Ketkä ovat euroopan suurimpia infran rakentajia. He jotka tulevat uudelleen rakentamaan Ukrainan.
5 tykkäystä
7 tykkäystä
Mitä tuo Saksan ohjelma tarkkaan ottaen tekee? Kyllä, miljardeja virtaa saastuttaville firmoille investointeihin, mutta vaaditaanko investoinneilta hiilensidontaa, siirtymistä puhtaampiin energialähteisiin vai ihan vain kompensointia metsää istuttamalla kehotysmaihin?
Vastauksella on melkoisesti väliä sille, mitä tämä tarkoittaa Suomelle. Mieluiten tietty möisimme Saksaan tuuli- ja ydinvoimalla tuotettua sähköä tai vetyä.
4 tykkäystä
Rouvat ovat tunkemassa vihreätä vetyä just sinne missä se ei vielä ole kilpailukykyistä. Miksi tehdä niin? Aito kysymys.
Vetyalalla ei vielä ole FIDejä (final investment decision) lähellekkään riittävästi, joten en ymmärrä miten tarkoituksella tehdyt persnetto-projektit tilannetta parantaisi… päinvastoin. Uskon että vahva kaupallistaminen nopeuttaa ja helpottaa FID:n saamista ja sitä kautta koko vihreän vedyn sektorin ylösajamista- joka on päästöjen leikkauksien suhteen elintärkeä asia.
Tässä kuva jenkkien roadmapista. Tässä näkyy vedyn tuotantokustannukset ja mikä sektori on minkä verran vihreästä vedystä halukas maksamaan.
Nyt he ehdottavat että käytettäisiin vihreä vety teräs - ja kemianteollisuudessa. Vaikka vihreää vetyä tuettaisiin 3-4€/kg niin se ei silti olisi kilpailukykyistä eikä siitä hyötyisi kukaan.
Vihreä vety saavuttaa kilpailukykynsä ensimmäisenä trukkien polttoaineena, siitä sitten raskaaseen liikenteeseen ja biopolttoaineisiin.
Jos katsotaan Plug Powerin taivalta vedyn myymisen suhteen, niin sehän on näyttää tältä: Kaupallistetaan vetytrukit → kaupallistetaan bussien ja raskaan liikenteen vedynjakelu (jenkit, tanska, korea) → Suomeen tulevat (mahdollisesti) isot laitokset jotka tuottavat sitten vetyä myös terästeollisuuteen jne.
Plugia seuraavana tiedän, että jos nuo aiemmat kaupallistamiset eivät onnistu niin ei onnistu myöskään noiden isojen vuosikymmenen lopun projektit, joilla alkaisi olla jo todella isoa merkitystä päästöjen kannalta. Koska raha. Kaupallistaminen on nyt kaiken aa ja oo koska rahamarkkinoilla on vaikeaa.
Regulaatio on varmasti ongelma, mutta tuotantokapasiteetti kyllä nousee. Itse uskon kyllä, että tuo 1-2$/kg tavoitehinta vedylle saavutetaan joskus 2030 tjsp. Se vaatii, että elektrolyysivalmistuskapa kasvaa moninkertaiseksi vuoden 2025 tasosta, isojen tuotantolaitosprojektien hinta pakko painua alas ja uusiutuvan sähkön jatkettava vahvaa skaalausta ylöspäin.
Mutta jos Nesteellä on tuollaisia ajatuksia niin ei tarvitse paljoa kyllä ko firmaan sijoittaa…
9 tykkäystä
Tässä nyt mielestäni unohtuu varsin lahjakkaasti, että USA:lta puuttuu cap & trade kokonaan, mikä EU:lla ETS:n muodossa on jo. Päästökaupan myötä tollasilla kuvaajilla voi pyyhkiä pyllynsä, kun CO2 tonnin hinnan noustessa vihreyden WTP nousee samaa tahtia.
Ja jos joku miettii, miksi ihmeessä markkinatalouden ykkösmaalla ei ole päästökauppaa käytössä, niin sehän johtuu ihan öljy-yhtiöiden onnistuneista lobbauskampanjoista.
5 tykkäystä
Vedyltä odotetaan vaikka ja mitä, mutta myös akkuteknologian kehitys tulee mullistamaan energia-alaa.
Toyota kertoo, että uudella akkutyypillä päästään jo lähes 1500km:n toimintamatkaan – siis tämän vuosikymmenen lopulla.
Kehitystä on hienoa seurata. Sähköautot ovat vasta tekemässä läpimurtoaan, mutta on selvää, että tätä menoa fossiilista polttoainetta käyttävät autot häviävät markkinoilta todella nopeasti – varmasti nopeammin kuin on edes kuviteltu. Ei sen takia, että EU tai joku muu taho määrää vaan siksi, että polttomoottorikäyttöisellä ajoneuvolla ei ole enää mitään kilpailuetuja sähköautoihin nähden.
Mutta, itseäni tässä innostaa eniten ajatus siitä, että tällaiset energiavarastot pyörillä tulevat osaksi kotitalouksien sähköjärjestelmiä. Energiatiheyden ja latausnopeuksien edelleen parantuessa olisi ihme, jos Toyotaa tai jotain muuta automerkkiä ei voisi kytkeä vaikka oman talon tai mökin sähkönlähteeksi, joka latautuu tai luovuttaa energiaa älykkäästi ja vakauttaa samaan rahaan koko maan sähköjärjestelmää. Nähtäväksi jää, milloin tämä tapahtuu, mutta olen varmasti ensimmäisten joukossa jonossa, kun tällainen auto ja järjestelmä tulee markkinoille. Suomessa oli vuonna 2021 käytössä n. 2,8 miljoonaa henkilöautoa, joten tulevaisuuden potentiaali on valtava.
Yhtiö lupaa uuden polven akkuihinsa lisää lataustehoja ja roimasti toimintamatkaa. Vuosikymmenen loppupuolella markkinoille ilmestyvä akkutyyppi venyttää yhden latauksen toimintamatkan lähes 1 500 kilometriin.
13 tykkäystä
Kaupoille sitten vaan, on tuollaisia jo olemassa.
”V2G-kelpoisia autoja vaan on toistaiseksi vähän, mutta lisää tulee koko ajan. Esimerkiksi Nissan e-NV200- ja Leaf-täyssähköautojen, sekä Mitsubishi Outlander ja Eclipse -lataushybridien lisäksi Volkswagenin MEB-alustaratkaisun sähköautot mallivuodesta 2023 eteenpäin sekä esimerkiksi tuleva BMW i8 sopivat tekniikkaan.”
”Muutamat uusimmat sähköautot, kuten Kia EV6, Kia Niro ja Hyundai Ioniq 5, mahdollistavat edullisesti autoon ladatun sähkön hyödyntämisen helposti missä tahansa normaalissa käytössä. Autoihin saa 230 voltin ulostulon suko-pistokkeineen, johon voi tökätä minkä tahansa sähkölaitteen, kuten vaikkapa kahvinkeittimen, ruohonleikkurin tai sähköpolkupyörän laturin. Auto toimii valtavana akkuna sähkölaitteelle ja kykenee luovuttamaan 80 prosenttia ajoakun kapasiteetista. Myös toisen sähköauton lataaminen onnistuu 3,6 kilowatin teholla.”
5 tykkäystä
On tämä seurannassa. 
Tällä hetkellä tarjolla lähinnä töpseliautoja, joista ei tähän tarkoitukseen iloa ole.
V2G on tulossa ja jenkeistä on löytynyt jo jonkin aikaa mielenkiintoisia videoita “off the grid” -ratkaisuista. Myös laturin pitäisi tukea ja jos sähköä myy eteenpäin pitäisi tottakai sähkön toimittajan kanssa olla asiat sovittuna. Näistä valtaosa tulee varmasti olemaan aurinko+V2G -ratkaisuja.
Taisin tämän jakaa joskus talvella jo energiakriisi-ketjussa, mutta tässä tosiaan tilanne autojen suhteen (joka voi olla jo päivittynyt)
8 tykkäystä
19 tykkäystä
Ihan hyvä ja tiivis kirjoitus taas “electrify everything crew’lta”:
Edit. @everlaastia
Kategorioissa 1 & 4-6 on varmasti myös fiksua fysiikan lait ymmärtävää porukkaa, mutta kuten tuossa todetaan, on monia syitä olla näkemättä isoa kuvaa. Toisaalta vedyn kanssa työskentelee myös näitä:
Choose your fighter, mutta älä nyt ainakaan tollasen kuvan piirtäneen hlön kanssa lähde tappeluun 
4 tykkäystä
Tämän mouhoamisen perusongelma on väittämä, että vetyalalla ja vedyn kanssa eri yrityksissä työskentelevät eivät olisi koulutettua porukkaa eivätkä ymmärtäisi tieteen päälle.
Näinhän tämä asia ei missään nimessä ole. Väittäisin että kyvykkäät ja ratkaisukeskeiset koulutetut tyypit päätyvät esim jenkeissä yksityisiin yrityksiin töihin - eikä jää killumaan yliopiston proffaksi.
Tässä on vahva vastakkainasettelu Liebreichin kaltaisten teoreetikkojen ja liike-elämän edustajien välillä. Choose your fighter.
5 tykkäystä
Nyt alkaa tuo geologinen vety saaman palstatilaa isoista mainstream medioistakin. Lukusuositus.
8 tykkäystä
12 tykkäystä
Edit: Tämäkin tähän vielä
12 tykkäystä
Tulee seurattua pörssisähköä melko säännöllisesti ja sanonnalle ”jossain tuulee aina” ei löydy katetta.
Tällä hetkellä tuulituotanto Suomessa on 152MW, aamulla se oli 16MW. Näin kesälläkin joudutaan turvautumaan tuontisähköön ja tänään sähkön hinta huitelee 11-21c/kW.
Myös talvella oli useamman viikon jaksoja, jolloin tuulituotanto oli olematonta.
Nyt kun on kova vetybuumi, niin onko Suomeen suunnitteilla tai rakenteilla ensimmäistäkään vetykäyttöistä säätövoimalaa, tai ylipäätään suuremman luokan säätökapasiteettia?
Tarvetta meinaan olisi. Jos edes osa suunitelluista teollisuusinvestoinneista toteutuu, niin sähkön tarve kasvaa entisestään.
3 tykkäystä
Toisaalta Suomessa ei ole hyödynnetty meidän koko maata vaan yksi osa siitä. En tiedä tuuleeko idässä tänään, mutta jos tuulee niin emme siitä ainakaan mitään hyödy:
Olen myös itse siinä käsityksessä, että vetyä tulevaisuuden energiajärjestelmän säätövoimana ei tulla käyttämään muutamien päivien kestoisiin tuulettomiin hetkiin, vaan niitä paikkailtaisiin juuri vaikka muiden maiden (uusiutuvalla) sähköllä ja lyhyemmän aikavälin varastoilla. Pitkäkäaikaisia vetyvarastoja aletaan ajamaan sähköksi vasta, kun uusiutuvien tuotannon vaisu kausi kestää viikkoja laajalla (esim. koko Skandinavia) alueella. Tästä ovat Nobel-fyysikot tehneet jo mallinnuksia kuten jokunen tovi sitten linkitinkin.
Edit. @Karmapolice
Kyllä idässäkin tuulee, se rakentamattomuus johtuu idässä puolustusvoimista käsittääkseni eniten. Eivät ole suostuneet tuulivoiman rakentamiseen, jotain tutkia häiritsee tms. En tiedä, eiköhän nämä tärkeät asiat olisi yhteensovitettavissa.
11 tykkäystä
Kyllähän tuo rannikko on kaikkein tuulisinta aluetta, siksi tuotantokin on keskittynyt sinne.
Veikkaan että skandinaviakin on sen verran pieni alue että kun korkeapaine asettuu sen ylle niin, ei tuule sen enempää missään.
Fingridin sivujen kautta pääsi kätevästi katsomaan pohjoismaiden energiatuotantoa, ja tuulivoimatuotanto Pohjoismaissa on tällä hetkellä 3199MW.
En tiedä mikä on kokonaiskapasiteetti mutta kovin vaatimattomalta näyttää. Ruotsissa sentään reilu 2000MW.
1 tykkäys
Orpo ainakin lupasi että hallitus paneutuu asiaan. Teknisesti haastava aihe, jota nykyinen tulehtunut turvallisuustilanne pahentaa. Joitain keinoja on, mutta ei ilmaisia.
Tämä on kaksiteräinen miekka. Toivoisin itä-suomeen taloudellista menestystä, mutta ajat ovat poliittisesti haastavia.
4 tykkäystä
https://twitter.com/Hy_Economy/status/1674835794945605632?t=ocnRw9cbkzpx8LxhvQqbxg&s=19
Excitement grows about ‘natural hydrogen’ as huge reserves found in France
Hmmmm. 
7 tykkäystä
OX2 päivitys, irtisanoutuminen.
Toivottavasti ei tulee lisää vaan on ns oikea “personal matter”
Changes in the board of directors of OX2
Jan Frykhammar has informed the board of directors of OX2 AB (publ) that he resigns as member of the board from today.
Jan Frykhammar has notified the Board that he will be resigning for personal matters. Jan Frykhammar will also be leaving the OX2 Audit Committee.
- I am very grateful for all the work he has been doing in the OX2 Board of Directors. He has contributed significantly to developing the work of the Board of Directors and he was instrumental in the listing of the company to the stock market last year, says Johan Ihrfelt, Chairman of the Board, OX2.
3 tykkäystä