“Suomessa on valtava potentiaali kasvattaa päästötöntä tuuli- ja aurinkovoimaa.”
Voihan sitä kasvattaa vaan kun se ei auta silloin kun ei tuule. Paljonko sitä kapaa on nyt jo, yli 5000 MW? Ja masentava tulos yllä.
Ja sitten kun tuulee, tulee liikaa sähköä ja siinä on omat ongelmansa. Nämä on jo suuria ongelmia monissa muissa Euroopan maissa, mutta Suomessa halutaan väkisin tehdä samat virheet. Koska vety tulee ihan juuri.
Tästä kyllä samoilla linjoilla. Voitaisiin edes katsoa se vetykortti, eikä veikata sen puolesta. Suomen investoinnit tuskin ovat kuitenkaan globaalisti niin suuria että se vetyteknologian kehitykseen vaikuttaisi.
Nousukausina aina tietyt alat kuplaantuu. Nyt kun talous sakkaa ja lainarahastakin joutuu maksamaan korkoa, niin palataan taas maan pinnalle.
Moniko vielä uskoo että Suomesta vedetään vetyputki keski-Eurooppaan, tai Inkoon fossilivapaa terästehdas toteutuu? Hienoa olisi jos kaikki suunnitellut suurhankkeet toteutuisi, mutta epäillä sopii.
Tuulivoima tulee kasvamaan jatkossakin, joten säätövoimalle olisi kysyntää. Mitään investointeja siihen suuntaan ei ole kuulunut. Jostain pumppuvoimaloista on puhuttu, mutta mitenkäs toteutus?
Olet oikeassa siinä että kustannukset nousevat. Ne nousevat kuitenkin lineaarisesti, teho nousee eksponentissa. Yleisesti ottaen ihan alalla yleisesti hyväksytty fakta että koon mukana tulee parempi kannattavuus.
Toki vanhaa mallia ei voi suoraan skaalata. P = 0.5 x Cp x ρ x π x R^2 x V^3
Tosiaan teoreettinen kaava tuolle teholle.
Lisäksi, pääset korkeammalla parempiin tuuliolosuhteisiin.
Kyseessä oli satunnaisesti valittu paikka, mutta idea tulee varmaan selväksi.
Korkeammat myllyt saavat siis myös paremmalla capture ratella tuulta = enemmän ja saavat siitä paremman hinnan.
Olen vahvasti sitä mieltä, että ihmiskunta tulee vielä ratkaisemaan lähes rajattoman energian saannin. Se voi olla joku tuntemamme ratkaisu, esimerkiksi fuusioreaktorit, joissa tehdään jo lupaavia läpimurtoja. Tai sitten joku tulevaisuuden ratkaisu.
Viestisi ehdottomuus tuo mieleen kuolemattomia lauseita, kuten “ihminen tulee aina tarvitsemaan hevosia liikkumiseen ja työntekoon”
Esimerkiksi geologinen vety saattaa olla yksi tällainen ratkaisu. Se on jopa melko todennäköistä, että se on kaupallisesti hyödynnettävissä. Kysymyksiä toki on paljon, esimerkiksi määrien ja uusiutuvuuden vauhdin suhteen. Mutta silti.
Alitaajuisten infraäänten on tutkimuksissa todettu kantava myllystä noin 10-15 kilometrin etäisyydelle.
Kukaan asiantuntija ei tuota kantamaa kiistä, mutta siitä kiistellään onko äänistä mitään haittaa.
On melko varmaa että on haittaa kunhan asia tutkitaan kunnolla, ainakin tiedetään varmasti eläinten reagoivat tuohon ääneen siirtymällä pois äänten alueelta. Rahoittajat on hakusessa ko tutkimuksille koska tuulivoimayhtiöt ei luonnollisesti anna euroakaan, joka sekin itsessään kertoo melko paljon.
Äänisaaste on turhan vähän tutkittu ilmiö. Itse olin laajan erämaametsän keskellä josta oli toiseen suuntaan valtatielle 9 kilometriä ja rekkojen äänet kuului selvästi korkeammalle paikalle, vastakkaisessa sunnassa oli junarata 17 kilometrin etäisyydellä ja junien äänet kuului hyvin selvästi ihan kuin olisi ollut vain pari kilometriä väliä. Kolmanteen suuntaan oli iso tehdas noin 20 kilometrin etäisyydellä ja sieltäkin kuului äänet. Paikka oli muutoin täysin hiljainen ei asutusta yli 10km säteellä missään suunnassa.
Olen pari kertaa noita äänisaasteita laskenut, sehän syntyy kärjen nopeuden mukaisesti, se ääni.
Esim noi 500m varoalueella se ääni on tasoa 25 db. Ei ne 15km yllä.
Matalat taajuudet yltää helposti.
Yllä mainitsemassani voimalamallissa äänen lähtötaso on yli sata deppaa, ei todellakaan ole 25 db 500 m päässä.
Se malli mitä laskin oli kärjessä 85 dB joka laskee noin 25db 500m päässä.
Tuossa sinun kaavassasi taitaa olla atmospheric absorbion? Joka on vain yksi, pieni komponentti tuossa desibelien laskemisessa…
Itse ääni laskee kaavalla. Lp = Lw = log 10 (2 pi R^2) - 0,005 R jossa 0,005 R on tuo atmospheric absorbion. Tämä vaihtelee mm taajuuden, kosteuden ja lämpötilan mukaan. Toisin kuin itse normaali tehon lasku joka johtuu R^2…
Tosiasiassa turbiinin teho laskee enemmän kuin tuo, sillä tuossa on oletettu puolipallo, reaalimailmassa turbiini on ylhäällä.
Tuossakin 100 db myllyllä WHO suosituksiin päästään jo aikalailla reilu 500m päästä.
Yleisenä laskusääntnä noin 5-7 roottorin mittaa riittää lähimpåän asutukseen. Maalla tip speediä usein rajoitetaan 60m/s merellä paikoin 80m/s joissain uusissa tuota 80m/s kanssa.
106 db:llä “Worst casessa”, eli maksimitehossa. (jossa muutenkin tuulen ääni peittäisi usein alleen voimalan) tuo reilu 500m riittää taas monen maan lakisääteisiin rajoihin, eli 40db.
25 db menee reilu kilometri. Tämäkin “epärealistisessa” laskelmassa jossa ääni laskee r^2. Kyseessä nimittäin ei oikeasti ole puhdas puolipallo, tätä laskelmaa käytetään siksi että se jättää turvamarginaalia.
Reaalisisti noin 1km niin tuokin oisi jossain 25 db paikkeilla. Erittäin kaukana tuosta 10-15km.
Noilla etäisyyksillä ei laskukaavastakaan saa enään mitään fiksua, luvut ovat niin pienet, alle desibeli. Se että sanoo että tuulivoimalan ääni aiheuttaa haittaa on sama kuin sanoisi että aaltojen ääni on ongelma sisämaassa.
Olen lueskellut erinäisiä YVA-selostuksia ja niiden melumallinnusliitteitä, ei riitä isoilla myllyillä edes 1km 40dB:n alitukseen varsinkaan jos on useimpi mylly vierekkäin. Ja tämä konsulttien arvioimana (joiden työnä on saada luvut alas) eli todellisuus on vielä pahempi. Mistä löytyisi tuollainen 500m esimerkki? Mikä on WHO-suositus muuten, Suomessahan käytetään näihin Valtioneuvoston asetusta ulkomeluntason ohjearvoista?
On näitä YVA itsekkin tullut lueskeltua, ihan vaan sen takia että olen alaa opiskellut ja alalla töissä. (En tosin tuulivoiman parissa, atm mutta paria projektia tehnyt aijemmin mm koulussa.) Fysiikan lait ei siitä yhtään mihinkään muutu. Se ääni heikkenee vähintään ton kaavan mukaan.
Desibeli on logaritiminen asteikko, pari myllyä vierekkäin ei usein ole juuri voimakkaampi, useasta syystä. Tapahtuu destructive interference jne. Besides, myllyjen välillä on jo lähes tuo 500m lisää, muuten ne loisivat toistensa tehoa.
WHO äänisuositus muuten muistakseni 45db. Suomessa käytössä 40dB yölle, jonka mukaan käytännössä mennään. Yleisenä ohjenuorana esim oppimateriaalissa 5-7x lavan pituus. Riittää tuohon helposti.
106dB vaatii sanomani mukaan huonossakin tilanteessa reilusti alle 1000m oisko 560m kun ton laskee auki. Todellisuudessa vähän vähemmän. Koska ei olla puolipallo, etäisyys R ei ole suora, vaan viistossa. Puusto jne imee ääntä.
25dB on ERITTÄIN HILJAINEN! jääkaappi toimii tasoa 35dB. Yleisesti ottaen tuulivoiman äänimittaukset ovat haastavia jo koska ulkoilman äänentaso on usein normaalisti korkeampi. Taustamelo ulkona voi ihan normaalisti maaseudullakin olla tasoa 40dB
Yleisesti ottaen voidaan vääntää siitä että onko raja 1000 vai 1200 tms. Edes 25-30dB kohdalle, se on sematiikkaa. Mutta 10 km ei ole realismia.
Ja nyt ei puhuta edes 40dB. Taustamelu usein suurempaa.
Nojaa. Sanoisin viestini muistuttavan enemmän kuolematonta lausetta “ikiliikkujaa on mahdoton keksiä”.
Uskon itsekin, että on mahdollista, että joskus keksimme tavan tuottaa ongelmatonta energiaa enemmän kuin on tarpeen. En kuitenkaan näe todennäköisyyttä tämän tapahtumiseen seuraavan ~30v aikana kovin todennäköisenä. Ja kaikki ilmastotavoitteiden takarajat ovat kuitenkin 2050, joten eikö tällä aikajanalla ole varsin tärkeää keskittyä sijoittamaan nykyisiin teknologioihin?
Fuusioista puhuminen nykyisen ilmastokriisin ratkaisemisen yhteydessä menee mielestäni suoraan kategoriaan 4:
Motarin vieressä? Mun kesämökillä (lähimpään kylään 30km) puhelimen mittausapplikaatio näytti 0 dB tuulettomana iltana.
DI:n paperit täälläkin.
Ihmisen kuulokynnys on n. 10-15 dB. Hölmöä jankata, mutta käykää itse kuuntelemassa niitä myllyjä. Yllätytte jos luulette niiden äänen kuuluvan kilometrien päähän.
“Hiljaisessa kirjastossa äänentaso on noin 40 dB.”
Kannattaa käydä tarkistamassa mittarin minimitaso 
Äläs nyt. Yksi Lappeen Randan Teknisen Uliopiston sähköenergiajärjestelmien professori kertoi otsa kirkkaana kuinka tulevaisuudessa sähköä tulee olemaan niin runsaasti ja riittoisasti, ettei esim. vetyelektrolyyserin huonolla hyötysuhteella tule olemaan mitään väliä…
Perusteluiksi hän antoi, että: “Tuulivoimalaloissa kun ei ole polttoainekustannuksia. Niin sähköä voidaan tuottaa jopa nollahinnalla tai ihan minimaalisella hinnalla”
Pikkasen sitä rupesi yskityttämään kun huomautin, ettei vesivoimalaitoksissakaan ole polttoainekustannuksia. Koska meillä on ollut hydropoweria jo 100+ vuotta olemassa, niin miksi kukaan ei ole hoksannut noin loistavaa ideaa aiemmin: Vesivoimassahan ei ole polttoainekustannuksia. Sähkön pitäisi olla liki ilmaista… (hahhah haa)
No niin, luikin taas takavasemmalle toisiin ketjuihin näiden energiaviisauksieni kanssa. Kuulemma minun pitäisi lukea monivuotinen ketju läpi ennenkuin saisin “mututietojani” jakaa tai keskusteluun osallistua. Ei jaksa. Eikä kiinnosta. Keskityn ihan muihin asioihin. Piti nyt kuitenkin käydä kertomassa tuo, miksi sähkö on tulevaisuudessa halpaa kuin makkara. Ihan proffa sano.
Ps. Mulla on sähköntuntihinta appi kännykässä. Se huutaa nykyään vähän väliä että “sähkö on kallista”. Rajan laitoin 10 snt/kWh. Kaikki sen päälle on kallista. Perusteluni on se, että ennen Venäjä kriisiä sähkön mediaanivuosihinta oli 4.3 senttiä kWh. Laskin sen joskus. Nykyään siihen ei enää päästä, koska halpa tuulivoima on tullut. Säävarma voima jos vielä kuolee pois niin päästäänkin säännöstelystä nauttimaan. Vuolkaa päreet valmiiksi!
Älä turhaan poistu. Ryhdytäänkö kaivamaan uusia jokia tai tekemään kaikkialle vesipumppulaitoksia vai miten sitä lisäsähköä ajattelit saada?
