Voit hyvin olla oikeassa. Nämä ovat pääomaprojekteja ja ilman vahvaa yksityistä osallistumista ja osaamista (esim. öljy-yhtiöiltä) projektit saattavat jäädä tekemättä. Jo nyt on siirretty aikataulua eteenpäin ja skaalattu tehoja alaspäin. Olen kuitenkin varma, että Espanja käyttää kaiken EU-suhteensa, jotta tuet sieltä maksimoidaan.
BP, ArcelorMitta ja Fertiberia eivät vielä riitä kovinkaan isoon skaalaan. Plug Powerin kaltaiset eivät tuo mitään lisää näissä, pitää olla valmiiksi isoja vedyn loppukäyttäjiä ja sitoumukset valmiina.
Vedyn ulkopuolella akku- ja muiden varastojen uskon etenevän. Nyt Espanjassa saa ostettua Teslan Powerwallia, josta juuri kolmosversio tuli ulos. Espanjassa on 300 000 kotitaloutta ja 50 000 yritystä aurinkopaneeleilla.
Avustuksilla ja tariffeillahan ne on tehty kannattaviksi, nyt kun niitä on laskettu, yllättäen itsessään kannattavaksi vakuuteltu bisnes ei enää olekaan kannattavaa.
Olen kirjaimellisesti linkittänyt tänne kymmeniä artikkeleita liittyen vedyn siirtämiseen putkistoissa. Niin tutkimuksia, aiesopimuksia kuin suunnitelmiakin. Gasgridin hinta-arvio vedyn kuljetukselle putkistossa on luokkaa 0.15€/kg per 1000km. Sillä se vety tulee isossa mittakaavassa liikkumaan Saksan ja Espanjan välillä. Toivon että myös Suomen ja Saksan välillä. Sen lisäksi Saksan kaasuputket on pääasiassa yhteensopivia vedyn kuljetukselle maan sisäisesti. Sekin tutkimus löytyy tästä ketjusta.
En ole löytänyt yhtään artikkelia tai uutista, jossa kerrottaisiin että Espanjan vetyputkiprojektit olisi haudattu.
Ja kyyllä, Plug Power on niin sanotusti real deal. Halusi sitä tai ei.
Jännä juttu, että vedystä ei käsitetä sitä fysikaalista tosiasiaa, että se haurastuttaa teräksen.
Mitä lujempi teräs, sitä nopeammin se haurastuu. Oulun yliopiston tutkija kertoo ultralujan teräksen hapertuvan jopa minuuteissa korkeapaineisessa vedyssä. Vetymurtumat ovat vetytalouden jarru | TEK
Tyypilliseen tapaan tutkija vain ei käsitä a) hinnasta b) taloudellisuudesta mitään. Tutkijoiden lanseerama tämä valtava innostus vedyn ympärillä onkin. (Tuollekin tutkijalle pöhinä vedyn ympärillä on hyödyllistä: rahaa pukkaa tutkimusprojekteihin)
Vaan kuinka monta vuotta tämä hypetys ilman konkretiaa voi jatkua ennenkuin joku muukin kuin minä kysyy: missä on ne ratkaisut, joilla vety varastoidaan ja/tai siirretään pitkiä matkoja?
Jotkut innoikkaimmat ehdottivat vetykiiman alkuvaiheessa jopa maakaasuputkistojen muuttamista vetyputkistoiksi. Ymmärtämättä, että metaani ja vety ovat täysin eri asioita (vaikka metaanimolekyylissä toki neljä vetyatomia onkin hiilen ympärillä). Maakaasuputkisto ei välttämättä kestä vedyttämistä vaan hapertuu alta aikayksikön.
Oulun yliopiston tutkijan mukaan heikommat teräslaadut kestävät vähän paremmin vetyä. Tämä tarkoittaa seinämäpaksuuden ja painon kasvua vetyputkistossa. Terästä kuluu paljon. Vaihtoehtona olisi austeniittinen teräs, mutta se on kallista (rosteriterästä) ja löyhää.
Kaikenlisäksi harvan olen nähnyt sanovan/toteavan, että teräsputkiston elinikä vetysovellutuksissa saattaa olla jopa niinkin lyhyt kuin 15 vuotta. Minusta se on hyvin lyhyt aika.
Voisi näistä joku ruveta vihdoin jo vähän laskemaankin, että millaisen hintalisän vetytonniin aiheuttaa se siirtoputkisto, joka on kuluttanut massiivisen määrän terästä valmistuksessa, painaa valtavasti ja hapertuu 15 vuodessa? Jo ihan mutu tuntumalla, kustannus lienee hyytävä - investoreita ei näytä löytyvän.
Ehkä tähän saadaan ns. tyhmä ja isännätön raha investoimaan eli valtiovalta?
Aivan. Suonet varmaan sen, että osa meistä ei perusta sijoitusratkaisujaan tuollaiselle ajattelumallille.
Ja sinä siis olet aivan varma jo nyt, että esim Plugi ei löydä rahoitusta projekteilleen? Ihan vaan siksi kysyn, kun näillä näkymin Plugi kehii liikevaihtoa vuonna -26 5 miljardin USD edestä ja omaa elektrolyyserien valmistuskapasiteettia 2+GW:n verran…
Tämä toisen firman rahankeräyskampanja ainakin meni hyvin:
Swedish startup secures record €1.5 billion investment for the world’s first green steel plant
Pikaisen tutustumisen pohjalta näyttäisi, että kyseinen mekanismi on helppo välttää. Joko pinnoittamalla putkien sisäpinta tai käyttämällä jotain muuta materiaalia kuin terästä.
Itse en tiedä, ovatko ylipäätään nykyiset maakaasuputket terästä tai jotain muuta materiaalia?
Haluatko lukita vastauksen, ettei vetyä voi kuljettaa putkistoissa?
Varsinkin kun tänä vuonna on julkaistu tutkimus, jossa todetaan että Saksan putkisto on yhteensopiva vedyn kanssa? Asia on linkitetty tänne alkuvuodesta.
Mielenkiintoista seurata keneltä ensimmäiset elektrolyyserit tulevat ja miten niiden käyttöönotto sujuu. Tässä jo kaksi viikkoa vanha artikkeli Sunfire:n Harjavaltaan tulevasta 20MW kapasiteetista.
Kuulostaa huolestuttavalta jos isot energiayhtiöt ovat suunnittelemassa/suunnitelleet ja ilmeisesti rakentaneet vetyputkistoja ilman että ovat selvittäneet materiaalien kestävyyttä Oulun yliopiston professorilta.
Nämä materiaaliasiat eivät taida olla niin iso ongelma nykyisessä vedynkäytössä putkistojen, säiliöiden yms ollessa pienempiä jolloin materiaalikustannus/uusimistarpeet ovat maltillisia.
Mielestäni @faravid kuitenkin nosti ihan relevantin pointin, toki ymmärrän kyllä miksi tuo viesti poistettiin. Energiatehokkuus ei kuitenkaan ole ainoa etu, minkä electrify everything tuo.
Sähkön kuljettaminen ja lyhyen aikavälin varastointi on hyvin tunnettua tekniikkaa, jossa ei fysikkalisesti edes voi syntyä haitallista ilmastoa lämmittävää kaasuvuotoa ilmakehään. Kaikki tilanteet, joissa pärjätään sähköllä, kannattaisi siis suunnitella hoidettavaksi sähköllä ihan jo tämänkin takia.
Tietenkään tämä ei ole se tulos, johon kaasusta elävät firmat päätyvät. Heidän intressinsä on ensin sitoa mahdollisimman laaja käyttäjäkunta vetylämmitykseen ja muuhun humpuukiin, ja mietitään sitä putkiston kunnostusta ja mahdollisia vuoto-ongelmia myöhemmin.
Edit. @Santtu3
En sanonut mielestäni mitään sellaista, mikä olisi pahasti ristiriidassa Fortumin lausunnon kanssa. Vetyä voidaan - ja tullaan - kuljettamaan putkissa, mutta moneen asiaan on olemassa energia-, resurssi- ja siten kustannustehokkaampia vaihtoehtoja.
Miksiköhän Fortum sanoo näin:
Paras tapa kuljettaa suuria määriä vetyä, kuten myös maakaasua, on kaasuputki. Suuren vetymäärän korkeapaineiseen siirtoon tarvittava kaasuputki on erilainen kuin maakaasun kuljetukseen käytettävä putki, mutta olemassa on jo tuhansia kilometrejä vedyn kuljetukseen soveltuvaa putkistoa eri puolilla maailmaa. Tulevaisuudessa vetyputket tehdään todennäköisesti komposiittimuoveista. Vetyä voidaan kuljettaa myös laivoilla tai rekoilla, mutta tämä on selvästi kalliimpaa kuin kaasuputkien käyttö.
Eikö Fortum tiedosta tätä putkisto-ongelmaa vai valehteleeko se?
Edit. @Ripetirip ok. Kommenttini sopisi paremmin edellä kirjoittaneen väitteeseen, ettei putkissa voi kuljettaa vetyä. Onhan näitä keinoja; putkien pinnoitus, vetyputken asennus maakaasuputken sisään ja ihan uusi putki. Tosin se on todettava, että kustannustehokkuudesta en osaa sanoa yhtään mitään.
