Tietenkään näitä ei pyöritettäisi millään keskitetyillä megavarastoilla (pelkästään), vaan hajautetusti pieniä varastoja lähellä tuotantoa ja kulutusta. Vedyllä en näe suurta roolia osana microgridejä, vaan vety perustuu isoon skaalaan ja keskitettyihin hubeihin.
1 tykkäys
Mielestäni mielenkiintoinen lista, jonka ajattelin kiinnostavan tämän ketjun lukijoita.
Siinä loput, jos ei X aukea.
12 tykkäystä
Joo ymmärrän tämän mutta tuo vertaus antaa vähän skaalaa minkä kokoisen ongelman kanssa pyöritään ja kuinka massiiivisesta akkutarpeesta puhutaan.
Tätä vastausta ei kannata lukita ihan täysin vielä, on jo olemassa ratkaisuja ns. kortteli- ja jopa asuntokohtaisiin vetyvarastointijärjestelmiin.
7 tykkäystä
Metsolla fiksu vetyratkaisu;
12 tykkäystä
Tässäpä Ursulan kommentteja vedystä ja päätösaikataulusta;
9 tykkäystä
Neste investoi;
thyssenkrupp nucera and Neste are collaborating on a project to incorporate a 120 megawatt (MW) water electrolyzer into Neste’s Porvoo refinery in Finland.
The project is one of the largest development projects for green hydrogen production in European refineries and supports Neste’s goal of transforming its Porvoo refinery into the most sustainable refinery in Europe by 2030.
The green hydrogen produced by the electrolyzer would primarily be used in the refinery’s processes to replace hydrogen produced from fossil raw materials. Neste is also looking into using the thermal energy generated during the production of green hydrogen with the thyssenkrupp nucera electrolyzer at the refinery for district heating.
The collaboration is a significant step forward in the production and use of green hydrogen in Europe. It will help to reduce Neste’s carbon footprint and make its Porvoo refinery more sustainable. It will also advance the European value chain for the production and use of green hydrogen.
thyssenkrupp nucera’s alkaline water electrolysis technology uses electricity to split water into hydrogen and oxygen. The technology is highly efficient and scalable, making it ideal for large-scale production of green hydrogen.
The thyssenkrupp nucera and Neste collaboration has the potential to have a significant impact on the production and use of green hydrogen in Europe. The project will help to reduce Neste’s carbon footprint and make its Porvoo refinery more sustainable. It will also advance the European value chain for the production and use of green hydrogen.
19 tykkäystä
Missä mediassa tuo on? Neste ainakaan ei näytä tiedottavan asiasta mitään? IR nukuksissa??
14 tykkäystä
"HYBRIT’s hydrogen storage has now been tested commercially on the electricity market, the Vattenfall announced on 16 October. By also adding storage, the variable cost of hydrogen production can be significantly reduced, by between 25 to 40 per cent.
The pilot storage, a steel-clad rock cavern, is located approximately 30 metres below ground level and approximately 100 metres in via a connecting tunnel.
The hydrogen storage facility was used specifically on the electricity market for about a month. The mission was to produce hydrogen using fossil-free electricity at a variable electricity price with the lowest possible cost, for example during certain parts of the day or for longer periods when weather-dependent electricity generation was in good supply. The hydrogen was delivered in a steady flow to SSAB."
“The storage facility is a pilot plant measuring 100 cubic metres and contains hydrogen gas pressurised up to 250 bar. At full scale, potentially 100,000–120,000 m3 storing 100 GWh of electricity converted to hydrogen, it will be enough to power a full-size steel mill’s production for up to four days.”
Menee juuri niin kuin pitääkin, ja tämä on tärkeä vahvistus että teoria toimii myös käytännössä. Vedyllä on isoa roolia tarjolla myös sähköverkkojen vakauttajana, kaiken muun lisäksi. Tämä uutinen merkitsee myös sitä, että microgrideissä on käyttöä vedylle.
Siemensillä on 100% vedyllä toimiva turbiini:
18 tykkäystä
Tällä varastolla pyöritettäisiin koko Suomea karkeasti 12h vrt. maailman suurin akkuvarasto kykenee varastoimaan 15min vastaavasti.
13 tykkäystä
Tuo 100 GWh on ilmeisesti elektrolyyseriin laitettu sähkö, eli ulos tuosta varastosta saisi ehkä 50 GWh sähköä, mutta ihan merkittävä varasto kuitenkin.
Onko muuten tullut vastaan tutkimusta näistä potentiaalisista luolista, että kuinka paljon niitä on ja missä ne sijaitsevat?
1 tykkäys
Käsittääkseni sähkö->vety->sähkö hyötysuhde on n. 30%, joten oikea luku olisi lienee hiukan yli 3 tuntia (ennakkotietona 2022 sähkönkulutus). Joka tapauksessa n. 13 kertaa enemmän kuin Seinakadun Keisarin mainitsema akkuvarasto. Näillä alkaisi olla jo merkitystä myös sähköntuotannon vaihtelun tasaamisessa. Tässä on lisäksi tietenkin huomioitava käyttökustannukset, investointikustannukset ja pitkäaikaisvarastoitavuus. Jos noilta osin saadaan kilpailukykyiseksi näyttää mielenkiintoiselta.
2 tykkäystä
Joo tämä on tosiaan oikea huomio että kyseessä on kaasun sisältämä energiasisältö josta sitten kennoilla saadaan x prosenttia ulos, selvästi enemmän kuitenkin kuin 30%, parhaat kennot pääsevät nykyään johonkinn 70% luokkaan ja yli 80% jos otetaan myös lämpö talteen.
Joka tapauksessa, vety on ainoa järkevä tapa pitkäaikaiseen sähkön varastointiin vesivoiman ohella.
6 tykkäystä
Projektin lopullinen tavoite on 100 000 - 120 000 kuution varasto mikä riittäisi 100GWh sähköenergian säilömisen vedyksi.Tällä hetkellä varasto 100 kuution kokoinen mikä riittää 0,1GWh varastoimiseen. Projektiin investoitu 21 miljoonaa euroa, joten jos sillä on tähän asti päästy niin varaston hinnaksi tulee 210 000 euroa per MWh.
2 tykkäystä
Ei taida varmaan mennä ihan noin lineaarisesti varastoinnin eikä hinnan osalta kyllä 
2 tykkäystä
Ei tietenkään eikä tiedossa ole edes paljon nykyisen varaston hintalappu on ollut. Tiedetään vain, että projektia rahoitettu 21 miljoonalla. Pointti lähinnä, että ollaan vielä varsin pienessä kokoluokassa eikä rakennuskustannuksista ole tietoa, joten vaikea arvioida ollaanko todella jännän äärellä vai onko tämä yksi kaupallisesti toimimattomaksi myöhemmin todettava pilotti muiden joukossa.
2 tykkäystä
En ole niin tarkasti seurannut noita lyysereitä viime aikoina, mutta tuo 70% kuulostaa paljolta, jos kyseessä on sähköstä sähköön.Voitko kertoa tarkemmin.
Tosin artikkelin tapauksessahan vety on lopputuote ja parhaiden lyysereiden hyötysuhteeksi uskoisin tuon 70% (ja yli jos lämmöntalteenotto).
Jos tämä osoittautuu realistiseksi ratkaisuksi, voisi se olla hyvä erityisesti täällä Suomessa jossa tuuli- ja aurinkoenergian vaihtelu sekä lyhyellä(vuorokausi-viikko), että pitkällä aikavälillä (vuosi) on iso.
2 tykkäystä
Ei sähköstä sähköön vaan kaasusta sähköön, sähköstä sähköön puhutaan 30-60% riippuen käytetyistä teknologioista jotka kehittyy kovaa tahtia, esim. viime vuonna julkaistiin 95% hyötysuhteella toimiva lyyseriteknologia ja sen tuloa tuotantoon odottelen mielenkiinnolla.
2 tykkäystä
Yksi näkemys jenkkien vihreän vedyn markkinoista:
5 tykkäystä