Energia-alan teknologinen kehitys ja sijoitusmahdollisuudet

Osakkeet Ylätason sijoituskeskustelu
, , ,
8974

Muistutuksena ihmisille, että kyse on tästä projektista:
https://www.ir.plugpower.com/press-releases/news-details/2022/Plug-Lands-1-GW-Electrolyzer-Order-with-H2-Energy-Europe/default.aspx

Harnessing offshore wind power, Plug’s electrolyzer technology will enable the production of up to 100,000 metric tonnes per year of green hydrogen for use in the energy and transportation sector in northern Europe, supplying the fuel needed for the equivalent of approximately 15,000 heavy duty vehicles per day.

13 tykkäystä
8975

Öljy on välttämätön raaka-aine tuhansissa tuotteissa, mutta olen varma siitä, että nyt käynnistynyt vihreä murros tapahtuu nopeammin kuin kukaan uskoo.

Koko asetelma on jokseenkin sekava ja vaivaa jostain syystä päätäni. :slight_smile: Tynnyrillisestä öljyä kuluu n. 80% erilaisiin polttoaineisiin. Pelkkä bensiinin kysynnän hiipuminen voi vaikuttaa radikaalisti öljyn kokonaiskysyntään ja hintaan. Sehän on tietenkin erinomainen asia luonnon, ilmaston ja Suomen kaltaisten öljyriippuvaisten maiden kannalta, joissa uusiutuvan energian määrä on kovassa kasvussa.

(Ohessa ylätason tuotejakauma tynnyrillisestä öljyä.)

image
image1079×889 138 KB

Mutta siitä sekavasta asetelmasta…

Murroksen katalysaattorina on Kiina, joka itsekin on öljyntuottajamaiden top-10:ssä. Kiina kuitenkin kuluttaa öljyä massiivisesti enemmän kuin tuottaa.

Kiina on uusiutuvan energian laitevalmistajana ehdoton ykkönen. Se on ykkönen aurinkopaneeleissa, akuissa ja kuusi maailman kymmenestä suurimmasta tuuliturbiinivalmistajasta on Kiinasta. Kiina kannibalisoi rankasti omaa öljyntuotantoaan eikä se ole Kiinalle minkäänlainen ongelma. Mutta Kiinalla on myös lämpimät suhteet Venäjälle ja Lähi-itään, joista käsin valtaosa Kiinan tarvitsemasta öljystä toimitetaan. Omalla tavallaan myös Kiina on puun ja kuoren välissä.

Samaan aikaan Eurooppa suojelee omaa valmistussektoriaan heikentäen samalla uusiutuvan energian maailmanvalloitusta. Eurooppa tarvitsee Kiinaa katkaistakseen valtavaksi muodostuneen energiariippuvuuden muusta maailmasta – pääosin autoritäärisistä fossiilisten polttoaineiden tuottajista. Euroopalle mikään vaihtoehto ei ole hyvä.

Minulle ei ole selvinnyt kumpi on Euroopalle tärkeämpää, mahdollisimman nopea siirtyminen uusiutuviin energialähteisiin ja fossiilittomaan liikenteeseen vai Euroopan oman valmistussektorin suojeleminen kiinalaiselta vihreältä aallolta.

Suhtautumiseni Kiinaan on vähintäänkin varautunut, monesta eri syystä, ja jopa omista kokemuksistani johtuen, mutta jos (=kun) haluamme NOPEASTI eroon fossiilisista polttoaineista Kiina on väistämättä ainoa taho, joka pystyy siinä auttamaan.

Oli miten oli, ja vaikka tilanne on Kiinankin näkökulmasta haastava, Kiina on kuskin paikalla ja muut vikisevät.

29 tykkäystä
8976

Kyllähän lentoliikenteen kasvukin pitää yllä öljyn kysyntää. Lentämisen ennakoidaan tuplaantuvan lähitulevaisuudessa. Lentopolttoainetta saadaan alle 10 % öljylitrasta.
Tuskin uusiutuvaa polttoainettakaan pystytään käyttämään kovin paljoa toisaalta hinnan ja toisaalta rajallisten raaka-aineresurssien vuoksi.

2 tykkäystä
8977

Tästä jo @Pohjat aiemmin mainitsi, mutta niin kauan kuin öljystä jalostettua lentopetroolia ei saada korvattua, niin öljyä porataan ja lentopetroolin jalostamisen yhteydessä tulee myös alempia tisleitä kuten bensiiniä ja dieseliä. Jonnekin sekin bensiini viedään vaikka länsimaat suitsisivat fossiilisten polttoaineiden käyttöä entistä ankarammin.

3 tykkäystä
8978

Hyvä kirjoitus, kiva saada tällaisia isomman kuvan pohdintoja ketjuun! Tämä öljyn kysynnän hiipuminen on yksi lempiaiheitani pohdiskella. Kuten kuvastakin näkee, osittain aihe liittyy energiaketjuun, ja osittain se menee laajempaan materiaalitekniikkaan, jopa ruuantuotantoon. Öljyä on jo pitkään korvattu biopohjaisilla tuotteilla, niin polttoaineiden sekoitteena kuin biomuoveissakin, mutta skaalat eivät vain ole lainkaan riittäviä.

Olen itse pohtinut, että jos/kun myös lihateollisuuden valtavat ympäristö- ja ehkä jopa eettiset haitat alkavat kasvaa liian suuriksi sivuutettaviksi, voisiko se olla osa ratkaisua? Maailman viljelypinta-alasta lonkalta heitettynä n. 80% menee eläinten rehuiksi. Kun eläinten tehotuotanto jossain vaiheessa ajettanee alas, vapautuu suuri määrä viljelyalaa muuhun käyttöön. Kuinka paljon öljyn tisleitä voitaisiin korvata, kun noita alueita ainakin osittain ryhdyttäisiin käyttämään biopohjaisten muovien, ehkä myös polttoaineiden, valmistukseen?

12 tykkäystä
8979

Nykyteknologialla voidaan raakaöljyä jalostaa monin eri tavoin ja uudet integroidut (crude to chemicals) jalostamot ovat enemmän petrokemiaan painottuvia. Kevyissä tisleissä voidaan painottaa naftaa petrokemian raaka-aineena bensan sijaan. Esimerkiksi Kiinassa tehdään näin, uudet jalostamot tuottavat liikenteeseen polttoainetta vain 35% (ml. kerosiini) ja loppu menee petrokemiaan. Vanhat jalostamot tekivät 60% liikennepolttoaineita. Kiinan petrokemian strategia tukee heidän vihreään siirtymäänsä, koska osa aurinkopaneelien erikoismuovista tuotetaan pelkästään länsimaissa, joten nyt tätä tuotantoa rakennetaan Kiinaan.

Ongelma tässä on sama kuin monessakin muussakin energiatransition etenemisessä. Uutta teknologiaa on, mutta vanhakin toimii. Vanhat jalostamot toimivat pitkään vanhoilla jalostussuhteilla ja uusien rakentaminen vaatii paljon pääomaa, jolloin nopeaa vaihtoa on vaikeaa nähdä. Uudet jalostustavat muuttavat myös raakaöljyn eri laatujen kysyntää. Kiinalaisille valtiontukiaiset eivät ole vieraita tähänkään, mutta olisi ehkä kummallista länsimaissa tukea öljy-yhtiöitä rakentamaan uudenlaista jalostamoa downstreamiin.

9 tykkäystä
8980

Kerosiini ei taida olla tämän fossiiliyhtälön ongelma sen enempää kuin mikään muukaan tisle. Kyse on pitkälti politiikasta, jota määrittelee valtioiden intressit. En ole pessimisti sen suhteen, etteikö fossiilisista luopumista otettaisi vakavasti. Ajatus kirkastuu vuosi vuodelta päättäjienkin pöydissä.

Kerosiinin korvaamista SAF:lla (sustainable aviation fuel) on puhuttu jo pitkään. Jossain vaiheessa lehdissä esiteltiin tavoitetta lentokoneiden 100% SAF-osuudesta vuoteen 2050 mennessä.

SAF-osuuden nostaminen vähitellen siten, että siihen sitoudutaan kautta linjan olisi tärkeää. 2% muutaman vuoden sisällä, 10% ensi vuosikymmenen alussa? Tehtiinhän tämä ja enemmänkin myös bensiinin kanssa.

Vaikea sanoa, mikä on mahdollista asioiden etenemisnopeuden suhteen, mutta ratkaisut ovat valmiina.

Myös lentokoneiden kehitys on vähentänyt polttoaineen kulutusta merkittävästi. Kasvaneesta lentomatkustuksesta huolimatta vuositason prosentuaaliset muutokset polttoaineen kulutuksessa ovat olleet (pandemiaa lukuun ottamatta) yhden käden sormilla mitattavissa. Moottorit, materiaalit ja jopa aerodynamiikka ovat kehittyneet edelleen harppauksin. Tämän vaikutus ilmailun polttoaineenkulutukseen säilyy pitkään vanhempien koneiden poistuessa vähitellen käytöstä.

Kaupallisten lentoyhtiöiden polttoaineen kokonaiskulutus maailmanlaajuisesti vuosina 2005-2021 ja ennuste vuoteen 2023 asti

image
image785×543 29.7 KB

5 tykkäystä
8981

Ihan hiljan uutisoitiin EU:n ReFuelEU Aviation-aloitteen hyväksymisestä:
https://www.consilium.europa.eu/fi/press/press-releases/2023/10/09/refueleu-aviation-initiative-council-adopts-new-law-to-decarbonise-the-aviation-sector/

Kestävien lentopolttoaineiden osuuden polttoaineen toimittajien toimituksista on oltava 2% vuonna 2025, 6% vuonna 2030 ja 70% vuonna 2050. Lisäksi vuodesta 2030 alkaen edellytetään, että 1,2% polttoaineista on synteettisiä; tämän osuuden on määrä nousta 35%:iin vuonna 2050.

Jää nähtäväksi päästäänkö näihin tavoitteisiin. Tuotannolta vaaditaan aika huimaa kasvua tulevina vuosikymmeninä ja nähtäväksi jää tuleeko esimerkiksi raaka-aineiden saannin kanssa ongelmia vastaan.

7 tykkäystä
8982

En tiedä mikä osuus nykyään on eläinperäisillä lannoitteilla viljelyn ravinnekierrossa. Jos eläintuotanto ajettaisiin vähiin, myös tämä eläinperäinen lannoite jäisi pois. Jostain pitää kuitenkin ravinteita saada tilalle. Lannoiteteollisuushan on hyvin energiaintensiivistä.

1 tykkäys
8983

Taitaa olla energian sijasta NH3-intensiivistä. Ammoniakkiin tehdään vety maakaasusta. Olen rummuttanut tässä ketjussa jo pitkään, että ammoniakki- ja siten lannoiteteollisuus pitää decarbata ennen kun sitä vetyä ruvetaan viemään muualle. Nykyään ammoniakin valmistus synnyttää valtavat päästöt, mutta tuo yhdiste voidaan valmistaa hiilineutraalisti esim. vihreällä vedyllä.

5 tykkäystä
8984

Tähän liittyen edelleen suositukset Yaran CMD seteille viime vuosien ajalta.

4 tykkäystä
8985

Teknologisen kehityksen puolelle menee tämäkin. Toisaalta tällaisesta voi olla Elisallekin varsin mukavia tuottoja luvassa.

Ei siihen varmasti kauaa mene, että jokainen akkujärjestely on liitettävissä sähköverkkoon ja vaikka sitten säätöreserviin. Omalla kohdalla odotan etenkin tähän kykenevien sähköautojen ja invertterien yleistymistä (ja halpenemista).

7 tykkäystä
8986

Jossain vaiheessa luin paljon siitä, kuinka käytetty sähköauton akku voisi sopia hyvin näihin tukiasemien ja vastaavien tarpeisiin. Autossa akun SOH vaatimus on korkeahko, ja se voitaisiin hyvin uudelleenkäyttää tuollaisessa ei yhtä vaativassa ympäristössä.

Jostain syystä ei ole tuota ideaa tullut enää viime aikoina juuri vastaan, mutta eiköhän tuosta jonkinmoinen bisnes joskus tule. Ainakin jos BaaS yleistyy liiketoimintamallina.

5 tykkäystä
8987

Screenshot_20231013_082100_LinkedIn
Screenshot_20231013_082100_LinkedIn1080×1861 397 KB

Paul on aika kärkäs kielenkäytössään, mutta mielestäni tämä postaus tiivistää melko mallikkaasti nykytilanteen Euroopassa näiden kahden leirin välillä. Onko sähköverkon rakentaminen todella niin vaikeaa, että kannattaa lukittautua energiasyöppöön ratkaisuun sillä verukkeella, että putkia löytyy valmiiksi?

Edit. @Seinakadun_Keisari Jos sähköverkossa olisi hyvät siirtoyhteydet, varastoinnin tarve vähenisi huomattavasti. Yleensä jossain tuulee. Toki sähköverkko ei ratkaise kaikkia ongelmia, mutta kyllä se paljon ratkaisee. Eikö Suomessakin ongelma juuri ole se, että lisätuulivoimaa rakennettaisiin enemmän, mutta siirtoyhteys on pullonkaulana. Ja meillä verkko on kuitenkin erinomaisella tasolla moneen muuhun verrattuna.

3 tykkäystä
8988

En ota muuten kantaa mutta sähköverkon rakentaminen ei auta sähkön varastoinnissa yhtään - ja se on se suurin ongelma tällä hetkellä.

Euroopan olisi varsin helppo tuottaa kaikki tarvitsevansa sähkö uusiutuvilla (vesi, tuuli, aurinko) mutta se isoin ongelma on edelleen se että tuotanto ja kulutus harvoin kulkee samaa tahtia.

7 tykkäystä
8989

Mielellään pistä vastaukset uusiin viesteihin vanhojen editoinnin sijaan, helpottaa keskustelun seuraamista.

Tämä “jossain aina tuulee” on totta mutta se ei auta kovinkaan pitkälle, kärjistetysti ei auta että Suomessa tuulee jos Saksassa hytistään tuulettomassa pakkassäässä koska energian tarve Saksassa on moninkertaisesti suurempi kuin Suomi voi koskaan tuottaa tuulivoimaa.

Lisäksi Euroopassa yö on about samaan aikaan kaikilla eli silloin ei aurinko paista missään (paitsi Lapissa kesällä mutta I digress).

Eli sanoisin että molempia tarvitaan, parempi gridi ympäri Eurooppaa mutta myös sähkön varastointia.

Gridin parantaminen on helvetin pitkä ja kivinen tie, katsokaa nyt vaikka Ruotsia ja Norjaa jotka on sieltä paremmasta päästä, sielläkin on usein tilanne että maan sisäinen siirtoverkko ei riitä joka johtaa siihen että kun Tromssassa nautitaan ilmaisestä sähköstä niin Oslossa maksetaan 15c/kwh hintoja. Ruotsissa tilanne vielä huonompi.

5 tykkäystä
8990

Milloinkahan suuri yleisö näkee todella vedyn merkityksen tulevaisuudessa ylimääräisen sähköntuotannon varastoimisessa? Päättäjät monissa maissa ovat sen jo oivaltaneet. Ylijäämäsähkön voi varastoida paikallisesti nestemäisksi vedyksi eikä kalliita siirtoverkkoja tarvita samassa mittakaavassa…

7 tykkäystä
8991
8 tykkäystä
8992

Saksan energiantarve on nykyisellään absurdin suuri, mutta kuten tuossa Martinin postauksessakin, puhuttaessa “exergiasta” siirtymä lämpöpumppuihin lämmityksessä ja muut tehokkaammat ratkaisut vähentävät energiantarvetta todella paljon. Vaikka Saksa tarvitsee pakkasilla nykyisin x TWh maakaasua, ei se tarvitse samaan lämmittämiseen kuin ihan max. kolmasosan x:stä lämpöpumppupohjaisessa järjestelmässä. Monessa tapauksessa tuo määrä voitaisiin tuottaa kyllä ilman varastointia, ei tietenkään aina. Silloin, kun oikeasti on pula sääriippuvaisesta energiasta isoilla alueilla, niin toki myös vety on kriittinen osa tätä järjestelmää.

Kaikki perussääilmiöt, kuten auringonvalon puute yöllä, voidaan hoitaa 80%+ energiatehokkuuden järjestelmillä. Valoisaan aikaan näihin akkuihin, virtausakkuihin, lämpöakkuihin, ynnä muihin varastoidaan auringon energiaa yötä varten.

(Bonus: Tunnin podijakso erittäin mielenkiintoisesta kaupallistamisen kynnyksellä olevasta lämpöakusta:)

Totta, mutta uskon oppimiskäyrien purevan tähänkin. Verkkoa ei ole tarvinnut uudistaa fossiilisten aikakaudella kunnolla, jolloin nyt se tarvittava osaaminen on vähäistä. Ja tämä pelaa toki yhä fossiilisten pussiin.

Melkoista satua. “Suuri yleisö” viittaa siis oletettavasti markkinoilla toimiviin yrityksiin? Ja päättäjät ovat oivaltaneet tämän asian, mutta ehkä maailmankaikkeuden hienoin keksintö, eli markkinat, eivät ole? Voitaisiinko tässä olla jonkun suuren oivalluksen äärellä…?

Edit. Lisätään vähän aiheeseen liippaavaa kommenttia Saksanmaalta:

5 tykkäystä
8993

Ajatustasolla ostan tämän kyllä, joskin jopa Saksassa iso ongelma on se että asunnot on huonosti eristettyjä verrattuna Pohjoismaihin, ei nyt mitään Espanja-tason kyhäelmiä mutta huonompia kuitenkin. Mutta tässäkin ongelmaksi tulee se että siirrytään helposti varastoitavasta kaasusta vaikeasti varastoitavaan sähköön eli energian tarve vähenee mutta sähkön tarve lisääntyy.

Ymmärrät varmaan kuinka massiivista energiamääristä puhutaan vaikkapa vain 8h minimikäytön vaatimasta määrästä?

Maailman suurin akkuvarasto on 3GWh eli sillä pyöritettäisiin Suomea näihin aikoihin vuotta ehkä noin 15min jos saisi 3GWn teholla sähköä ulos (ei saa, max 750MW).

6 tykkäystä