Onko jollain tilausta eli kerrotaanko tuossa muusta kuin että on irtisanottu? Toisaalta toimintojen tehostamisesta johtuva irtisanominen on aina tervetullutta, kun yhtiöltä odotetaan tuloksen kääntymistä positiiviseksi…
2 tykkäystä
Ei valitettavasti ole tilausta. Osake -4% ja taitaa olla vuoden alin lukema taulussa. Otin shortin aamulla.
1 tykkäys
Saksan valtio mukana neuvotteluissa = välitön piensijoittajan hälytyskello. And for that reason…
8 tykkäystä
7 tykkäystä
8 tykkäystä
Ei ihan auennut minulle; vedyn hinta on korkea, mutta kun kaikki muukin on kallista niin se on OK?
2 tykkäystä
Laitetaas toinenkin juttu:
4 tykkäystä
Taas tuurivoimaa lyödään.
6 tykkäystä
@Alan_Cali Onko kukaan kartalla mikä noita supply chain ongelmia tuulivoimapuolella aiheuttaa?
Alkaa kohta perse hikoilemaan itse kullakin, jos uusiutuva sähkö ei skaalaudu kunnolla.
Toisaalta, luonnon vetyä näyttää löytyvän jokaiselta mantereelta:
“Mud gas samples collected from the levels above the top of fracture zone have shown air-corrected hydrogen levels of up to 73.3%, with the highest level measured from a sample collected from 240mMD.”
9 tykkäystä
Perstuntuma on että myllyt on nykyään niin isoja (nyt ollaan jo 350 metrissä), että osien valmistus siten että ne kestää kasvaneita rasituksia on hyvin haastavaa. Ainakin Gamesan tapauksessa tappiot aiheutui ainakin osittain massiivisista korjauskustannuksista. Siihen päälle inflaatio ja korot niin sulla on perfect storm.
Jollakin tapaa teollisuuden itseaiheuttama ongelma isompien megawattien jahtaamisessa?
Tämä on vähän mutuilua, myönnän.
10 tykkäystä
Myös mitä isompia laitoksia tehdään, sitä isompia tiloja ja uusia laitteita tarvitaan tiettyihin tuotannon vaiheisiin (eli investointeja, joihin korot lyö päälle). Lisäksi kuljetuskustannukset kasvaa ja vaatii koko ajan spesiaalimpaa kalustoa, lisää työvoimaa hoitamaan se, ja sama homma kasauksessa. Eli onhan noissa marginaalit paineessa.
3 tykkäystä
7 tykkäystä
Topsoen CEO:n hyvä ja kattava haastattelu. Erityisesti kohta noista EU-tyyppisistä vaateista vihreälle vedylle on hyvä:
4 tykkäystä
15 tykkäystä
Minkähänlainen vaikutus tuolla luonnonvedyn mahdollisella tulemisella on vihreän vedyn valmistuslaitteiden valmistajien liiketoiminnalle (mm elektrysaattorien valmistajat) lähitulevaisuudessa? Entä itse vedyn tuottajien kannattavuusnäkymiin?
Esim. Plug, Ballard, Bloom, NEL…
Luonnon vedyn talteenottokustannukset kun ei kait ole kuin osa nykyisen vihreän vedyn valmistuskustannuksista. Kääntyykö kaikki “päälleen” jos /kun opitaan löytämään ja talteen ottamaan luonnon vetyä isossa mittakaavassa?
Voisiko jotkut viisaammat, alaan teknisesti syvemmin vihkiytyneet (tmv paremmin tietävät) kommentoida tähän jotain valaisevaa /enemmän avaavaa ?? 
8 tykkäystä
Väitän, että kaikki on tämän asian kanssa ulkona kuin tamppoonin naru vielä tällä hetkellä. Itse olen samaa mieltä Plugin tyypin kanssa, että luonnon vety on kyllä enemmän mahdollisuus kuin uhka koko vetysektorille. Se ehdottomasti kiihdyttää vetysektorin kasvua kokonaisuutena.
Toki kaksi kysymystä vaatii vastauksia:
- Voiko luonnonvedyn kaupallistaa?
- Kuinka paljon ja missä ne esiintymät on? Haen tällä kysymyksellä maantieteellistä vaikutusta.
Vastaus kysymykseen numero yksi on minun mielestäni melko varmasti kyllä.
Vastaus numero kakkoseen määrittää sen, onko vihreän vedyn valmistaminen kannattavaa alueellisesti tai paikallisesti. Eli jos niitä esiintymiä on yhtä harvassa kuin fossiilisia, niin vedyn fossiilisia kokeammat kuljetuskustannukset takaa sen, että kaukana niistä olevien paikkojen kannattanee tehdä vihreää vetyä. Jos esiintymiä on paljon ja tiheästi, niin sillä alkaa sitten olla isompiakin vaikutuksia koko energiantuotantoon…
Kustannuksista puhuttaessa luonnonvedyn toimijat arvelevat hinnan asettuvan 0.50-0.7$/kg plus kuljetuskustannukset yms. Vihreän vedyn ultimaattiset tavoitehinnat vaihtelevat siellä 1,5$-2$/kg välille, eli eroa on. Nyt tulee sitten kyseeseen ne kuljetuskustannukset. Tässä hyvä tiivistelmä vedyn kuljetuksesta plugin papereista:
Jokatapauksessa vetyä tarvitsee aina kuljettaa, säilöä ja käyttää. Siksi olen niin kiinnostunut Plugista, sillä on koko ketju jo nyt näpeissä. Koska tiedän, että vety tulee - ja se tulee helkkarin kovaa, mutta en tiedä kuinka se tulee.
Tuossa vedyn käytössä on sitten yksi mietinnän paikka. Halpa vety, on se sitten vihreää tai luonnon vetyä, nostaa vetypolttomoottorin kilpailukykyä. Se voi olla polttokennovalmistajille pieni kasvua rajoittava tekijä. Toki jos markkinat kasvaa rajusti niin ei liene väliä, mutta tämä on otettava huomioon. Itsekkin aiemmin mietin että siellä missä diesel niin sinne sopii polttokenno. Väärin. Se menee niin että siellä missä diesel niin sinne sopii vety. Se loppukone voi olla joko h2-polttis tai polttokenno… Itsellä ei ole h2-polttomoottorivalmistajien/kehittäjien lappuja ja se on varmaan heikkous. H2 polttiksen kehittämiseen on alkanut ihan selvästi tulla entistä enemmän paukkuja, mm Tata perusti juuri äskettäin ison kehityskeskuksen h2-polttomoottorille.
Ylläoleva kilpailuasetelma on melko mielenkiintoinen. Se härmistyy kilparadoillakin vuodesta 2026 eteenpäin, silloin on Le Manssissa vetyluokka eikä teknologiaa ole rajattu. Odotan melko eeppistä kaksinkamppailua seuraavan vuosikymmenen ajan.
Enivei, en usko että luonnonvedyn suhteen tapahtuu seuraavan 5 vuoden aikana vielä merkittävää kaupallistumista.
16 tykkäystä
Ensinnäkin, kiitos hyvistä ja asiallisista kommenteista sekä pohdinnoista. Tuo nestemäisen vedyn kuljetus ja sen kustannus on ollut itselläkin mielessä. Varmastikin juuri noin eli mitä enemmän ja useammalla paikkakunnalla vihreää vetyä saadaan tuotettua paikallisesti, sitä kilpailukykysempää se on valkoista vetyä vastaan.
Hyvin uskottavaa että ottaa vielä vuosikausia. Talteenottotekniikka on vasta alkutekijöissään. Eikä kukaan voi tietää vielä mitä muita yllättäviä haasteita luonnon vedyn ylös ottamisessa tulee olemaan. Muutamassa vuodessa aikas moni vetylaitos jo tuottaa isompiakin määriä vihreää vetyä, eli kyllä vihreä vedyn on pakko olla tällä hetkellä etulyöntiasemassa tulevia kaupallistumisia
ajatellen.
Eikö se mene niin, että sähköajoneuvot voisi olla helppo muuntaa vetypolttokennokäyttöisiksi ajoneuvoiksi, Sähköauton ison akkupaketin tilalle vain polttokennoyksikkö, joka toimitta sen entisen akkupaketin “virkaa”? Tietysti nestesäiliön sijainti pitää ratkaista mm.
Sen sijaan vetypolttomoottori pitää kehittää kokonaan alusta alkaen, eli ymmärtääkseni mikään diesel-moottori ei voi toimia vetyä polttavana muutoksinkaan, vaan tarvitaan kokonaan uusi moottorityyppi ja tekniikka? Maalaisjärki sanoo, että iso työmaa lähteä sille linjalle, kehittämään eri autoihin ja rekkoihin omia moottoreita?
Niin tai näin, olisi kyllä kiinnostavaa vähän “kopaista” ja tutustua vetypolttomoottoreita tutkivia ja kehittäviä tahoja. Ei taida löytyä markkinoilta vielä yhtäkään yhtiötä, johon voisi sijoittaa, ainakaan julkisesti noteerattuja vetypolttomoottoriyhtiötä??
4 tykkäystä
En tunnustaudu nyt täydeksi asiantuntijaksi mutta, mielestäni osa alan yrityksistäkin näkee vetykaasulla käyvät polttomoottorit (nykyinen bensamoottori) houkuttelevana vaihtoehtona vetykaasun hyödyntämiseen liikenteen energiana.
Mielestäni vedyn suhteen on vielä paljon kysymysmerkkejä, mutta uskon että vety tulee olemaan mielenkiintoinen ja varteenotettava vaihtoehto tulevaisuuden energian lähteenä myös liikenteessä.
Meriteollisuuden (laivat) osaltahan ollaan tällä hetkellä menossa ammoniakkiin, joka sekin on vetypohjainen polttoaine.
4 tykkäystä
Olet oikeassa että BEV ja FCEV -autot voi käyttää samaa alustaa. Sitähän BMW Neue Klassen kanssa hakee, ne voi tarjota tulevaisuudessa molempia voimalinjoja omassa mallistossaan. Mutta se konstruktio on sellainen, että akkujen tilalle laitetaan tasaiset vetytankit ja itse polttokenno konepellin alle. BMW ja Hexagon Purus ovat kehittäneet ko tankkisysteemin. Varsinainen potku Hexagonin sijoittajien palleille tuli Boschin suunnasta, niillä on samanlainen tankkisysteemi mutta metallisena. Helppo arvata että se on painavampi mutta paljon halvempi. Ja melko helppo arvata kumpi päätyy henkilöautokäyttöön… Vieläkin kirvelee, mutta sellaista se on kun isot pojat liittyy leikkiin.
Toyotan ja Hyundain lähestymiskulma on vähän eri. Siellä tippuu vetykamat jo olemassa oleville alustoille. BTW Crown FCEV maksaa Japanissa 51t€…
Polttomoottori muuttuu vetyä käyttäväksi todella pienin muutoksin. Tästä on hyviä esimerkkejä esim JCB:n moottori (joka perustuu heidän dieselmottiin), Cumminsin iso dieseli (sama homma JCB:n kanssa) ja Toyotan 1.6 3-syl tehomotti. Muutokset koskee lähinnä suuttimia ja kansia, muu moottori on sama.
Vetypolttomoottorille on tuotantoketju jo olemassa, ja se on iso juttu se. Ainakin kiinalaisten mukaan h2ice moottori on dieselmoottoria halvempi valmistaa, koska ei tarvita läheskään yhtä massiivisia saastelaitteita, jotka nostaa dieselmoottoreiden hintaa.
Vetypolttomoottoreita kehittää ainakin Cummins, Toyota, Kawasaki, Bosch, TATA motors, Geely-Renaultin yhteistyökuvio ja kiinalaiset…
11 tykkäystä
Henk.koht. en usko alkuunkaan polttis-vetyautoihin, vaatii sen moottorin/vaihteiston ja niiden mukanaan tuomat huollot yms. eikä saada sähkömoottorin etuja.
7 tykkäystä