Oho, tuota en olisi osannut arvatakaan! Tuo muuttaa kaiken, se on selvä se. Mielenkiintoista!
Kiitokset noista nimistä. Pitääpä skannata niitä läpi ja vertailla hieman. Mikähän noista voisi olla eniten “kädet savessa” /pisimmällä vetypolttomoottorien kanssa? Autonvalmistaja ei taida kiinnostaa, sen arvostus sijoittajan näkövinkkelistä on niin paljon kiinni muusta kuin tuosta moottori-innovaatiosta…Cummins, Bosch tai Tata-motors?
Tietyssä käytössä varmaan sähköauto on parempi, lähinnä kaupunkiliikenteessä ja lähiajoissa ja ilman kuormien siirtelytarvetta. Toisenlaisessa käytössä taas ei mielestäni ja aika monen muunkin mielestä. Nimittäin sähköauton painava ja vaurioherkkä akkupaketti rajoittaa esim. monille niin tärkeää kantavuutta, vaikeuttaa peräkoukun asennuksia, rajoittaa toimintasädettä, vaatii pitemmillä matkoilla välilatauksia ja toimintamatka lyhenee entisestään talviolosuhteissa lisää huomattavasti…
Tässä on linkki yhteen Youtube videoon, jossa selitetään polttokennon ja vetypolttomoottorin toimintaperiaatteet ja verrataan niitä muun muassa tavalliseen polttomoottoriin sekä akku käyttöiseen sähköautoon.
Tällaisia artikkeleita on alkanut enenemissä määrin näkymään:
Että kyllä sitä kaipaamaasi näkyvyyttä on aika paljon, ja näissä artikkeleissa nykyään kerrotaan että muutos on jo tapahtumassa. Enää ei kirjoiteta että sitten joskus tulevaisuudessa…
Niin on minunkin mielestäni aivan nyt muutaman kk:n sisään vedyn uskottavuuteen ja yleiseen näkemykseen sen kaupallisestikin tapahtuvaan isoon tulemiseen tapahtunt iso muutos.
Minähän olen ollut “vetylongina” jo kohta vuoden päivät ja salkku on komeasti punaisella. Jotain olen välillä myynyt ja ostanut, mutta kyllä sieltä edelleen löytyy Plug, Bloom, Ballard ja Nikola sekä vety ETF. Jälkiviisaana on hyvä viisastella, lähdin liian aikaisin. Nyt jos vasta olisin alkanut ostelemaan vetylappuja, olisi kyllä kovasti herkullinen tilanne, Mutta niin tai näin, olen vakuuttunut siitä että vuoden parin päästä ei kaduta, ei edes se että liian aikaisin hyppäsin vetyjunaan…
Ajelen talvet oikealla maasturilla ja oma “märkä” päiväuneni on, että pääsen vielä ajamaan jossain vaiheessa vastaavalla oikealla vetymaasturilla…
Erinomainen kirjoitus perusteluineen. Metanoli on pitkäaikaiseen varastointiin kokonaisuudessaan halvempi ratkaisu kuin vety, silloin kuin suolakaivoja ei ole saatavilla:
Boschiin ei paljoa voi sijoitella, mikä on sääli. Yritys on valtavan kokoinen ja hyvin hoidettu. Laatuyritys kaikinpuolin.
Minulle isoin bull case tänä vuonna vedyn siirtymisessä liikenteeseen on ollut se tosiasia, että Bosch on nostanut panoksia vedyn suhteen. Se nosti jopa aika merkittävästi rahallista panostusta tänä kesänä.
Noista mainitsemistäsi yhtiöistä Cummins on ehkä kaikkein mielenkiintoisin. Niillähän on Accelera by Cummins aladivisioona joka sohlaa polttokennojen ja elektrolyysereisen kanssa. Emoyhtiö on sitten todella iso tekijä isojen dieselmoottoreiden puolella. Voi olla, että jos muut nukkuu, niin Cumminsilla olisi hyvä mahdollisuus napata itselleen isompaa kakkua markkinoilta. Pitäisin melko todennäköisenä, että Cumminsin h2ICE päätyy esim Ramin nokalle:
Stellantis lupaillut h2 pick uppia joskus 2027->. Se suattaa olla myös FCEV versiokin, koska Stellantis on osaomistaja Symbiossa, mutta jos nihkeä taloudellinen tilanne jatkuu pitkään, niin halvemmille voimalähteille on kysyntää…
Nyt kannattaa katsoa markkinaa vähän laajemmin. Vetymarkkinassa ei ole vielä edes “dead cat bouncea” näkyvissä vaan tasaisesti lasketellaan alaspäin.
Ylätasolla IEA on arvioinut, että tarvittaisiin 500GW elektrolyyseritehoa vuoteen 2030 mennessä, jotta vihreä vety korvaisi maakaasusta tehtyä vetyä ja veisi dekarbonisaatiota eteenpäin. Suurin käyttäjätaho on öljyteollisuus, mutta ongelmana tässä on se, että öljyteollisuudella on monta muutakin kohdetta vähentää CO2-päästöjä ja maakaasua tulee joka tapauksessa upstreamin sivutuotteena, joten vety sieltä on käytännössä ilmaista. Suoralla sähköistyksellä, investoinneilla uusiutuvaan sähköntuotantoon ja PPA-sopimuksilla öljyteollisuus saa halvemmalla päästövähennyksiä kuin laittamalla isoja rahoja koko kemianteollisuuden ketjuun.
Vaikka näitä pieniä vetystartup-uutisia pumpataan tänne ketjuun, isommassa mittakaavassa juna pysähtelee vähän väliä eikä oikein saa vauhtia koskaan. ST1 sai 35 miljoonaa veronmaksajien rahaa e-metanolitehtaaseen (enemmän kuin latausverkosto koskaan), mutta siirsi hanketta nyt reilusti eteenpäin. Ongelmana on regulaatio, joka on kesken. Regulaatiossa ei uskalleta käyttää keppiä ja toisaalta halutaan, että puhdasta sähköntuotantoa tehdään lisää samalla kun sähköä käytetään reippaasti kemiantuotteisiin. Vetytankkausverkostossa otetaan askelia taaksepäin, kun UK ja Tanska ajavat alas verkostoa.
Itselleni Plugin, Bloomin ja NEL:n sijoituscase alkaa näyttää hyvältä vasta sitten, kun aurinkovyöhykkeellä laitetaan isoja GW-luokan investointeja joka viikko käyntiin öljyteollisuuden toimesta. Pääomia ei ole vielä löytynyt näihin.
Tuota Cumminsia arvelin itsekin ehkä parhaaksi kohteeksi jos sijoittaa vetymoottorin kehityspuolelle. Ala kiinnostaa kyllä aivan valtavasti. Ja juurikin noiden toimintasäde-, kantavuus- ja tankkausrajoitteiden takia itse en usko maasto-, paketti- ja rekkapuolen täyssähköistyksen isompaan tulemiseen. Vety hakkaa raskas- ja työajoneuvopuolella akkuversiototeutukset mennen tullen ja palatessa. Kun vetytankkausverkosto laajenee ja tihenee, ei vedyn käytön yleistymiselle ole enää esteitä. Tankkausverkon puuttuminenhan on tällä hetkellä isoin pullonkaula.
Omani on Land Cruiser, jota pidän ykkösvaihtoehtona maastopuolen ajossa. Toyota kun toisikin vetymoottorin, niin ai että! Omani lähtisi heti vaihtoon
Kun ollaan tuossa vaiheessa, itse uskon, että isoimmat nousut osakkeiden arvostuksissa on jo koettu. Toisaalta, toki riskittömäpää sijoittamista noin toimien. Anyway, itseäni kiinnostaa olla mukana alkuvaiheista asti…
Mitä tuosta vedystä muuta mainitsisin on se että itselleni ei ole työssä viimeisen parin kk aikana vastaan yhtään fiksua vetyprojektia sähkö/lämpö puolelle viimeisen parin kk puolella. Ja kun kehitystä on enemmän ja enemmän seurannut kysyntä on menossa joustavampaan ja joustavampaan suuntaan.
mm. Sähkökattiloiden ja erilaisten muiden säätökonseptien kysynnän lisääntyminen, jota ei usein aja edes toimijan tarve sille vaan kustannukset. Tarkoittavat sitä että lisää joustoa järjestelmiin on tulossa. Ilman vetyä long term ratkaisuksi. Esim lämpöakku + sähkökattila yhdistelmistä on tulossa suosittuja ja niitä rakennetaan entistä enemmän.
Lämpäakut myös mahdollistavat CHP voimaloilta lisää joustoa ja erilaista toimintaa. Kun lämpöpäästään käyttämään helpommin tehokkaasti, ja tuotantoa voidaan ohjata sähköntuotantoprofiili edellä.
Lisäksi mm. Kemijoki OY:n päätöksen pumppuvoimaloista ohjaavat erityisesti Suomen sähköjärjestelmää tilaan jossa Vedyn tarve on todennäköisesti pieni. Se tulee silti omaamaan roolin, etenkin teollisessa käytössä. Mutta ns long term storagelle näen yhä vähemmän ja vähemmän tarvetta. Etenkin kun se 1/3 suomen hyvin säätävästä vesivoimasta saadaan jatkossa paremmin siihen tehtävään. Dramaattisia muutoksia mielestäni.
Monia vetyprojekteja onkin viime aikoina peruttu. Ja näen niiden houkuttelevuudessa ison laskun.
Näitä ei myöskään ole tullut työpyödälle tai “future” concepteihin yhtä paljon.
ja optimoin työkseni energiajärjestelmiä.
Lisäksi voisin nostaa huomiona tuulivoiman ja aurinkovoiman nouseen hinnan joka tulee painamaan vetyprojekteja parilla vuodella eteenpäin.
2022 alkupuolella sai tuulivoimaa ostettua PPA:LLA jollain 34€/MWh ja Aurinkoa 37€/MWh
Nyt korkotason ja tuottovaateen nousun kautta nuo samat luvut ovat 50€ / 60€ MWh levelTen datojen mukaan. Aikamoinen nousu
