Nyt sitä on Suomessakin tutkittu ja hutkittu:
Erinomainen uutinen.
Edit: Laitetaan vielä tämäkin samaan syssyyn:
17 tykkäystä
Vetyputkille käyttöä vai tavoitellaanko korkeampaa jalostusastetta?
8 tykkäystä
Njoo, en ole vielä tarkemmin perehtynyt tähän. Kenelläkään hippaa asiasta? Smoltekin kurssi on noussut viimeisen viiden päivän aikana 26%…
4 tykkäystä
Muna kana asetelma alkaa pikkuhiljaa avautumaan. Isoja vetyyn liittyviä investointeja saadaan mikäli meillä on tarjolla riittävästi uusiutuvaa energiaa.
Nyt pitää siis panostaa tuuli-ja aurinkovoimaloiden suunnitteluun ja luvitukseen jotta meillä on riittävä hankekanta rakennusvalmiina. Tämän jälkeen voidaan saada jättimäisiä investointeja maahan.
Itä- ja kaakkoisosa maastamme tarjoaa suurimmat hiilidioksidin päästölähteet ja samalla suuren potentiaalin. Tuulivoiman suhteen on perustettu työryhmä tutkaongelman ratkaisemiseksi. Valitettavasti työryhmän tulos lienee jälleen kerran se, että ainoastaan aikaa paloi ja jonkinmoinen raportti saatiin aikaiseksi. Aurinkovoiman esteeksi on nousemassa sekoilu metsäkadon suhteen. Suomen yli 20 miljoonan metsähehtaarin sisälle ei tunnu mahtuvan yhtään aurinkovoimalaa. Hyödyt ovat jättimäisiä ja vaikutukset kokonaipinta-alaan ovat käytännössä nolla. Siitä huolimatta viranomaisten päätökset perustuvat ideologiaan.
Onneksi osaan maata on saatu tuulivoimaa ja sinne syntyy uutta teollisuutta. Siitä huolimatta isoin kakku taitaa syntyä muualle.
7 tykkäystä
4 tykkäystä
Fortumin Loviisan projektiin lyyserit toimittaa virolainen Stargate. Kokoluokka on pieni, 1MW mutta se on alku. Muutaman MW:n lyyserit näyttäisi muutenkin olevan fiksu tapa polkaista projekteja pystyyn tällä hetkellä.
"Fortum has agreed to utilise Stargate Hydrogen’s alkaline electrolyser system at its planned production plant in Loviisa, Finland.
Located 90km east of Helsinki at Fortum’s nuclear power plant at the Kalla test centre, the 1MW system, Gateway200, will use electricity from the main grid and the household water source.
In addition to the production plant, a hydrogen refuelling station will be built to deliver hydrogen to industrial customers. H2 View understands the plant will serve as a blueprint for larger projects in the company’s pipeline. Fortum has plans to explore small-scale projects throughout the Nordics."
6 tykkäystä
Toi projekti on niin pieni ja koeluontoinen että sitä ei jaksettu liittää ees KL verkkoon…
1 tykkäys
@Glarin Ei suomalaiset tuon parempaan tällä hetkellä pysty. Ei tässä mitään edelläkävijöitä olla. Toisaalta ei tuo 1MW lyyseri nyt ihan mitätön ole, kyllä sillä paikallisesti tekee asioita.
Ja sitten eteenpäin, testauksen vedyn säilömisestä suolakaivoksissa etenee:
https://fuelcellsworks.com/news/first-for-france-lhyfe-delivers-350-kg-of-green-hydrogen-to-geomethane-engie-group-for-a-salt-cavern-storage-test/
Tätä testiä kannattanee seurata tarkasti.
2 tykkäystä
On noita projekteja suunnitteilla vähän fiksummin, toki eri asia tuleeks inkkarit ikinä.
1 tykkäys
Juu, näinhän se asia varmasti on. Onhan tässä projektissa sekin, että Stargate ei käsittääkseni ole kovin meritoitunut toimittaja, ainakaan vielä. Pienestä aloitellaan.
Tässä on muuten mielenkiintoinen microgrid ekosysteemisuunnitelma:
https://www.axios.com/2024/06/17/montgomery-county-maryland-rockville-zero-emissions-buses
A Maryland county just north of Washington, D.C., is embarking on an ambitious effort to provide clean, sustainable public transit — even to the point of installing a microgrid for its own electricity and hydrogen fuel production.
Under Montgomery County’s plan, an existing transit center near Rockville will become the nation’s largest self-sustaining bus depot.
It will have on-site green hydrogen production powered by solar energy, plus battery energy storage.
By 2035, the depot is expected to accommodate 200 zero-emissions buses, most of which will be powered by hydrogen fuel cells.
The depot’s solar panels will also support electric-bus charging
1 tykkäys
Eikö tuo lyyserin tuotanto tule paljolti käytettyä omassa käytössä ja myyntinä riittäisi Porvoon jalostamon tarve (jos etes riittäisi siihen). Mutta olettaisin sen pääpainon olevan kuitenkin toimia demolaitteena jatkosuunnitelmille.
Eiköhän. Mutta pointti nyt oli että ne lähtisi mitään 1MW keissejä pitämään edes kunnon demoina.
Suomessa on suunniteltu isompiakin projekteja, monet niistä vain ovat jäissä, koska eivät kannata.
1 tykkäys
Hienoo Wärtsilä;
2 tykkäystä
Suomi mainittu, torille! Eli Gasgrid Vetyverkot.
9 tykkäystä
Merkittävä juttu vetyinfran kannalta. Pieni osa valmista jo 2025, mutta kokonaisuus kunnossa vuonna 2032. Jonkinlaista pelivaraa kaiketi olisi vuoteen 2037 asti. Jokatapauksessa aikaikkuna on melko lyhyt. Oma mielipide: Gasgridin Vetyverkko kannattaisi olla siirtorungon osalta kunnossa jo tämän vuosikymmenen loppupuolella.
4 tykkäystä
”Olemme löytänneet valtavia määriä luonnollista vetyä”, Gold Hydrogenin toimitusjohtaja Neil McDonald sanoo haastattelussa.
”Jos saamme talteen vain muutaman prosentin maan pinnan alla mahdollisesti olevasta valkoisesta vetykaasusta, voimme kattaa koko maapallon kulutuksen useiden satojen vuosien ajan”, yhdysvaltalainen geologi Geoffrey Ellis sanoo tanskalaiselle Ingeniøren-lehdelle.
Jää nähtäväksi mikäli talteenotto ja kaupallistaminen onnistuu, että minkälainen on vaikutus vihreää vetyä kalliisti valmistavien toimijoiden bisneksiin.
13 tykkäystä
Itse uskon että luonnon vety kaupallistuu - tai en tiedä yhtään syytä miksi näin ei tapahtuisi. Ja onhan luonnon vety osa Ranskan vetystrategiaa jo nyt, joten uskoa ko aineeseen löytyy jo valtiollisiltakin tahoilta. Kyse on nyt siitä, että kuinka tiheässä noita kaupallisesti hyödynnettäviä esiintymiä on. Eli oma analyysini on se, että luonnon vety on huima lisäpotku vetytaloudelle, mutta jos isoja esiintymiä on tiheässä, niin se saattaa hämmentää isomminkin energiamarkkinoita.
Mielestäni luonnon vety ei ole automaattisesti vihreän vedyn loppu, varsinkaan jos isoja esiintymiä ei ole tasaisesti joka puolella maailmaa. Olen pyöritellyt päässäni vedyn kustannusrakennetta ja voi olla että tulevaisuudessakin on taloudellisesti järkevää tuottaa vetyä lyysereillä paikalliseen käyttöön. Ja ehkä jopa alueellisesti.
Pakko toki sanoa se, että menetin mielenkiintoni puhtaisiin lyyserivalmistajiin silloin, kun ensimmäisen artikkelin tänne luonnon vedystä linkitin. Katselen sijoitusmahdollisuuksia myös suoraan luonnonvetyyn, vaikkakin eniten olen sijoittanut vedyn kuljetus-, säilytys-, ja käyttösektoreille. Oli se vedyn väri mikä vaan, niin aina sitä pitää kuljettaa, varastoida ja käyttää.
Tällä ajatuksella. Luonnon vety on aika pieni riski siihen nähden minkälaista kasvua se mahdollisesti tuo mukanaan.
13 tykkäystä
Lakiesitys isoja sähköistämisinvestointeja varten kuinka valtio tukisi verokannustimin. Tuki 20 % investointikustannuksista ja max 150 milj. € konsernia kohti. Tuettavan hankkeen pitää olla kooltaan vähintään 50 milj. €.
Tuettavat hankkeet voivat liittyä:
-uusiutuvan energian tuotantoon (mukaan lukien vety ja vetypolttoaineet), sähkön ja lämmön varastointiin sekä uusiutuvan vedyn, biopolttoaineiden, bionesteiden, biokaasun ja biomassapolttoaineiden varastointiin
-teollisuuden tuotantoprosessien vähähiilistämiseen ja energiatehokkuustoimenpiteisiin
-investointeihin nettonollatalouteen siirtymisen kannalta olennaisten laitteistojen (esim. akut), keskeisten komponenttien sekä näihin liittyvien kriittisten raaka-aineiden tuotantoon
Tämän verotuen rinnalla on valmisteilla myös suoran rahallisen tuen antaminen.
Ans kattoo, minkälainen potku tästä saadaan sähköistymiseen, uusiin energiamuotoihin ja vihreään siirtymään.
10 tykkäystä
Roadmap EU:n vetylaaksojen suhteen.
5 tykkäystä
Lukemisen arvoinen juttu.
7 tykkäystä