Ainoa syy miksi toi on tossa kohteessa edes käytössä on se että ne saa sen vedyn ilmaiseksi.
Se infra esim sähkölle tarvitaan kohteisiin silti. Ja käytännön kysyntä/tarjonta tasapaino yhtälön ratkaisu on tehtävä joku lämmön tai sähkön osalta.
Käytännössä se tehdään lämmön osalta koska sähkön kysyntäennuste on noin pienessä skaalassa vaikeeta. Tarviit sähkön siirtoinfran tai akut silloin aina.
Kyseessä on pilotti joka monestakaan syystä ei ole käytännössä kovin käytännöllinen. PEM fuel cellien waste heat pitää priimata vielä erikseen monessa tapauksessa. jossa tuossakin puhutaan. Johon käytetään tuossa artikkelissa sähköboileria tms. Sen lämmön arvo on silloin paljon pienempi.
Ongelmana on se että ”hukkalämpö” ei ole tarpeaksi lämmintä että sillä pystyttäisiin kattamaan kiinteistöjen piikkilämmitys vaateita ja niiden lämpötilavaateita.
Osa pem fuel celleistä pystyy niihin hukkalämpöihin, mutta jos kiinteistön lämmönvaihtopiiri tarvitsee vaikka 82 asteista vettä ei kaikki hukkalämpö välttämättä ole näin lämmintä.
Näin ollen tarvitaan:
Fuel cellit
Vetyverkko
Sähköboileri
Kapasiteetti siirtää ylimääräistä sähköä verkkoon.
Ja siihen liittyvät mittaukset.
Tämä ei tule kustannustehokkaaksi.
Monilla alueilla tulee olemaan kaukolämpöverkko ja saat samat edut halvemmalla.
Jos olet syrjäalueella et taas halua lähteä rakentamaan vetyverkkoa? Teoriassa mahdollista vetyasäiliöillä. Mutta kustannukset niin korkeat että saat aika kovan ILP tms ratkaisun.
Jossa sit taas kovemmat hyötysuhteet.
@Seinakadun_Keisari
Kattila investointejen ”peruutukset” ovat tällä hetkellä pääasiassa siirtofirmojen takia, koska siirtofirmat välttivät investointeja enne kun uuden sääntelymallin vaikutukset tulivat selväksi. Mulla on tää ihan kirjallisena parilta toimijalta.
Lisäksi Ukrainan sota aiheutti saatavuusongelmia mm muuntajiin.
mFRR ja säätömarkkinat saturoituvat sähkökattiloista aika pian. Ja niistä tulevat eurot kyllä vähenevät.
En silti tiedä yhtään KL firmaa joka olisi peruuttanut tai jäädyttänyt sähkökattilaprojektin. Myöhästynyt niitä kyllä on, mutta pääasiassa siirtofirmojen takia.
työskentelen itse atm noin 10 sähkökattilan ohjauksen parissa. Lisäksi olisi ollut myös pari vetylaitoista jotka jäivät kyllä paperitasolle ja ovat jäissä.
Enkä nää että nää projektit on tässä. Suomessa riittää kyllä pitäjää. Jos KL lämmityksen tarve on noin 33 TWh ±3 vuodesta riippuen niin tonne mahtuu sähköpohjaista vielä paljon enemmän. Ne kattilat on sen verran halpoja. Eikä nyt sekoiteta GW ja GWh. Se tuotannon dynamiikka on vähän monimutkaisempaa.
Kun puhutaan siitä kumpi tapahtuu ensin, lämmityksen sähköistyminen vai sen siirtyminen vetyyn niin ratkaisu on erittäin selvä. Sähköistyminen. Ja kun tutkii kokonaisprosessin hyötysuhteita ja kustannuksia niin se on selvää miksi.
Mitä mä toivoisin ihmisiltä tällä palstalla on tietty järkevä kriittisyys. Kyllä, vety demoja ja projektej tehdään tällä hetkellä. Projektit ovat tällä hetkellä kuitenkin mitättömän pieniä. Energiafirmat tekevät niitä pääasiassa syystä että heillä ois osaamista jos teknologia kypsyy ja esim sähkömarkkinan tuotantofunktio muuttuu vielä myönteisemmäksi.
Joskus ne yksinkertaisimmat ratkaisut on vaan parempia.
