@Meri, alkaisko umicore lähestyä osto hintoja? Aika isot investoinnit vissiin 400-500 milj? Capex. Ilmeisesti varsinkin autoteollisuus laskee umicoren bisnestä toistaiseksi.
Ilmeisesti oli ja meni. Afc energy pompannu 47% plussaa tänään… Ei mulla sitä paljoa kyllä olekaan, mutta päästiin ainakin plussalle
Tanska julkaisi eilen astetta kunnianhimoisemman tuulivoima-suunnitelmansa, 37mrd ja 54%:n lisäys tämän hetken Euroopan Offshore Wind-kapasiteettiin. Alkaa tulemaan Orstedin ja Vestasin ropelleja rannikolle jos kaikki osuu ns. lankulle.
Tuulivoimasähköllä tuotettu vety tuntuu nyt olevan se ns. voittava yhdistelmä. Saas nähdä koska Ranska lähtee näihin isommin mukaan, olosuhteet on ainakin optimaaliset ja rantaviivaa riittää. Englanti, Hollanti ja Tanska ovat ainakin ottaneet aktiivisen edelläkävijän roolin, hyvä niin.
Ohessa teksti jos muilla tökkää maksumuuriin.
Denmark plans to build two giant “energy islands” as part of the world’s most ambitious offshore wind project, as the Scandinavian country increases its green programme in the face of the coronavirus crisis. The project, which will cost up to €37bn, will be the “biggest single infrastructure investment in the history” of Denmark, climate minister Dan Jorgensen told the Financial Times. “For us it is a new paradigm.”
The offshore wind project was the centrepiece of a new climate package unveiled on Wednesday by the Danish government that aims to cut the country’s emissions by 70 per cent within a decade. Mr Jorgensen said the pandemic had only increased the government’s determination to boost green investments, adding that the climate plan would create thousands of jobs.
“Even though we are in the middle of an unprecedented health crisis, that doesn’t mean that the climate change problem is smaller. We are also in a climate crisis,” he said. “It shows us that we are all in the hands of nature, at the bottom line.” Mr Jorgensen said the island project would be financed through public-private partnerships, with the majority of the funding coming from private investors.
Recommended AnalysisRenewable energy UK renewables prove a shining success during pandemic Under the proposal, Bornholm in the Baltic Sea and a new artificial island in the North Sea would be transformed into hubs for multiple large wind farms. The government plans to build at least 2GW of new offshore wind power around each island by 2030, which would triple Denmark’s offshore wind capacity. The North Sea island site has the potential to expand to 10GW over time, and could eventually include factories that produce hydrogen using to wind power, the government said.
Denmark in 1991 built the world’s first offshore wind farm, and in recent years it has become a world leader in the industry. It is home to two of the world’s largest wind companies, developer Orsted and Vestas, the turbine maker. The Danish initiative will be a shot in the arm for a sector that has suffered from construction delays due to the virus. Renewable energy installations in Europe this year will be one-third lower than 2019 — the biggest drop since 1996, according to the International Energy Agency.
However, renewable energy is still growing, even if at a slower pace than expected. The IEA said renewables were the only part of the energy sector that will grow in 2020. The new energy islands will present an opportunity to test out island-based designs that have long been studied in the wind industry, but never built in real life. Denmark said it would work with other countries — including Poland, Sweden, the Netherlands and Germany — with the view that these countries might use some of the power from the new project.
If the two islands are built out to their full capacity — a combined 12GW — it would represent a 54 per cent increase in Europe’s current offshore wind capacity. Giles Dickson, head of the Wind Europe lobby group, said the news was a “very positive development” and the biggest such concrete project in the world. “This is all about making sure that when we build new offshore wind farms, as many countries as possible can benefit from the electricity they are going to be generating,” he said.
7 tykkäystä
Tässä vielä lisää Bornholmista.
Myös eilisessä hesarissa oli hieman juttua
Eniten tässä sapettaa se että edelleenkään ei Örstiä ole salkussa. Ehkäpä vaan sitäkin pitäisi ottaa laidasta ja lopettaa mähkiminen alemmisat hinnoista. Tuskin +5v horisontilla nykyhintakaan ihan huono ole.
9 tykkäystä
Tästä oli varmana puhuttukin, mutta en nyt löytänyt. NEL löytyy Oslon pörssin lisäksi Saksasta. Kummasta kannattaisi kahmaista?
Huomaa taas, että vapaapäivänä pitäisi vaan jotain tekemistä olla. Why not buy stonks?
En ihan täysin ole kärryillä mikä vedystä tekisi niin erinomaisen vaihtoehdon suuressa mittakaavassa. Siis paikallisesti kyllä, mutta valmistusprosessina muunto esimerkiksi metaaniksi ei hurjasti eroaisi tästä. Helpommin siirreltävissä, turvallisempi, infra siirtelyyn ym. on jo valmiiksi olemassa. Öljystä nyt ei pulaa tule olemaan pitkään aikaan, mutta sopisi samalla lailla korvaamaan öljyä esimerkiksi kemianteollisuudelle, jolle se on täysin välttämätön ainesosa eri prosesseihin
Laidasta ostaminen tuntuu olevan näissä ainakin itselleni paras vaihtoehto. Muutama pilkki orstediin on ollut aikanaan turhaan vetämässä ja nyt kurssi on jo ihan jotain muuta kuin silloin.
Olen alkanut pallottelemaan vaihtoehtona Siemens gamesa renewable energyä, mutta en ole ehtinyt juuri perehtymään mitä tuo pitää sisällään ja muutenkaan ei taida olla suoraan vertailukelpoinen muuten kuin että molemmat toimii tuulivoiman parissa. Riskiä ja mahdollista potentiaalia varmaankin olisi Siemensissä enemmän, mutta paljonko orstediin on jo valmiiksi hinnoiteltu tulevia pilviä hopea reunuksella.
Jotenkin mutu fiilikset että juna olisi jo lähtenyt asemalta tämän suhteen.
3 tykkäystä
Itselläkin ainoastaan Vestasia, Orsted tuntunut aina kalliilta tai tosi kallillta… en vaan osaa ostaa nouseviin kursseihin joten arpomiseksi on mennyt tämän Orstedin kanssa vaikka lööpit huutaa koko ajan sen valoisasta tulevaisuudesta.
1 tykkäys
Mulla kaikkia kolmea ostin vaan…
3 tykkäystä
Hetken aikaa joutuu viel oottelee tuota Gamesan mörköä, lapojen halkaisia 222 metriä. Helposti pyörittää tuolla 18k kotitaloutta. 
3 tykkäystä
Tässä palapelissä on vielä monta eri variaatiota ison mittakaavan ratkaisuksi, mikä palvelee mitäkin teollisuudenalaa. Öljy jäänee tietyn alan vaihtoehdoksi, uusiutuvat palvelevat taas toista. Raskaan (metalli-)teollisuuden kiinnostus on suurta myös noihin kiertotalousratkaisuihin, esim. lämmöntalteenoton hyödyntämistä. Climeon ja VOW edustaa näitä palveluntarjoajia.
Liikenteen puolella ns. vihreä vety on nyt kuuminta hottia varsinkin Co2-päästöttömyyden takia ja jota alenevat valmistuskustannukset tekevät kiinnostavammaksi päivä päivältä. Myös vaikutus energiavarastoinnin keveyteen liikennevälinessä vaikuttanee myös valintoihin. Norjalainen Yara panostaa tutkimusrahojaan ammoniakin hyödyntämiseen vedyn kuljetusmuotona.
Ohessa (taas) keskustelulinkki vedyn tulemiseen junapuolelle, hyppy dieselistä poispäin.
1 tykkäys
Onpa huiman kokoinen vispilä. Heti tuli mieleen että kukahan siemensille tekee lapoja. Alkaa varmaan vaatimaan jo jonkinlaista erikoisosaamisen erikoisosaamista.
Täytyy yrittää löytää aikaa tuohon siemensin penkomiselle. Meinaa olla vaan niin tuskastuttavan rönsyistä maallikolle monet energia yhtiöistä eikä uusiutuviin keskittyminen monesti ainakaan yksinkertaista kokonaisuutta ja tulevaisuuden potentiaalin arvioimista.
Mutta selkeästi tavoitteita ainakin löytyy…
2 tykkäystä
Itse tekevät siemensillä lapansa.
2 tykkäystä
Kuten tuosta listasta huomaatte, kyllähän Gamesan myllyt ihan hyvin dominoi offshore windfarmeissa. 
4 tykkäystä
Jumankauta. Oletin että Siemens Gamesa on Siemensin tytäryhtiö, ja että emokonserni omistaa sen täysin. Justiinsa nyt selvisi, että firmahan pyörii ihan itsenäisenä Espanjan pörssissä (SGRE)! Kuinkakohan suuren siivun Siemens tästä omistaa / miten suuri siivu koko Siemensin kakusta tämä tuulibusiness on (alle prosentti veikkaan?)?
2 tykkäystä
Siemens omistaa siemens gamesasta noin 60pinnaa ja gamesan johto hyvin pitkälti siemensin hallussa.
3 tykkäystä
Siinä vaiheessa kun halutaan olla täysin vihreitä energian osalta niin metaani ei ole vaihtoehto koska se on hiilivety. Ellei sitten talteenotetun hiilidioksidin kanssa sitä tehdä, jolloin voidaan sanoa ettei ainakaan kasvateta hiilen määrää. Siirto ja turvallisuus on kyllä metaanin puolella.
Vedyn sijaan ammoniakki voi saada jossain vaiheessa jalansijaa koska helpommin säilöttävissä / siirrettävissä ja hiilivapaa myös. Esimerkiksi laivoissa kapasiteetti ammoniakille huomattavasti suurempi kuin vedylle.
1 tykkäys
En ole niin perehtynyt asiaan, mutta onko tosiaan vedyn turvallisuuspuolet saatu hoidettua kuntoon säilönnän suhteen? Meinaan tulipalo parkkihallissa on pientä bensa- ja dieselautojen osalta, kun vaihtoehtona on koko parkkihallin räjähdys. Kaasubusseillakaan ei ainakaan Suomessa saa ajaa esimerkiksi Kampin kellariin ja on tähänkin ihan hyvät perusteet. Ei siitä kauan aikaa ole, kun Tukholmassa roihusi kaasubussi valtoimenaan keskellä kaupunkia
Vedyn valmistusprosessi ilmeisesti kuitenkin suhteellisen helppo vaatien vain tuhottomat määrät energiaa. Energian ollessa ajoittain melkeinpä ilmaista niin ymmärrettävää minkä takia tällaiset vaihtoehdot alkavat kiinnostamaan
2 tykkäystä
Siis nimenomaan vety on edelleen herkkää tavaraa säilytyksen ja siirron suhteen, ja turvallisuuteen panostaminen erittäin tärkeää (ja kallistakin). Mutta yhtälailla maakaasukin on räjähdysherkkää sekä metanoli ja ammoniakkihöyryt itsessään tappavia sopivissa sekoitussuhteissa jos vuotoja tapahtuu. Siksi ne on kaikki edelleen vasta jollakin lailla kehitysasteella kun helpommat vaihtoehdot (diesel, kerosiini, bensiini, butaani, propaani jne) on ihmiskunta energianlähteenä tietysti käyttänyt ensin. Mitä alhaisempiin lämpötiloihin tai suurempiin paineisiin pitää säilytyksessä mennä niin sitä monimutkaisempaa ja kalliimpaa kaikki on. Myrkyllisten ja räjähdysherkkien aineiden osalta tulee lisäksi kaikenlaisten komponenttien räjähdys- / kipinäsuojaukset, kaasunilmaisimet, hälytinratkaisut automaatiotekniikan, tuplaseinämäiset tankit ja putket tuuletusratkaisuineen jne. Helppoa tietä näissä ei ole, mutta kaikki on ratkaistavissa. Viimeinen kysymys joka ratkaisee käytettävän aineen on vain lopputuotteeseen hyväksyttävä hinta ja riskikerroin erilaisille onnettomuuksille.
6 tykkäystä
lukaisin jostain, että tanskalla oli massiivinen tuulipuisto hanke johonkin saareen/saariin suunnittelilla…