Oomi maksaa härskisti kuukauden toteutuneen pörssisähkön keskiarvon mukaan. Enpä voi muutenkaan sen lafkan palveluita suositella.
Sopii täydellisesti tähän kusetusmarkkinaympäristöön heidän liiketoimintasuunnitelmansa. Onneksi kohta loppuu kiinteä soppari ja pääsee muualle.
Samoin toimii hyvitykset Fortumin ja PKS osalta aurinkosähköä myydessä., eli tuntikohtaisella pörssihinnalla. 3-vaihe netotus tunneittain on siinä hyvä, että saa omaa tuotantoa mahdollisimman paljon omaan käyttöönsä. Hommaa helppo säädellä kun vähänkin ymmärtää mitä laitteet kuluttavat esim hetkellisen tuotannon vaihtelun / pörssisähkön tuntihinnan mukaan. Sitten kun käyttöön tulee varttinetotus, niin homma voi muutta vähän kinkkisemmäksi kylläkin.
On ihan arkijärjellä pääteltävissä, että kesäisin tullaan näkemään lähinnä nollahintoja ja jopa negatiivisia hintoja aurinkosähköpuistojen yleistyessä.
Eikä ne puistot voi mitenkään olla kannattavia tavanomaisella rahalla investoituina. Kaippa niihin lapetaan yhteiskunnan subventiota sitten kuten Saksassa on tehty.
Niinhän siinä käy ja nytkin kun tuulee niin hinta tippuu.Tällä hetkellä näyttää valtakunnan maksimi tuulivoimakapasiteetti olevan 6414 MWh ja aurinkovoima 988 MWh.Melko joutuin tuota kapasiteettia tulee lisää.Kyllähän tuollaiset hyvityshinnat on historiaa,tänä vuonna välillä sai ihan hyvän hinnan mutta laskusuuntahan tuossa on selvä,samalla kyllä omakin sähkön hinta laskee ja oma tuotanto kannattaa lykätä tuonne varaajaan lämpimäksi vedeksi silloin kun paneelit tuottaa sähköä tai käyttää sähköhalkojaa auringon paisteella kun tekee polttopuita kuten itsellä jos hyvityshinta olematon.
Laskin vuoden kulutuksen omalta talolta suoraan laskuilta euroina ja siirto+vero+perusmaksu+muu sälä teki 343 € / vuosi, energiamaksut perusmaksuineen 231 €/vuosi elikkä yhteensä 574 € vuosi,pörssisähkö käytössä koko ajan.Aina voi tieten parantaa mutta eipä tässä paljon enempää varmaankaan enää tuu kikkailtua,sen verran hyvin kuitenkin mennyt,menisi sijoituksissa yhtä hyvin niin olisin kovinkin tyytyväinen,siellä on tulos vähän heikompi.
Taustaksi: Hankin vuonna 2022 ILPin, koska OKTssä olevan pelletti järjestelmän vaatimaa pellettiä ei enää saanut Venäjän hyökkäyssodan takia tai siitä olisi pitänyt maksaa järkyttäviä summia (eikä ole vieläkään laskenut järkeville tasoille). Sen jälkeen mennyt pelkän Mitsun ILPin voimalla -12-15 asteen tienoille asti, jonka jälkeen lämmittänyt kiertovesijärjestelmän sähköllä, että lämpöä riittää.
Torstai lauantai akselilla (n. -25 astetta ja pörssisähkö pilvissä) tein täyskäännöksen ja pistin säästössä ollutta pellettiä palamaan ja pienensin ILPin + toki muutakin käyttöä optimoin perjantaina.
To the point: Pelkäsin isoa sähkölaskua vain huomatakseni että itseasiassa ”tienasin” (-10snt kwh, -40e) kalliilla sähköllä kulutus vaikutuksen ansiosta. Tokihan tuo etu tasoittuu kuukauden edetessä eikä realisoidu täysimääräisesti. Toisaalta aina kun pitää laittaa vesikiertämään ja hinnat (laskujeni mukaan yli 20 snt) niin se ei enää pelota koska kulutusvaikutuksen ansiosta se pienentää sähkölaskua ja on edullisempaa pelletillä.
Ahneuksissani kiinnitin vain 50% 8snt tammi-maaliskuu, mutta kyllä tuokin ok on ja tasoittaa laskua. Ohessa vielä tämän hetken lasku. Mitä se olisikaan jos 100% olisi ollut kiinnitettynä…
Ihan mielenkiinnosta kysyn, miten on noin alhainen kulutus?
Hyvä pointti! Mutta eikö tuo pörssisähkön nimenomaan tuota tuon halutun vaikutuksen eli hintajouston ja siten turvaa sähkön riittävyyden? Jos aggregaatin käyttö on kannattavaa, niin silloinhan sitä käyttämällä säästää itse rahaa ja turvaa osaltaan sähkön riittävyyttä. Perjantain piikinaikainen kulutus oli arvioitu noin 1000MW liian suureksi, mutta mikä olisi riittävä marginaali? Halvimman hinnanhan saisi, jos virhemarginaali olisi nolla, mutta silloin käytännössä yhdenkin isomman voimalan vikaantuminen katkaisisi sähköntulon.
Jos pohditaan tuota kalleimman tarjouksen tehnyttä tahoa, niin mitä jos sähkön hintakatto olisi matalampi? Jos tuo hintakatto olisi kuvitteellisesti vaikka euron, mutta tuotantokustannukset yhdelle tunnille (käynnistys, alasajo, raaka-aineet, investoinnit, jatkuva päivystys jne) olisi korkeammat? Miten tuo tilanne ratkaistaisiin? Pakotetaan käynnistämään laitos tappiolla? Ei kuulosta kovin oikeusvaltiolta. Vai jätetään ostamatta ja katsotaan minne sähkökatko sattuu osumaan? Siitä vasta parku tulisi. Pitää kuitenkin muistaa, että tuo on halvin hinta, jolla kulutusta vastaava määrä on saatu tuotettua. Tuollahan voi olla kisan ulkopuolelle jääneitä korkeampiakin tarjouksia.
Maailmassa monen asian hinta määräytyy pörsseissä mm. kahvi ja raakaöljy. Pitäisikö niitäkin sitten säädellä? Niissä ei tule äkillisiä hintapiikkejä (tai -kuoppia), koska niitä voidaan helposti ja halvalla varastoida. Sähkö taas pitää kuluttaa isossa kuvassa samantien, kun se on tuotettu. Entä osakkeissa - Pitäisikö niissäkin estää myyjiä myymästä kun kurssi laskee tai nousee voimakkaasti?
Toisaalta kun tuotettu lopputuote on kaikilla sama, niin ei se hintakaan voi oikein vaihdella tuotantotavan mukaan. Tai miten se edes määriteltäisiin? Tuotantokustannus + rajattu kate? EIkö se kohtelisi aika eri tavoin pääomaintesiivisiä tuotantotapoja kuten ydinvoimaloita? Jos taas kyseessä olisi joku painotettu keskihinta, niin se tuotanto, jota ei normaalitilanteessa tarvita, tekisi pakollakin tappiota ja se pitäisi korvata sille jotenkin, tai ei kukaan täysjärkinen olisi mukana järjestelmässä. Tämä maksettaisiin sitten korkeampina hintoina normaalitilanteissa.
Jos pohditaan tuotannon lisäämistä, niin loppuviikon kaltaisten piikkien ehkäisy vaatisi luotettavaa, säästä riippumatonta, energianlähdettä. Käytännössä siis vesivoimaa, ydinvoimaa tai fossiilisia. Fossiiliset taitavat olla jo poliittisesti mahdoton ratkaisu. Vesivoima puolestaan on uhka ekologialle ja vaatii sopivan joen, joita ei kai kauheasti enää ole Suomessa. Valitaan siis ydinvoima. Mitä tapahtuisi, jos rakennettaisiin vaikka 6 kappaletta Loviisan 500MW reaktoreita vastaavia ydinvoimaloita? Ydinvoima ei ole kovin joustavaa, joten sen tuotanto on käytännössä pakko käyttää kaikissa tilanteissa. Tämä aiheuttaa ongelmia tuulivoiman kannattavuudelle. Vähätuulinen tilanne on hyvä, sillä kaikki saavat melko hyvän hinnan sähköstään. Tuulen voimistuessa taas sähkön hinta laskee aiempaa nopeammin, mikä on myrkkyä juuri tuulivoimalle. Ydinenergiaahan voidaan myydä ennakoitavasti ja pitkillä sopimuksilla, mutta vaihtelevaa tuulivoimaa on hankalampi. Seurauksena siis hintojen matalampi vaihtelu, mutta korkeampi keskihinta, sillä tuulivoima on halvinta tuottaa.
Samoin sähkön varastointiratkaisut nostaisivat hintaa, sillä niistä syntyy kuluja ja häviöitä. Esim akut tai vety. Vaihtoehtona on kuitenkin sitoa sähkö kiinteään sopimukseen tai säästää pörssisähkön halvempien tuntien aikana tehty säästö. Kiinteässä sopimuksessa joutuu tästä hiukan maksamaan, mutta jälkimmäinen metodi on ilmainen.
Itse en näe miksi yksittäisten tuntien tai päivien korkeampi hinta olisi ongelma, jos pörssisähkö on silti vuoden aikana taloudelle edullisin ratkaisu. Jos kotitalous ei kykene pörssisähköstä hyötymään tai halua ottaa riskiä, niin aivan vapaasti saa ottaa sen kiinteän sopimuksen. Kolmantena korkeat hinnat kannustavat investoimaan omaan tuotantoon, kuten ymmärtääkseni mm. maatilat ovat tehneet. Korkean verotuksen maassa saa yksityinenkin aika kovan etumatkan ostettuun sähköön, kun asennustöistäkin saa kotitalousvähennyksen, eikä tarvitse maksaa sähkön veroja tai muita maksuja per kWh. Neljäntenä voi käyttää vaihtoehtoisia lämmitystapoja ja ihan vihoviimeisenä voi muuttaa, mikäli ylläolevat eivät kelpaa ratkaisuiksi.
BTW: kaikki saavat käyttää sitä verovapaata löpöä aggregaatissa. Sen käyttö on kielletty vain liikennekäytössä.
Jos sähkön keskihinta kaikkine kuluineen on pitkällä aikavälillä halvempaa kuin 40c/kWh, ei kannata irtaantua sähköverkosta. Tämän sivuston mukaan pörssisähkön keskihinta ei 2023 ylittänyt yhtenäkään kuuna edes 10c (sis alv). 2022 oli toki huonompi, mutta taisi olla poikkeusvuosi historiassa. Lisäksi kyseessä on vain aritmeettinen keskiarvo, ei kulutuspainotettu. Tuohon spot-hintaan pitää lisätä n. 6c maksuja ja veroja. Sanoisin siis, että vielä ollaan aika kaukana siitä pisteestä, jossa kannattaa irtaantua sähköverkosta. Kallein kuukausi oli elokuu 22, jolloin spot oli 32,43c/kWh. Silloin olisi kannattanut olla koko kuukausi tuottaa oma sähkö aggregaatilla, jos ei laske omalle ajalle hintaa (minkä itse toki teen).
Tätä en osaa kommentoida, sillä olen aina asunut kerrostalossa ja suvun mökkikin on sähkötön “mummon mökki”.
Minusta isompi ongelma oli se 2022 syksyllä nähty tilanne, jossa sähkön hinta oli ylhäällä pitkään eikä kuluttajalla ollut oikeasti mahdollisuutta tehdä hyvää sopimusta, vaan vähiten huono.
Te, kenen mielestä pörssisähkö on rikki: Mikä siinä tarkalleen on rikki, miten sen korjaisitte ja miten se vaikuttaisi kokonaisuuteen?
Tuohon aggregaatin tuottaman sähkön hintaan pitää toki laskea kyseisen laitteen hankintahinta myös. Harvempi niitä ilmaiseksi saa. Sen kun huomioi hinnassa, niin kovahintaisia pörssisähköpäiviä saakin olla useampia ennen kuin muuttuu kannattavaksi.
Eri asia sitten, jos sille on muutakin käyttöä. Ja varautumisnäkökulmastahan sellainen olisi melko messevä itsellekin.
Uusi talo ja oikein mitoitettu maalämpö ilman tallia ja muita härpäkkeitä mene helposti tuohon vaikka olisi useampikin ihminen taloudessa.
Tuossa olikin kyseessä kai sähkölämmitys.
2014 valmistunut, vesikiertoisella lattialämmityksellä (NIBE 470F) jossa lämmön takaisin otto toimii hyvin.
Harvian puukiuas, varaava takka.
Puuta menee 3-5 heittomottia vuoteen.
Edellisen asukin jäljiltä kulutus oli 11-15000kwh vuodessa. Ilmanvaihdon huolsi ammattilainen, itse kävin asunnon lämpövuodot läpi (vesiputkien läpi viennit tiivistämättä, saunan hormin korvausilma venttiili vuoti 24/7 pakkasilmaa) muuten hienosäätöö.
Perinteistä ilmalämpöpumppua meillä ei ole 
Lämmitettävä ala 126 neliötä joista 10 lämpeää varastossa patterilla (+7 astetta)
Pörssi mielestäni toimii muuten ihan järkevästi, mutta nykyinen hinnoittelu mahdollistaa kikkailun jota ei sitten voi korjata kulutuksen joustamisella. Eli markkinalla maan sähkönhinta huudettiin pörssissä kuumatkalle jolla ei enää oikein ollut mitään tekemistä tuotantokustannusten kanssa ja sitten kun oli sekä ennuste vähän sinne päin että kuluttajat huomattavalla tuskalla sitten joustivat kun eivät halunneet näitä hintoja maksaa, tämä jousto ei luonnollisesti vaikuttanut kuluttajien maksamiin hintoihin enää yhtikäs mitään - ainoastaan rajoittivat kokonaisosumaa täysin epärealistisista hinnoista.
Jos halutaan tällainen systeemi kuin nyt, sen pitäisi olla reaaliaikainen loppulaskun maksajalle (ainakin tunnin tarkkuudella). Eli jos kulutus joustaa kun annetaan ennakkoon hintalappu kuun kiertoradalta, lopullisen hinnan pitäisi ottaa huomioon joustanut kulutus. En tiedä mikä on se oikea mekanismi tähän, mutta nykyteknologialla tämä on taatusti toteutettavissa jos on tahtoa ja ollaan valmiit siihen että huomisen sähkön pörssihinnat ovat vain alustava arvio arvioidulla kulutuksella ja tuotannolla ja jos kulutus ei vastaa arvioita (tai tuotannosta vikautuu tavaraa), hinta voi joustaa suuntaan tai toiseen.
Ja siis joo, nykysysteemi toimii jos hinta heiluu vaikkapa nollan ja jonkun 40s/kwh tms mitä “oma fossiilisen polttolaitos takapihalla” maksaa pyörittää jonka luulisi kyllä kattavan kantaverkkoon asti pistetyn voimalan kannattavat myyntihinnat helposti. Kun mennään useisiin euroihin, joku veivaaja jossain teki hyvää tiliä, todennäköisesti rajojemme ulkopuolella, kun pääsi “tarjoamaan” sen jälkeen kun kaikki normaalit toimittajat myivät eioota vikojen jälkeen ja koko kapasiteetti oli tapissa.
Te, kenen mielestä pörssisähkö on rikki: Mikä siinä tarkalleen on rikki, miten sen korjaisitte ja miten se vaikuttaisi kokonaisuuteen?
Järkevästi toimivassa yhteiskunnassa tuotantoa säädetään kulutuksen mukaan. Nykyisessä kieroutuneessa dystopiassa kulutusta yritetään säätää tuotannon mukaan. Aiemmin Suomessa oli toimiva järjestelmä ja sähkö kohtuullisen hintaista. Nyt on sitten nykyinen pörssimalli ilman järkeä ja kohtuutta.
Pointti nimenomaan on että sitä ei myytäisi päivän viiveellä kulutettavaksi enää, vaan sen sijaan ne bidit olisivat olemassa ja niiden avulla laskettaisiin arvioitu hinta jos kulutus kohtaa ennusteen, mutta varsinainen kauppa olisi tuntikohtaista. Jos kysyntä sakkaa kuumatkalla olevan hinnan vuoksi, hinta joustaa. Ne jotka tarjosivat 2€/kwh saattavat jäädä ahneuksissaan nuolemaan näppejään.
Systeemi varmasti olisi nykyistä monimutkaisempi ja kenties myyjille huonompi diili, mutta jonkinlainen systeemi jossa hintapiikit kohtaisivat kulutusvaikutuksen todellisuudessakin on varmasti toteutettavissa.
Nykyinen systeemi on vahvasti myyjien eduksi kun kysyntä on kovaa. Tämä johtaa ylilyönteihin, niin kuin tuo perjantain 2€+/kwh.
Mutta eikö tässä nimenomaan osteta kaikki tuotanto mikä irti saadaan? Pitää kuitenkin muistaa, että vuosien aikana yhteiskunta ja erityisesti autoilu ovat sähköistyneet ja kasvattaneet sähkönkulutusta. Samalla mm. öljylämmitys on vähentänyt suosiotaan ja erilaiset sähkötoimiset lämpöpumput yleistyneet.
Samaan aikaan kun on loppunut sähköntuonti Venäjältä sekä öljyn ja kivihiilen polttaminen, on lisätty päästöttömien, mutta ailahtelevien sähköntuotantomenetelmien määrää. Elämme aika erilaisessa ympäristössä kuin vaikkapa 90- tai 00-luvulla. Toisaalta yhteiskuntien pitäisi tehdä nykyään vähemmän ilmastonmuutoksen torjumiseksi, jos 70- ja 80-luvuilla energian hinta olisi globaalisti huomioinut myös ympäristölle aiheutuneen vahingon. Tuon ajan halpa energia oli siis vain laina, jota nyt maksetaan takaisin.
Eikö ole ennemmin vastuullista kuluttaa se määrä, joka reservissä on? Vähän kuin taloudenpidossa eli pitkällä jänteellä kannattavaa kuluttaa vähemmän kuin 100% palkasta. Tällöin hintajousto takaa, että voimme käyttää lähes pelkästään fossiilittomia menetelmiä. Uskoisin myös minulle olevan helpompaa siirtää saunavuoroa perjantailta lauantaille kuin jatkuvasti säätää ydinvoimalaa.
Se tunnettu raskaasti miinusmerkkinen hinta oli myyjän virhe eikä tarkoituksellinen tilanne.
Tuotanto joustaa kun kysyntä sakkaa ja vaikka välillä hinta painuu alle tuotantokustannusten toimijoille joiden ei kannata ajaa kalustoa alas, miinusmerkkiset hinnat ovat todella harvinaisia. Ja pitää muistaa että tällainen tuntikohtainen systeemi joustaisi myös toiseen suuntaan - jos hinta olisi arvioitu poikkeuksellisen halvaksi, oletettavasti saunat tulisivat tulille eri tahtiin ja tämä voi hyvinkin nostaa hintaa. Myyjän etu on että hinta reagoi myös ylöspäin kun arvio ensin oletti liian halpaa hintaa ja kysyntä reagoi.
Todellinen ongelma on sitten kapasiteetti joka ei vaikkapa tuolla tunnin varoitusajalla pysty reagoimaan kysyntävaihteluun. Vaatisi merkittäväää sijoitusta säätövoimaan joka voisi toimia puskurina (eli käytännössä akustoja tai pumppuvoimaloita jotka voidaan hyvin lyhyellä varoitusajalla säätää kohdalleen joko kuluttamaan tai tuottamaan sähköä verkkoon)
Toisaalta jos säätövoimaa olisi reilusti, tämäkin estäisi ylilyönnit vaikka hinnanmuodostus pysyisi nykyisenä. Ongelman aiheuttajan (tuuli- ja aurinkovoimaloiden arpageneraattorit) voisi vaikka pistää osallistumaan kustannuksiin…
A) Vuorokauden keskihinta oli 110c hujakoilla. Hieman järkeä käyttäen (mutta töissä ollen) oman keskihinnan sai varmasti vieläkin alemmas.
B) Kalleimmat tunnit osuivat iltaan, jolloin suurin osa työssäkäyvistä olivat joka tapauksessa kotona, ei töissä. Ja varmasti valtaosassa takallisista taloista asuvista edes joku.
C) Kuinkahan monella Suomalaisella työssäkäyvällä on omaa metsää? Josta vielä kaataa itse itselleen polttopuut…
D)“Jos nämä jättihinnat jäävät pysyväksi normaaliksi…” Eivät jää. Tai jos jäävät, siihen on sellainen syy, että sähkön hinta on murheista pienin.
Mielestäni esittämäsi kritiikki/skenaario sisältää melko vahvan katkeruuden vivahteen, eikä ole kovin realistinen.
Ei se puilla lämmittäminen ole läheskään niin edullista miltä näyttää. Heti aluksi pitää ostaa salikortti ja pumpata maastavetoja kuukausia niin että jaksaa edes oksat karsia puista. Tämän jälkeen alkaa varusteiden, traktorin tai hevosen hankinta, sekä älyttömästi aikaa ennen kuin saa sen 30cm klapikasan edes jonkun näköiseksi.
Jos tuulivoimalat jauhavat liian halvalla, eikö voimaloiden omistajien tai heidän kanssa yhteistyössä toimivan tahon kannattaisi pystyttää isolla kädellä esim. akustoja tai pumppuvoimaloita joilla “liian halpa” tuulivoima muunnetaan piikkikysyntään vastaavaksi akuston tai vesivoimalan turbiinin tuottamaksi sähköksi.
Ja olen samaa mieltä siitä että sähkön tuottajien pitää saada riittävästi rahaa tuotannostaan että on järkeä investoida. Nykysysteemi on kuitenkin rikki jos jollain 6-10s/kwh homma kannattaisi oikein mukavasti mutta voi olla päiviä milloin hinta on yhtäkkiä monikymmenkertainen. Ehkä pörssisähkön hinnoittelumallia pitäisi jotenkin muuttaa?
