Millä tavalla se on pääasia? Iso lasku on iso lasku, ihan sama miten päin sitä katsot.
3 tykkäystä
Esimerkiksi itsellä on sähköön (sis siirron) 3,000€ vuosibudjetti. Minulle ei ole siis mitään merkitystä paljonko yhden laskun summa on, kunhan pysytään vuosibudjetissa. Eli kunhan tämän vuoden pörssisähkön keskihinta on alle 8snt, niin hyvä homma.
Periaatteessa ymmärrän Maunon ajattelutavan. Itse ehkä peilaisin tuota johonkin vuoden määräaikaisen hintaan/vs-pörssisähkö ja oma kulutuskikkailu. Jos vuoden maksettu keskihinta sinulla jää alle kiinteiden soppareiden niin silloin olet jollain tasolla voittanut jotain. Se paljonko se aiheuttaa työtä tai kikkailua on oma lukunsa.
Voipi olla että seuraavaksi talveksi itsekin otan kiinteän kun en olisi uskonut näin järjettömiin hintoihin. Lisäksi kun on kaksi talviasuttavaa mökkiä niin kalliiksi tuli pörssisähköllä lämmittely ja ei etäohjausta tietenkään:)
1 tykkäys
Tämän ymmärrän, mutta tässä verrattiin omaa toteutunutta sähkönhintaa pörssin keskihintaan.
Juuri näin. Tämähän se tavoite on, koska muutenhan pörssisähkösopimuksessa ei olisi järkeä.
Ja oletus itselläni on se, että jos pörssin keskihinnan päihittää tässä *markkinassa, niin se tulee selvästi edullisemmaksi kuin kiinteät. (*Huom. tässä markkinassa. Vuonna 2025 voi olla taas erilainen tilanne ja itsekkin toivon, että saisi taas 4-5snt kiinteitä)
Moikka!
Siirsin viestejä toisesta ketjusta tänne. 
Tämän ketjun otsikkokin muuttuu lähiaikoina ja aloitusviestit.
Kiitos ymmärryksestä ja rentoa sijoitusviikkoa!
Tuossa vähän selitystä:
Jatkakaa rennosti.
3 tykkäystä
Onko noista olemassa omakotitalo ratkaisua? Meillä on vesikiertoinen lattialämmitys joka on betoniin valettu. Yöllä ajetaan sitä aina kovemmalla, kun lattia hiukan varastoi lämpöä.
Tekniseen tilaan sopisi myös pieni lämpövarasto, jonka voisi halvan sähkön aikaan puskea täyteen. Sinisen perjantain kauhuhinnoilla tosta lämpövarastosta olisi saanut merkittävät säästöt.
2 tykkäystä
Kokemuksia ja kysymyksiä ketjuun.
Eli pidän mökillä “rakennesyistä” (ei vesikalusteita) peruslämpöä ja tälle talvelle kokeilin pelkkää ilppiä (asetus 10 astetta) kun aiemmin mukana ollut 1-N patteria backuppina (asetus 5).
Kauko-ohjausta tai monitorointia sinne huitsin nevadaan ei ole ja hämmästys ollut aika suuri, kun tehonkulutus on alkanut pienentyä kun pakkanen laskee jonnekin -10 asteen alle (ylimmillään kulutus tällä mallilla peruslämpöasetuksessa jotakin 0.7 kW ja kovalla pakkasella noin 0.5 kW). Arvasin toki että sisällä mökissä varmaan pakasti reilustikin kun ulkolämpö oli pitkiä pätkiä -20 - (-30) astetta ja alempikin.
Nyt lauhalla pääsin lopulta tsekkaamaan tilanteen ja sisälämpö oli jo noussut 7 asteeseen ja mitsu täysin sula ja toiminnassa. Pikku jääkeko oli ainoastaan laitteen alla.
Tuli siitä mieleen, miten toimisi pelkkä ilp peruslämpönä 16 asteen asetuksella (joka on seuraavaksi pienin asetus mallissa). Vaatisi ehkä sitten kauko-ohjauksen, että tietyn pakkasluvun alapuolella pyyntiä nostettaisiin, jotta saataisiin enemmän tehoa kylmällä käyttöön.
Tällä osaamisella en ymmärrä kuitenkaan edelleenkään, mikä tehonkulutusta leikkasi 10 pakkasasteen alituksella. Joidenkin linkkien mukaan laitteen olisi myös pitänyt olla syväjäässä mökin pakastuttua, mutta näin ei tosiaankaan ollut.
Kokemus näistä patteribackupeista ollut sellainen, että niiden kanssa kulutus on noussut huomattavasti, minkä vuoksi tämä pelkän ilpin käyttö houkuttaa.
Toisaalta sitten tämä peruslämpökäyttö (tai kuten tässä tapauksessa joku peruslämmön ja kuivanapitolämmön välimuoto) on sitten mielestäni täysin testaamaton juttu ainakin Suomessa. Ei yhtään esmes VTT testiä siitä, kuinka järjestelmä käyttäytyy. Kaikkialla sama 20 astetta testeissä - aina.
Eli löytyisikö palstalta “vertaistukea” vinkkejä jaettavaksi.
1 tykkäys
Meillä on tuollainen reilu sataneliöinen vanha hirsitalo. Kolme isoa huonetta ja ovet välissä. Joskus rempattu, joten lähtökohtaisesti aika energiatehokas
Uudehko mitsun ilppi pitää kovimmillakin pakkasilla pienen peruslämmön. Kyllähän sekin kuluttaa 30 asteen pakkasilla, mutta kokonaisuutta ajatellen hyvin maltillisesti. Patterit varalla, mutta eipä ne juuri koskaan kytkeydy päälle
2 tykkäystä
Tämä lienee ihan normaali ilmiö. Esim. itsellä Toshiba vie teknisten tietojen mukaan 80% kuormalla -30C:ssä 1191W, mutta +2C:ssä 1906W. Luonnollisesti myös tuotettu lämpöteho on ihan eri luokkaa plussan puolella vrt. kovalla pakkasella. Eli turha hutkia enempää, jos ulkona on vähemmän lämpöä kaapattavaksi.
3 tykkäystä
Varmaan just näin eli päivitys uudempaan olisi paikallaan. Toisalta kun itselleni riittäisi se >0, ettei tarvitse kemikaaleja tai kaapin olut tölkkejä tyhjentää, niin ajattelin jatkaa tällä vielä.
Tässä kun on “erikoisuutena” tämä tehon leikkautuminen kylmällä. Jos vielä kämppä pysyisi plussalla +16 pyynnillä kovissa pakkasissa, niin olisin enemmän kuin tyytyväinen.
Täytynee rakentaa se kauko-ohjaus ja kokeilla käytännössä miten menee.
Vai meneekö se juuri päin vastoin eli jos nostan pyyntöä 16:een, niin pakkasella tehoa kuluu entistä (10 asteen asetusta) vähemmän ja mökki entistä kylmempi?
Itse pidin mökin viimetalven pääosin ilpillä +10-asteessa, patterit säädetty jonnekin 7-8 asteeseen. Tämä talvi ilpillä lämmöt siinä 17-asteessa, patterit noin 10-astetta. Voisin väittää datan perusteella että kulutus on tuplat tänä talvena, mutta mökki myös lämpimämpi. Onko tässä sitten järjeä - ehkä ei 
järjestelmä:
wifi-laitenetti
Zigbee-yhdyskäytävä
ilppi wifi-etäohjauksella
2kpl wifi-ohjattavaa patteria lämmön seurannalla
3kpl manuaalista tehokasta patteria
2kpl lattialämmitystä
pari wifi/zigbee lämpöanturia
Harkinnassa Shellyn wifireleet lattialämmityksiin.
3 tykkäystä
Eikö mökit kannattaisi pitää kuivanapitolämmityksellä, jos mitään jäätymisherkkiä asioita ei ole (olutta lukuunottamatta). Pakkasvahdeilla tuon saa tehtyä. Pesuaineet tms. sitten vaikka ämpäriin varmuuden vuoksi.
2 tykkäystä
Näin se tietysti myös on, mutta kun oma jo n. 15v vanha ilp 10 asteen asetuksella ottaa tehoa ulkolämpötilan funktiona osimoilleen
5 astetta n. 250 W
0 astetta n. 350 W
-5 astetta 500W-600 W
-10 astetta noin 700W (max)
-20 astetta noin 500 W
ja siis ilmeisestikin noin -10:iin asti pitää sisälämpötilan jossakin 5-10 astetta, niin olen ainakin itse päätynyt tähän peruslämpöön.
Tietysti sitten näillä syys ja varsinkin kevät keleillä mahdollista, että sisälämpö alittaa ulkolämmön, mitä varten kaukosäätö (10- >16) voisi olla hyvä lisä mutta hyvin on toistaiseksi kosteusvauriot pysyneet loitolla.
Mutta siis kun pakkasvahdeiksi yleisesti suositellaan n. paria 300W patteria, niin olen pähkäillyt että ilpin kautta saa “rakenteille samalla rahalla enemmän hyvää” kuin käyttämällä pakkasvahtia. Semminkin kun seinämme eivät mitään hirttä ole ja kun se ilp lähtökohtaisesti siellä on.
1 tykkäys
Eipä varmaan kannatakaan investoida pakkasvahteihin, mikäli lämmitystekniikkaa on jo olemassa. Toisaalta, kaikki on laskettavissa. Pakkasvahti pitää lämpötilaeron parissa asteessa, eli myös pakkasen puolellakin. Lämmitykseen käytettävä teho tulee tietysti lämpötilaerosta, joka vahdin tapauksessa on vain muutama aste. Ei ne pari 300 W patteria ole todellakaan koko ajan tulilla.
1 tykkäys
Kaippa sitä jonkin asteisia on. Massavaraajia yms
Onhan noita puskurivaraajia vesikiertoiseenlämmitysjärjestelmään jos jonkinkinmoisia. Niitä voi sitten lämmittää millä nyt tykkää, sähköllä,pelletillä, puulla, kaasulla, kivihiilellä, auringolla…
1 tykkäys
Kiitos. Puskurivaraaja on tässä se taikasana.
1m3 puskurivaraaja näyttää maksavan noin 3k€ ja asennetuna varmaan 4k€. Max lämpötila 110C. https://www.taloon.com/puskurivaraaja-gebwell-g-energy-1000l-3-bar-dn65
1m3 vettä sitoo energiaa 1,17kwh per lämpöaste. Relevantti delta lattialämmitystalossa olisi 80C (110C-30C) joten saadaan puskurisvaraajan lämpövaraston kooksi 93,6kwh. Hinta siis 42€/kwh. (4000/93,6) Vertailuksi Testaln powerwall 13,5kwh ja asennettuna ehkä 10k€ jättäen hinnaksi 740€/kwh. (10000/13,5) Puskurivaraaja huikeasti halvempi per kwh kuin akut.
Jos keskimääräinen päivä-yö arbitraasia 5snt ja siitä saa puskurivaraajalla hyötyyn 4000kwh per vuosi niin säästöä tulee vuodessa 200€ jolloin 4k järjestelmän kuoletus kestää 20 vuotta. Arbitraasi ja kuoletus
- 5snt → 20 vuotta
- 10snt → 10 vuotta
- 20snt → 5 vuotta
Toki lattialämmitystalossa ei ikinä 110 asteitta vettä saa ajaa putkistossa eli voi vaatia jotain lisälaimennusta ja lisäosia että saa 80 asteen lämpötilaeron käyttöön.
Unohtuiko jotain?
7 tykkäystä
Näissähän käytännössä laimennetaan kuuma vesi kierrosta palaavan viileämmän veden kanssa sopivaksi joko mekaanisen kolmitieventtiilin tai sitten automatiikan avulla. Meillä lämpeää puskurivaraaja puilla joten sähköä ei mene kuin kiertovesipumppuun ja n.5kk vuodesta lämpeää kokonaan auringosta tyhjiöputkien avulla… Sähkö on vaan sitten varalla…
3 tykkäystä
Mitä järkeä on pyörittää mökissä peruslämpöä jos se ei riitä pitämään mökkiä plussan puolella jossain 8 asteessa?
Näkisin että ihan pelkkää energian tuhlausta ilman mitään hyötyjä.