Mikä se panostus on ollut tarkkaan ottaen? Euroja ja teknisiä numeroita kaipaisin.
1 tykkäys
Olet oikeassa tuossa. Tehtäväänsä tehty ilmankuivauskone on parempi.
Mutta ILPpi kuivaustoiminnolla on parempi kuin ei kuivausta olleskaan. Pyöritin tänä syksynä ok-talon ilppiä kuivurina ensimmäistä kertaa. Pakko oli kun oli niin kosteaa
Meillä ILP on onneksi porrasaukossa. Ilmankuivauksella se ajaa höyrystintä niin kylmänä, että ilman kosteus tiivistyy sinne pisaroiksi. Talon sisäilmaa pyöritetään ihan kuiskauksen hennolla höngällä eli sisäyksikön puhallin pyörii niin hiljaa ettei sitä edes kuule ja hönkäys on aivan lehmän uloshengitystä.
Ei tuo ILP onneksi hirveästi tuossa asennossa ollessaan jäähdytä ja jos jostain tulee lämpöä vähän tilalle ,niin kyllä tuollakin voi kuivata kämppää hätätilassa.
1 tykkäys
Katsoin vuoden kulutuksen taaksepäin ja nyt näyttää että 3664 kWh on kulunut sähköä omalla talolla.Aurinkopaneeleista tullut samalla jaksolla yhteensä 4386 kWh.Paneelien tuotosta 2811 kWh mennyt myyntiin ja 1575 kWh omaan kulutukseen.Kalleimmat tunnit aina myyntiin ja jos hyvityshinta huono eli pörssisähkö halpaa niin lykätty tuotto vastuksien kautta varaajaan.Tuo paneelijärjestelmä tuli asennettaessa maksamaan kotitalousvähennyksen kanssa 6000 €,teho 5,11 kW,Froniuksen 4,5 kW inventterillä.Viime vuosi oli aurinkosähkön kulta-aikaa ja korkeiden hyvityshintojen takia sai leikattua kuudesosan hankintahinnasta pois eli tonni tuli suurinpiirtein hyvää myynnin ja oman kulutuksen hyödyksi.Tuo jakso on esimerkkinä kalleimmasta hyvityssähkön hinnasta kopioitu suoraan laskulta: 16.08.2022- 31.08.2022 -226,720 kWh 47,602 snt/kWh eli 107,9 € taivaalta hyvää.Puun käyttö lämmityksessä ja kuuman veden tuotossa tässä avainasemassa,puulle ei kilowattia kohden montaa senttiä hintaa tule ja sillä ohitetaan kalliit kulutustunnit ja tiputetaan kulutettavaa määrää,lisäksi toisella talolla on sähkövaraaja ajastettu lämmittämään vain yöllä 2-6 välillä,tais olla Theben Simplexa 178,tuli maksamaan aikanaan asennuksen kanssa jotain 260 € ja työt meni kotitalousvähennykseen.Tuollaiset 47 sentin hyvityshinnat olisi kyllä kesällä nannaa mutta mieluummin otan kuitenkin nuo muutaman sentin kilowattihinnat,siinä pärjää kuluttaja ja sähköfirmatkin eikä tarvi tapella keskenään,nuo paneelit olisin laittanut joka tapauksessa kun olen sen verran eko ihminen ja polttopuun teko mielipuuhia.
9 tykkäystä
Se jäi tuohon edelle laittamatta että rouvan talolla lämmittää Daikinin ilmalämpöpumppu jonka pyynti pidetään 21 asteessa jos sähkö halpaa ja lasketaan 18 asteeseen jos kallista.Rouva pitää vuolukivitakassa tulta aamuin ja illoin eikä pumppu juuri käy jos pyynti tuolla alempana.Omalla talolla katsoin datahubista kulutuksen jos sähköllä kaikki lämmitys ja vesi.Tammikuussa-22 olin Härmässä kuntoutuksessa 17.-21.päivä,silloin oli pahin päivä 144 kWh kun vaimo ja lapset saunoneet sähkösaunassa ja alin 64 kWh.Tuolla välillä vastukset vain käytössä kun sanoin rouvalle ettei tuusaa kattilan kanssa,kohtuullinen pakkasviikko tuolloin eli sähköä kyllä saa kulumaan jos haluaa.Kummasti innostaa säästää kun pörssisähkö käytössä ja todennut sen parhaimmaksi itselle,kaikilla ei tällälailla onnistu sehän on selvää.
2 tykkäystä
Tämä ei muuten toimi näin, sähköyhtiö ei hyvitä tunti tunnista pörssisähkön mukaista hintaa pientuottajalle vaan ynnää koko kuukauden pörssisähkön keskiarvon ja hyvittää sen mukaan.
Kerro toki jos sinulla on tiedossa joku yhtiö joka maksaisi tunti tunnista, kiinnostaisi kyllä vaihtaa mikäli mahdollista
Ainakin Helen hyvittää tuntikohtaisen spottihinnan (alv 0%) mukaan. Alkoi 1.10.2023 pölliä 0,3c/kWh palkkion, saas nähdä koska keksivät periä kk-maksua tämän päälle.
Edellyttää tietenkin tuntikohtaista mittausta.
Spot tarkoittaa pohjoismaisen sähköpörssin (Nord Pool Spot) ilmoittamaa tuntikohtaista Suomen hintaalueen hintaa. Helen Oy:n asiakkaalle kuukausittain maksama tuotannon ostohinta muodostuu tunneittain
toteutuneen pörssihinnan (vähennettynä toimitusmaksulla) sekä jakeluverkkoon siirtyvän jakeluverkonhaltijan mittaaman sähköenergiamäärän perusteella.
1 tykkäys
Vai että ihan pölliä. Sinänsä erikoista mikäli sähkön välityksestä peritään palkkio, mutta kun hoidetaan maksuliikenne ym. toiseen suuntaan niin siitä ei saisi periä mitään erillistä maksua
En ihmettelisi mikäli maksut nousisivat hiljalleen pientuotannon yleistyessä
Kyllä tuo tuotanto on tähän asti hyvitetty noiden tuotettujen kilowattien tuntikohtaisella hinnalla,laskulla se ilmoitetaan keskiarvona eli tuossa kahden viikon pätkässä ylempänä hyvityshinnan keskiarvona ilmoitettiin 47 snt/kWh,samaan aikaan kun kulutussähkön keskihinnaksi muodostui reilu 14 snt/kWh.Kalleimmat tunnit yleensä ovat päivällä kun aurinko paistaa niin se sataa suoraan aurinkopaneelien omistajan laariin,vähäinen pohjakulutus menee tuosta omasta tuotannosta ja kulutussähkön hinta muodostuu pääasiassa yöajan kulutussähköstä jolloin hinta yleensä selvästi halvempi kuten näkyy.Tuota joutuu ehkä miettimään hetken,kaikille ei tuo aina heti avaudu mutta näin se menee,monellekin joutunut tuota rautalangasta vääntämään.Nykyään tuohon tuli vielä sotkemaan netotus että olisi oikein setvittävää ihmisillä.
2 tykkäystä
Oomi maksaa härskisti kuukauden toteutuneen pörssisähkön keskiarvon mukaan. Enpä voi muutenkaan sen lafkan palveluita suositella.
Sopii täydellisesti tähän kusetusmarkkinaympäristöön heidän liiketoimintasuunnitelmansa. Onneksi kohta loppuu kiinteä soppari ja pääsee muualle.
1 tykkäys
Samoin toimii hyvitykset Fortumin ja PKS osalta aurinkosähköä myydessä., eli tuntikohtaisella pörssihinnalla. 3-vaihe netotus tunneittain on siinä hyvä, että saa omaa tuotantoa mahdollisimman paljon omaan käyttöönsä. Hommaa helppo säädellä kun vähänkin ymmärtää mitä laitteet kuluttavat esim hetkellisen tuotannon vaihtelun / pörssisähkön tuntihinnan mukaan. Sitten kun käyttöön tulee varttinetotus, niin homma voi muutta vähän kinkkisemmäksi kylläkin.
On ihan arkijärjellä pääteltävissä, että kesäisin tullaan näkemään lähinnä nollahintoja ja jopa negatiivisia hintoja aurinkosähköpuistojen yleistyessä.
Eikä ne puistot voi mitenkään olla kannattavia tavanomaisella rahalla investoituina. Kaippa niihin lapetaan yhteiskunnan subventiota sitten kuten Saksassa on tehty.
1 tykkäys
Niinhän siinä käy ja nytkin kun tuulee niin hinta tippuu.Tällä hetkellä näyttää valtakunnan maksimi tuulivoimakapasiteetti olevan 6414 MWh ja aurinkovoima 988 MWh.Melko joutuin tuota kapasiteettia tulee lisää.Kyllähän tuollaiset hyvityshinnat on historiaa,tänä vuonna välillä sai ihan hyvän hinnan mutta laskusuuntahan tuossa on selvä,samalla kyllä omakin sähkön hinta laskee ja oma tuotanto kannattaa lykätä tuonne varaajaan lämpimäksi vedeksi silloin kun paneelit tuottaa sähköä tai käyttää sähköhalkojaa auringon paisteella kun tekee polttopuita kuten itsellä jos hyvityshinta olematon.
1 tykkäys
Laskin vuoden kulutuksen omalta talolta suoraan laskuilta euroina ja siirto+vero+perusmaksu+muu sälä teki 343 € / vuosi, energiamaksut perusmaksuineen 231 €/vuosi elikkä yhteensä 574 € vuosi,pörssisähkö käytössä koko ajan.Aina voi tieten parantaa mutta eipä tässä paljon enempää varmaankaan enää tuu kikkailtua,sen verran hyvin kuitenkin mennyt,menisi sijoituksissa yhtä hyvin niin olisin kovinkin tyytyväinen,siellä on tulos vähän heikompi.
2 tykkäystä
Taustaksi: Hankin vuonna 2022 ILPin, koska OKTssä olevan pelletti järjestelmän vaatimaa pellettiä ei enää saanut Venäjän hyökkäyssodan takia tai siitä olisi pitänyt maksaa järkyttäviä summia (eikä ole vieläkään laskenut järkeville tasoille). Sen jälkeen mennyt pelkän Mitsun ILPin voimalla -12-15 asteen tienoille asti, jonka jälkeen lämmittänyt kiertovesijärjestelmän sähköllä, että lämpöä riittää.
Torstai lauantai akselilla (n. -25 astetta ja pörssisähkö pilvissä) tein täyskäännöksen ja pistin säästössä ollutta pellettiä palamaan ja pienensin ILPin + toki muutakin käyttöä optimoin perjantaina.
To the point: Pelkäsin isoa sähkölaskua vain huomatakseni että itseasiassa ”tienasin” (-10snt kwh, -40e) kalliilla sähköllä kulutus vaikutuksen ansiosta. Tokihan tuo etu tasoittuu kuukauden edetessä eikä realisoidu täysimääräisesti. Toisaalta aina kun pitää laittaa vesikiertämään ja hinnat (laskujeni mukaan yli 20 snt) niin se ei enää pelota koska kulutusvaikutuksen ansiosta se pienentää sähkölaskua ja on edullisempaa pelletillä.
Ahneuksissani kiinnitin vain 50% 8snt tammi-maaliskuu, mutta kyllä tuokin ok on ja tasoittaa laskua. Ohessa vielä tämän hetken lasku. Mitä se olisikaan jos 100% olisi ollut kiinnitettynä…
3 tykkäystä
Ihan mielenkiinnosta kysyn, miten on noin alhainen kulutus?
Hyvä pointti! Mutta eikö tuo pörssisähkön nimenomaan tuota tuon halutun vaikutuksen eli hintajouston ja siten turvaa sähkön riittävyyden? Jos aggregaatin käyttö on kannattavaa, niin silloinhan sitä käyttämällä säästää itse rahaa ja turvaa osaltaan sähkön riittävyyttä. Perjantain piikinaikainen kulutus oli arvioitu noin 1000MW liian suureksi, mutta mikä olisi riittävä marginaali? Halvimman hinnanhan saisi, jos virhemarginaali olisi nolla, mutta silloin käytännössä yhdenkin isomman voimalan vikaantuminen katkaisisi sähköntulon.
Jos pohditaan tuota kalleimman tarjouksen tehnyttä tahoa, niin mitä jos sähkön hintakatto olisi matalampi? Jos tuo hintakatto olisi kuvitteellisesti vaikka euron, mutta tuotantokustannukset yhdelle tunnille (käynnistys, alasajo, raaka-aineet, investoinnit, jatkuva päivystys jne) olisi korkeammat? Miten tuo tilanne ratkaistaisiin? Pakotetaan käynnistämään laitos tappiolla? Ei kuulosta kovin oikeusvaltiolta. Vai jätetään ostamatta ja katsotaan minne sähkökatko sattuu osumaan? Siitä vasta parku tulisi. Pitää kuitenkin muistaa, että tuo on halvin hinta, jolla kulutusta vastaava määrä on saatu tuotettua. Tuollahan voi olla kisan ulkopuolelle jääneitä korkeampiakin tarjouksia.
Maailmassa monen asian hinta määräytyy pörsseissä mm. kahvi ja raakaöljy. Pitäisikö niitäkin sitten säädellä? Niissä ei tule äkillisiä hintapiikkejä (tai -kuoppia), koska niitä voidaan helposti ja halvalla varastoida. Sähkö taas pitää kuluttaa isossa kuvassa samantien, kun se on tuotettu. Entä osakkeissa - Pitäisikö niissäkin estää myyjiä myymästä kun kurssi laskee tai nousee voimakkaasti?
Toisaalta kun tuotettu lopputuote on kaikilla sama, niin ei se hintakaan voi oikein vaihdella tuotantotavan mukaan. Tai miten se edes määriteltäisiin? Tuotantokustannus + rajattu kate? EIkö se kohtelisi aika eri tavoin pääomaintesiivisiä tuotantotapoja kuten ydinvoimaloita? Jos taas kyseessä olisi joku painotettu keskihinta, niin se tuotanto, jota ei normaalitilanteessa tarvita, tekisi pakollakin tappiota ja se pitäisi korvata sille jotenkin, tai ei kukaan täysjärkinen olisi mukana järjestelmässä. Tämä maksettaisiin sitten korkeampina hintoina normaalitilanteissa.
Jos pohditaan tuotannon lisäämistä, niin loppuviikon kaltaisten piikkien ehkäisy vaatisi luotettavaa, säästä riippumatonta, energianlähdettä. Käytännössä siis vesivoimaa, ydinvoimaa tai fossiilisia. Fossiiliset taitavat olla jo poliittisesti mahdoton ratkaisu. Vesivoima puolestaan on uhka ekologialle ja vaatii sopivan joen, joita ei kai kauheasti enää ole Suomessa. Valitaan siis ydinvoima. Mitä tapahtuisi, jos rakennettaisiin vaikka 6 kappaletta Loviisan 500MW reaktoreita vastaavia ydinvoimaloita? Ydinvoima ei ole kovin joustavaa, joten sen tuotanto on käytännössä pakko käyttää kaikissa tilanteissa. Tämä aiheuttaa ongelmia tuulivoiman kannattavuudelle. Vähätuulinen tilanne on hyvä, sillä kaikki saavat melko hyvän hinnan sähköstään. Tuulen voimistuessa taas sähkön hinta laskee aiempaa nopeammin, mikä on myrkkyä juuri tuulivoimalle. Ydinenergiaahan voidaan myydä ennakoitavasti ja pitkillä sopimuksilla, mutta vaihtelevaa tuulivoimaa on hankalampi. Seurauksena siis hintojen matalampi vaihtelu, mutta korkeampi keskihinta, sillä tuulivoima on halvinta tuottaa.
Samoin sähkön varastointiratkaisut nostaisivat hintaa, sillä niistä syntyy kuluja ja häviöitä. Esim akut tai vety. Vaihtoehtona on kuitenkin sitoa sähkö kiinteään sopimukseen tai säästää pörssisähkön halvempien tuntien aikana tehty säästö. Kiinteässä sopimuksessa joutuu tästä hiukan maksamaan, mutta jälkimmäinen metodi on ilmainen.
Itse en näe miksi yksittäisten tuntien tai päivien korkeampi hinta olisi ongelma, jos pörssisähkö on silti vuoden aikana taloudelle edullisin ratkaisu. Jos kotitalous ei kykene pörssisähköstä hyötymään tai halua ottaa riskiä, niin aivan vapaasti saa ottaa sen kiinteän sopimuksen. Kolmantena korkeat hinnat kannustavat investoimaan omaan tuotantoon, kuten ymmärtääkseni mm. maatilat ovat tehneet. Korkean verotuksen maassa saa yksityinenkin aika kovan etumatkan ostettuun sähköön, kun asennustöistäkin saa kotitalousvähennyksen, eikä tarvitse maksaa sähkön veroja tai muita maksuja per kWh. Neljäntenä voi käyttää vaihtoehtoisia lämmitystapoja ja ihan vihoviimeisenä voi muuttaa, mikäli ylläolevat eivät kelpaa ratkaisuiksi.
BTW: kaikki saavat käyttää sitä verovapaata löpöä aggregaatissa. Sen käyttö on kielletty vain liikennekäytössä.
Jos sähkön keskihinta kaikkine kuluineen on pitkällä aikavälillä halvempaa kuin 40c/kWh, ei kannata irtaantua sähköverkosta. Tämän sivuston mukaan pörssisähkön keskihinta ei 2023 ylittänyt yhtenäkään kuuna edes 10c (sis alv). 2022 oli toki huonompi, mutta taisi olla poikkeusvuosi historiassa. Lisäksi kyseessä on vain aritmeettinen keskiarvo, ei kulutuspainotettu. Tuohon spot-hintaan pitää lisätä n. 6c maksuja ja veroja. Sanoisin siis, että vielä ollaan aika kaukana siitä pisteestä, jossa kannattaa irtaantua sähköverkosta. Kallein kuukausi oli elokuu 22, jolloin spot oli 32,43c/kWh. Silloin olisi kannattanut olla koko kuukausi tuottaa oma sähkö aggregaatilla, jos ei laske omalle ajalle hintaa (minkä itse toki teen).
Tätä en osaa kommentoida, sillä olen aina asunut kerrostalossa ja suvun mökkikin on sähkötön “mummon mökki”.
Minusta isompi ongelma oli se 2022 syksyllä nähty tilanne, jossa sähkön hinta oli ylhäällä pitkään eikä kuluttajalla ollut oikeasti mahdollisuutta tehdä hyvää sopimusta, vaan vähiten huono.
Te, kenen mielestä pörssisähkö on rikki: Mikä siinä tarkalleen on rikki, miten sen korjaisitte ja miten se vaikuttaisi kokonaisuuteen?
13 tykkäystä
Tuohon aggregaatin tuottaman sähkön hintaan pitää toki laskea kyseisen laitteen hankintahinta myös. Harvempi niitä ilmaiseksi saa. Sen kun huomioi hinnassa, niin kovahintaisia pörssisähköpäiviä saakin olla useampia ennen kuin muuttuu kannattavaksi.
Eri asia sitten, jos sille on muutakin käyttöä. Ja varautumisnäkökulmastahan sellainen olisi melko messevä itsellekin.
3 tykkäystä
Uusi talo ja oikein mitoitettu maalämpö ilman tallia ja muita härpäkkeitä mene helposti tuohon vaikka olisi useampikin ihminen taloudessa.
1 tykkäys
Tuossa olikin kyseessä kai sähkölämmitys.
2014 valmistunut, vesikiertoisella lattialämmityksellä (NIBE 470F) jossa lämmön takaisin otto toimii hyvin.
Harvian puukiuas, varaava takka.
Puuta menee 3-5 heittomottia vuoteen.
Edellisen asukin jäljiltä kulutus oli 11-15000kwh vuodessa. Ilmanvaihdon huolsi ammattilainen, itse kävin asunnon lämpövuodot läpi (vesiputkien läpi viennit tiivistämättä, saunan hormin korvausilma venttiili vuoti 24/7 pakkasilmaa) muuten hienosäätöö.
Perinteistä ilmalämpöpumppua meillä ei ole 
Lämmitettävä ala 126 neliötä joista 10 lämpeää varastossa patterilla (+7 astetta)
8 tykkäystä