Toisaalta, jos ottaa 9c/kWh määräaikaisen niin maksettavaa tulee lisää 360e vuodessa.
Lämminvesivaraajan, jos saisi lämpenemään yöksi ja ILP:llä lämmitettyä enemmän (termarit muutama aste alle ILP:n pyynnin) niin kustannuksia voisi saada alas. Koneiden ajastus, lyhyet suihkut yms. auttavat tietty myös. Tuloilman lämmitystä voi myös koittaa pienentää. Jos on takka, niin sitäkin voisi ottaa avuksi.
Tietenkin voi olla, että tuolla hintaerolla ei jaksa/kannata 
Hyvähän näissä suhteellisuudentaju pitää mukana. Oikeasti tuota sähköä menee ainakin meidän taloudessa ilmalämpöpumpun asentamisen jälkeen niin vähän, että nuukailu satasen toista säästö mielessä ei ehkä ole kovin optimaalista elämänlaadun parantamista. Mikäli asuisin jossain vanhemmassa omakotitalossa niin tekisin kyllä jonkinlaista energiaremonttia. Kyllä noista saa omansa takaisin ja joskus aikanaan helpompi ehkä päästä talosta eroon, kun iso talo lämpenee muullakin kuin suoralla sähköllä
Toisaalta itsellä taustalla enemmän periaate ja turhan kulutuksen vähentäminen, joka pätee kyllä kaikkeen muuhunkin kuluttamiseen.
Niin, verrattuna menneeseen sähkösopimukseen. Mitä järkeä siihen on verrata? Vähän kuin taivastelisi pörssinousuja jälkikäteen.
Oheisessa kuvassa ulkolämpötila on lähes -20C joten ei siinä paljon enempää ILP:lla lämmitellä.
Tuo nyt ei vain pidä paikkaansa. Uusimmilla ilmalämpöpumpuilla on erittäin hyvä hyötysuhde 20 asteen pakkasilla
Pistin tuohon vertailukohdaksi parin talven takaisen kylmän pakkaspäivän ja uudemman, jossa lämmitys hoituu samassa lämpötilassa ilmalämpöpumpulla. Aivan valtava ero
Hyötysuhde ei ole “erittäin hyvä”, laite kyllä toimii ja lämmittää, mutta ei se laite kesää tee koska lämmityksen tarve lisääntyy lineaarisesti ulkolämpötilan laskiessa ja samassa ILP:n teho pienenee. Esim. nollakelissä ILP voi kattaa 100% lämmön tarpeesta, mutta -20C kelissä enää 30%.
Vaimon talolle hommasin aiemmin Theben Simplexa 178 ajastimen ohjaamaan lämminvesivaraajan lämmitystä.Kello 2-6 on ajastettu 300 litran varaaja lämpenemään.Karkeasti voi sanoa että 40 prosenttia on tuo käyttöveden lämmitys koko talon sähkön kulutuksesta vaikka tuolla ei hirveästi veden kanssa lutratakkaan,sähkösaunan lämmitys vie reippaasti kilowatteja ja eipä tuota tule juuri lämmitettyä kuin halvan pörssisähkön aikaan.Ilmalämpöpumppu tuo lämpöä,mutta siinäkin on säästetty kalliin sähkön aikana takkaa lämmittämällä.Kahta taloa asuttu nyt pörssisähköllä pitemmän aikaa ja täytyy sanoa että hyvin on mennyt kun panostanut tuon lämmityksen ja käyttöveden osalta säätämiseen,kaikella muulla kulutuksella ei kokonaisuuteen juuri vaikutusta.
Itsellä ILP lämmittää ja jäähdyttää ympäri vuoden (pl. kylpyhuone), on riittänyt helposti -25 pakkaseen asti, kovempia ei ole ollut. Hyötysuhde toki laskee, ja on -25 asteessa varmaan jo lähelle 1:1.
Tuntuu, että nyt ois hyvä aika käyttää energian säästämiseen menevä aika ja energia johonkin muuhun. Ainakin jos on 12 000kwh tai alle kulutus vuositasolla. Aika kauan menee että investoinnit maksaa ittensä takaisin, kun olettama on että lähivuosina sähkön hinta laskee nousemisen sijaan.
E: 81m2 ja ~8000kwh.
Ei meillä tarvinnut pitää 20 asteen pakkasilla pattereita päällä, vaan lämmitys hoitui käytännössä kokonaan yhdellä pumpulla. Hieman pitää puhallusta laittaa kovemmalle ja lämpöä riittää.
Vanhoissa pumpuissa ei kyllä teho riitä kovalla pakkasella
OK, pakko sen sitten on niin olla, että kaikissa tapauksissa yksi ILP riittää yksinään koska teillä toimii näin. 
Eli jotain rajaa näihin juttuihin kiitos, koska jokainen kokonaisuus on erilainen.
Kerrohan lämmitettävä pinta-ala, pumpun merkki ja malli ja teho. Noin keskimäärin nykyaikainen Vilp tekee 18-20 asteen pakkasella lämpöä 1,5-2 COP hyötysuhteella, tästä kun mennään kylmempään niin pumppu joutuu käyttämään entistä enemmän sähkövastusta ja muuttuu käytännössä suoraksi sähkölämmitykseksi.
Ihan käytännön kokemuksia tässä jaetaan. Tietenkin jos huomattava määrä neliöitä ja sokkeloinen talo niin ei silloin välttämättä voi olettaa, että joka kolkassa on tasainen 24 asteen lämpötila. Itse asiassa tätäkin tuli testattua vanhempien OK-talossa ja ihan hyvin tarkeni kovillakin pakkasilla, vaikka syrjäisemmissä huoneissa lämpötila oli hivenen alhaisempi
Toki erilaisia kiinteistöjä on, mutta yleensä kun ei uskota niin kokemus pumpuista todennäköisesti jostain 10+ vuoden takaa. Uudemmat mallit ovat oikeasti todella hyviä ja niillä pärjää kovillakin pakkasilla ellei sitten vaikkapa ikkunoista tuule läpi ym. ongelmaa ole
^Mitsun LN25 käytössä
Itsellä Mitsun LN-35 ja RW-35.
Ensimmäinen eli LN-35 vähensi energian kulutusta n 7000 kWh, päällä lämmityskaudella koko ajan. Rahallinen Payback oli reilut kaksi lämmityskautta.
Toisen säästö on epäselvempi, koska tuli vasta 12/22, ja myös aurinkopaneelit tuli hommattua. Selvä kuitenkin, että sähkölämmitteisiä lattialämpöjä ei enää tarvitse käyttää kovillakaan pakkasilla
Kyseessä 250m2 sähkölämmitteinen OKT PK-seudulla.
PK-seudulla on kuukausi keskilämpötilaltaan pakkaselle joulukuu-maaliskuu, mikä tietenkään ei tarkoita etteikö lämpötila heittelehti päivien välillä, yön ja päiväajan välillä, jne. Joskus jopa -20C pakkasta pitempiäkin aikoja, toisina vuosina todella kylmiä pakkasjaksoja ei juuri ole.
Joka tapauksessa, ILP tuottaa enemmän mukavasti enemmän kuin kuluttaa, vaikkakin jo aiemmin todettu problematiikka on että tuotto huononee ulkolämpötilan laskiessa eli kohti isompia lämmitystarpeita mennessä.
Kuitenkin kovassakin pakkasessa saa vielä kulutettua tehoa kohden toisen kaupan päälle, eli -50%. Hyvä “ale”, ja se ulottuu paitsi energiaan myös siirtoon ja sähköveroon.
0-kelillä ale -75% eli kulutustehon päälle saa kolme “ilmaiseksi”
Mutta, ao käyrästöistä voi VTT:n mittaaman tuottotason tsekata ja linkin takaa tarkemmin + eri laitteita.
Jos tähän poimii pari pistettä tuosta LN:stä:
0: 4,2 = eli otto teho n 600 W; ulostulo n 2400 W. Eli yhtä kulutusta kohden kolme kaupan päälle.
-5: 3,2
-10: 2,9
-15: 2,7
-20: 2,3
-25: 2,0
-30: 2,0
Energiasäästön bonuksena tulee pahimpiin helteisiin helpotusta jäähdyksen kautta
Summa Summarum, jälkiasenteisilla ilmalämpöpumpuilla ehdottamasti kannattaa keventää varsinkin sähkölämmitteisen talon sähkölaskua, samalla laskee riskiä kun ei altistu niin isolla rahalla sähkömarkkinoitten sekoiluihin.
Lisäksi asunnon arvo nousee investointisummat ylittäen, kun pystyt todistamaan asunnon myydessäsi millä sähkönkulutuksella pärjäät. Viime talven energiasekoilut lisänneet epäilyksiä, että sähkölämmiteisessä talossa asuminen on astronomiden kallista.
LN-25
Jos säästövinkiksi kelpa rahansäästövinkki, niin ostakaa aurinkopaneelit katolle.
Itse ostin huhtikuussa ja nyt kun sähköä kuluttaa silloin kun pörssisähkö on halvimmillaan tai paneelien tuotto hyvällä tasolla, niin ei rahat paina energian tuottajille tai siirtoyhtiöille.
Nimittäin vaikka pörssisähkö olisi ilmaista eli 0snt/kwh, niin sähkönsiirto maksaa perusmaksut huomioiden 6-7snt/Kwh. Tietysti kulutuksen määrä ja siirtoyhtiö vaikuttaa, mutta noin meillä on asian laita.
Olen pidempään pyöritellyt aurinkopaneelien ostoa ja nyt harmittelen, että en ostanut jo -22 keväällä.
Sitten on maatalousyrittäjiä, joille ruokavirasto maksaa 50% avustuksen panelien hankintaan.
Tästä huolimatta on sellaisia, jotka ovat sitä mieltä, että edes 50% avustuksella ei panelit kannata.
Ehkä kannattaisi hiukan laskea asiaa uudelleen… ja huomioida siirtomaksut myös.
Kyllä aurinkopaneelit ovat ihan hyvä energiasäästövinkki, ei sen kummempaa. 
Meidän taloyhtössä nämä katsotaan investoinniksi joitten takaisinmaksu nähtävästä venähti useammalla vuodella, elikkä se projekti jäihin. 
Tänään aurinkopaneelit taitaa olla idealogista, näitten hyöty mielestäni vaatii energiasäästövinkkejä. 
Viimeinen sähkölasku miinusmerkkinen jossa ostettu kulutussähkön hinta 2,296 snt/kWh,hyvityssähkön hinta 4,309/kWh.Kulutusta oli 197 kWh ja myyntiin meni 379kWh,paneelien tuotto oli 609 kWh josta omaan kulutukseen 230 kWh.Näillä hinnoilla voisi kyllä nostaa paneelien oman käytön astetta ja olenkin nyt antanut vastuksen lämmittää varaajaa niin välttää noita siirtomaksuja,hyvä kuitenkin että hyvityshinta lähes tuplasti parempi kuin ostohinta niin osaltaan hyvittää siirron osuutta.Varmaankin seuraava energialasku josta joutuu euroja maksamaan tulee joulukuulta kun nuo hyvitykset siirretään tuleviin laskuihin ja maaliskuun alusta asti laskut negatiivisia.
Onko kukaan nähnyt tämän tyylisiä apuvälineitä myynnissä?
Kaverin puolesta kyselen. Yleensä ei mitään kotihommia tee, vaan tänään kun sähkön hinta pilvissä niin kaikki koneet laitettu pyörimään 
Poistoilmalämpöpumppu on hyvä siihen asti kun muiden laitteiden ja ihmisten tuottama lämpö riittää. Talvella tarvitset lisä lämmönlähteen, takka tai ilp/vilp jos haluaa pois suorasta sähkölämmityksestä.
Takka ja ILP löytyvät kyllä, mutta ei tuo F470:n vajaan 2 kW:n kompressori vain jaksa talvikuukausien lämmittää taloa, käyttövettä ja tuloilmaa, vaikka sisälämpötilaa olisikin takan ja ilpin avulla nostettu.
Naapurilla on pykälää isompi malli (F750+SAM 41) ja siellä pärjätään ilman sähkövastuksia myös pakkasilla. Kompressorista kun saa jopa 6,5 kW:n tehon irti.
Onneksi näitä pumppuja saa myös liitettyä pörssisähköohjaukseen, niin saa nauttia halvoista tunneista sitten joskus kun pörssisähkön asiakkaaksi pääsee. 
Sinisen selkeä taivas,paneelit lykää ylijäämäsähköä,hyvityhinta kohdillaan.Perjantain ja lauantain kulutus yhteensä vajaa 7 kWh, paneeleista myyntiin menevää samalla ajalla yli 50 kWh,ainakin tänään on selkeää iltaan asti eli tuottoa tulee makeasti tällaisena päivänä ja näillä hinnoilla,joka watti myyntiin.
Meille vaihdettiin pörssisähkö ja päiväkulutuksessa selvimmän piikin aiheuttaa lämminvesivaraaja. Tuo piikki ajoittuu klo 22 tienoille ja siitä noin tunnin eteenpäin. Halvin pörssisähkö taitaa keskimääräisesti olla kello 04 tienoilla? Mitenköhän tuon ajan saa säädettyä? Ohjekirjassa ei ollut mainintaa. Menee varmaan sähkömiehen hommiksi?
