Itsellä on sähkökaappi melko kätevästi sijoitettuna, niin olen nyt muutaman kuukauden ajan kytkenyt lämminvesivaraajan suoraan sulakkeista päälle aina muutamaksi tunniksi kerrallaan, kun aurinko paistaa ja paneelit tuottavat. Kahden hengen talous ja 300l varaaja, niin riittää jos muutaman päivän välein lämmittää (varaajan pyynti 60 astetta). Tämä toimenpide itsessään on leikannut kokonaiskulutuksesta n. 30-40% (OKT suorasähköllä ja ILPillä).
Seuraava askel, kun jossain vaiheessa kyllästyn tähän “intialaiseen automaatioon”, on asennuttaa jonkinlainen WiFi-ohjautuva rele sähkökaapin yhteyteen, jolloin lämmitysaikataulun voi määrittää ja automatisoida täysin vapaasti. Noita releitä saa ihan muutamalla kympilläkin, ja tuo linkin esimerkki on isommille (kolmeen vaiheeseen kytketyille) varaajille.
Siinä pari vaihtoehtoa. Se perinteinen on tietysti se, että pyydät sähkömiestä aikatauluttamaan varaajan tiettyyn aikatauluun, esim aina yöaikaan. Tällöin et vain pääse säätämään aikataulua sähkön hinnan tai oman tuotannon mukaan.
Olen tästä hieman eri mieltä. LTO-kennojen hyötysuhteet ovat kyllä nousseet viimeisen 15 vuoden aikana reilustikkin. Fakta on kuitenkin laskennallisesti se, että mikäli tuloilman lämpötilaksi halutaan tuo 18c, niin kyllä sitä lisälämpöä patterilla ruvetaan tuottamaan, kun ulkoilman lämpötila laskee alle noin 5c.
Ja tässä on puhe nimenomaan kuutio LTO:sta, roottori sitten asia erikseen.
Eihän nää lähtökohtaisesti sähköyhtiöiden asioita ole, vaan ihan normaalia talotekniikkaa Näyttäisi Carunallakin olevan ennakkovaatimuksena se, että sähkölaitteet tukevat kuormanohjausta, eli ts. että sulta löytyy asennettuna älyrele, jonka ohjauksen he sitten “tarjoavat” sivujensa kautta. Väitän että pääset aika paljon helpommalla (ja halvemmalla), kun asennutat vastaavan ohjauksen itse (niihin laitteisiin joita haluat ohjailla), ja kytket ne WiFin kautta suoraan omaan puhelimeen. Pitäisi olla myös varmempi toiminnaltaan, sillä sähköyhtiöiden sivut ja palvelut eivät aina ole käytettävissä (huoltotauot ym ongelmat). Epäilen myös, ettei Carunan tarjoama ohjaus mahdollista tuntikohtaista säätöä, vaan jonkinlaiset esimääritetyt jaksot (yö/päivä).
Toki jos kyseessä uudempi talo ja Caruna tukemat releet löytyvät valmiiksi, niin tuon käyttöönotossa voi säästää hieman vaivaa ja sen pari sataa euroa.
Toki tarkoitin yö/päivä ohjausta,joka siis on jo nyt käytössä.
Tämä olisi juuri sopiva lämminvesivaraajan (muulle ei ole tarvetta) ajastamiseen myöhemmällä yösähkön kytkeytymisellä,eikä maksaisi mitään,puhumattakaan satasista jota talotekniikka nielee helposti
e: Tuskin se kerran asetettu yösähkön kytkeytymisaika häviää mihinkään vaikka sähköyhtiön sivuilla/palveluissa ongelmia.
Ei tarvitse olla mitään uusinta uutta ja älytalotekniikkaa että voi käyttää tuota Carunan palvelua. Todella monilla ellei jopa kaikilla joilla on käyttöveden lämmitys sähköllä, on lämmitys alunperinkin kytketty yösähkön perään. Yösähkölle tulee kytkentäsignaali joka päivä muutenkin, ja ei tuossa palvelussa tehdä (tietääkseni) muuta kun muutetaan aikaa koska kytkentä yösähkölle tehdään. Sitä voi sitten myöhästyttää vaikka parilla tunnilla jos haluaa lämmittää vettä kun yöllä sähkö on yleensä halvempaa. Miutenhan se kytkeytyy joskus 22-23 välissä liukuvasti, ja ennen puoliyön on vielä usein kalliimpia tunteja.
Ja ei tietenkään vaadi että on enää yö/päiväsähkö sopimusta, vaan toimii vaikka olisi yleis- tai pörssisähkö.
Onko tähän jotain lähdettä vai onko puhdasta mutua? Oma käsitys on, että se kytkin löytyy lähinnä niissä tapauksissa, joissa sähkönostosopimus tukee (tai on varaajaa hankittaessa tukenut) halvempia tunteja, ts. pörssisähkö tai kausi-/yösähkö. En tiedä kuinka suuri osa määräaikaisista hinnoittelee päivän ja yön erikseen (epäilisin että alle puolet), kun taas pörssisähkön osuus on edelleen varsin pieni (vaikka osuus on varmasti kasvanut viime vuosina, ja tämän foorumin kirjoittajista varmasti yli puolet sellaisen omistaa).
Osaan itse luetella aika monta taloa joissa tätä kytkintä ei ole, omani mukaalukien.
Itsellä on ollut vuosia yksiaika sähkösopimuksia,vaikka yösähkö edelleen käytössä siirtoyhtiön puolesta.
En ole alkanut sitä muuttamaan,onhan siinä alempi siirtomaksu ainakin yöllä ja ohjaa tuota lämminvesivaraajaa,voisi laittaa myös lattialämmitykset mutta talvella ei riitä niiden pelkkä yölämmitys ja onko edes halvempaa huudattaa niitä yöllä kylmästä kuumaksi kuin termostaatin perässä miedommalla lämmöllä ympäri vuorokauden,mukavuudesta puhumattakaan.
Voi olla pörssi-/yksiaikasopimus vaikka on yösähkö käytössä siirtoyhtiöltä.
e: Ja näyttää olevan päivälläkin halvempi siirtomaksu.
Täyttä mutua. Tarkoitus oli viestilläni ilmaista että se kytkin on erittäin yleinen. Ei ihan kirjaimellisesti kaikilla siis.
Minä taas en tiedä montaakaan ns. vanhempaa taloa sähkölämmityksellä jossa ko. kytkintä ei olisi jo alusta asti ollut.
Mutta korjaan nyt senverran väittämääni (edelleen mutulla mutta vahvalla sellaisella) että kytkin on yleisempi vanhemmassa kuin uudessa (karkeasti n. 2010–>) talossa jossa vesi lämpiää sähköllä tai on varaava sähkölämmitys. Väite perustuu siihen että aiemmin on ollut enemmän hintaeroa yö- ja päiväsähkön välillä, ja on ollut selvästi kannattavaa lämmittää vesi yöllä tai varata lattiaa. Silloin on jo taloa rakennettaessa laitettu mahdollisuus yösähköohjaukseen. Nykyään tuo aikasähkö ei enää ole yhtä kannattavaa hintaeron kavennuttua yö/päivä hinnoissa, ja on tullut kaikenlaisia muita lämmityksen ohjausmahdollisuuksia.
Päväite pysyy kuitenkin samana: se kytkin on ihan hiton yleinen
Huom. yleissiirto ei sekään estä yösähkön kytkentäsignaalin käyttämistä laitteiden ohjaukseen.
Hinnan puolesta mun taas oli edullisempi vaihtaa myös siirto yksiaikahinnoitteluun. Siitä huolimatta se yösähkön kytkentäsignaali tulee läpi ja varaaja alkaa lämmittää vasta 22-23 jälkeen. Lattialämmityksessä mulla on erillinen kytkin jolla voin vaihtaa sen jatkuvatoimiseksi tai yösähkön kytkentsignaalilla ohjautuvaksi. Ja tietty kosteiden tilojen piiri pysyy aina jatkuvatoimisena vaikka muut tilat laittaisi yösähköohjaukseen.
Leppäkosken sähköllä ero on 14,7 €/kk perusmaksussa. Laskeskelin, että meidän kulutusprofiililla pitäisi keskimääräisen kuukausikulutuksen olla reilu 1700 kWh, että halvemmalla siirtohinnalla kuittaisi tuon korkeamman kk-maksun. Pitäisi siis saada kulutettua 500 kWh/kk enemmän, että kausi- tai kaksiaikasiirto alkaisi kannattamaan
Realisoitunut säästö on luokkaa 30-50 €/vuosi, eli ei tuolla Kuuhun mennä, mutta en viitsi turhastakaan maksaa.
Oletko miettinyt mahdollisuutta itse suorittaa hintojen tasausta?
Eli siis vaikka varaat joka kuukausi tietyn summan sivuun sähköä varten. Kun sähkö on halpaa rahaa kerääntyy tilille, jolta voi sitten korkean hinnan aikaan tasata alijäämää. Pidemmällä ajanjaksolla tuosta hyvin suunniteltuna kertyy ylijäämää, jota voi purkaa muihin käyttötarkoituksiin.
Tuossa mallissa se ylijäämä jää omaan taskuun eikä sähköyhtiön. Tutkimalla futuureja ja omaa sähkönkulutusta voi arvioida mikä voisi olla oma vuoden keskihinta.
Toki vielä tuleva talvi voi tarjota yllätyksiä, mutta uskoisin silti kaiken menevän paremmin kuin viime vuonna vaikka tulisikin kylmempi talvi (kylmä talvi vaikuttaa tässä vaiheessa epätodennäköiseltä, koska merivesi on hyvin lämmintä).
Juuri tällä hetkellä sähkönhinta heiluun kuin hullun…
-OL2 tuotantokatkossa (ens viikolla 28.8 aikataulun mukaan jatketaan)
-Loviisassa huoltoa
-tyyntä (tätä kirjoittaessa tuotantoteho Suomessa 56 MW !)
-siirtojohtoja Ruotsiin huollossa ja korjauksessa, yms.
-Kaukolämmön yhteistuotannosta talveen nähden joku 1000 MW puuttuu, )
-toki talveen nähden aurinkotehoa on 300MW extraa, näin tänään päivällä
Onneksi lämmityskausi ei ole vielä alkanut ainakaan täällä etelärannikolla
Toki talvella voi ongelmia esiintyä silloinkin kuten hyvin tiedetään
Futuurit kertovat odotuksista, ja linkattu sivusto ymppää päälle alv:n 24%.
Jos kuvaa tarkastelee ja vaikka kulutuksesta on talvella (sähkölämmitys) 4Q/1Q luokkaa 70% niin en itse elokuun spesiaalipiikkien johdosta ole huolissani.
Viime talveen nähden on kuitenkin periaatteessa extraa:
-OL3 - 1600 MW. Teho on isompi kuin tuonti oli aikoinaan Venäjältä (teho 1300 MW, loppui ennen viime talvea eli 5/2022)
-lisääntynyt tuulivoimakapasiteetti
-parempi tilanne Euroopan päässä / kaasuvarastojen täyttöaste ja LNG-terminaalit. Sieltähän hintataso leviää kiitos markkinamekanismin jossa kaikkein kallein taso muitta mutkitta leviää kaiken tuotannon hintoihin
Sivusto myös arvioi futuurien pohjalta paljonko 12kk ja 24kkk kiinteähintainen sopimus “pitäisi” futuurien pohjalta maksaa. Vajaat 7c/kWh siis. Vasta 2025 olisi oletusten pohjalta mahdollisuus perinteiseen hintatasoon eli 5c/kWh kiinteälle sopparille.
EDIT: sivusto ajoittaa arviossaa 65% kulutuksesta 4Q & 1Q -kausille. Itsellä nuo kaudet 77% kiitos aurinkopaneelien tuotannon 2Q&3Q. 81% jos putsaa polttopuun käytön pois.
Referenssinä mitä futuurit kertoivat kiinteille sopimuksille hinnaksi 11/2022… Aika hurjia lukuja.
Media vielä kiitettävästi korosti korkeimpia hintahetkiä, ja sähköyhtiöt ahneuksissaan säestivät.
Eli nykyiset 8.5 sentin hujakoilla partioivat kiinteät sopparit ovat melkein OK jos niissä ei olisi kuukausimaksua tai jos kulutus on niin suurta että kuukausimaksun osuus kokonaisuudesta painuu marginaaliin.
Yksin asuvan kerrostalokämpän sähköissä 4 euroa kuussa boonusta sähkönmyyjälle on turhan tukeva lisä tuon per kwh marginaalin päälle edelleen.
Eli… alle 8c/kwh pitäisi päästä tai sitten löytää vastaava soppari ilman tuota kuukausimaksua.
Eihän tossa vielä ole edes lämmitystarvetta vaikka ulkona -13. Kennosta lämmöntalteenoton jälkeen tuloilma 17 astetta.
No ei se pitkään tuota hyötysuhdetta pidä kun alkaa sulatus. Hetken pystyy pitää poiston pakkasenpuolella. Eli alkaa olla jo liiankin hyviä nuo hyötysuhteet kun suht paljon joutuu sulattelee just tuon kylmän poiston takia…
Itse tasaan kulutusta läppärin akulla ja AGM-akulla, viimeksi mainittu syöttää ulkoista näyttöä ja USB-lisävirtaa. Näitä taas latailen halvempina hetkinä. Tämä kaikki siis kovin manuaalisesti, esim. siniaalto-virtalähteen maadoitus on hyppylangalla kiinni pistorasian maadoitusliuskassa. Tälläinen akustolla toimiva tasausjärjestelmä olisi mahdollista rakentaa suoraan talon sähköjärjestelmään ja äly siihen kiinni.
Tiskikoneen ja pyykinpesukoneen syöttövesi tulee lämpövaihtimen läpi, joka on kytkettynä talon vesipatteristoon voin siis imeä huonelämpöä kesällä näihin laitteisiin.
Olisiko jollain tietoa, että kuinka monta kertaa vuodessa voin vaihtaa sähkönmyyjää ilman, että sähkönsiirtoyhtiöni (Caruna) laskuttaa minulta ylimääräistä mittarinluvusta? Luonnollisestikaan en löytänyt tätä tieto Carunan sivuilta.
Viitaten useammasta paikasta löytyvään kirjaukseen:
”Voit kilpailuttaa sähkön niin usein kuin haluat, ellet ole tehnyt määräaikaista sähkösopimusta** . Jos vaihdat myyjää useammin kuin kerran vuodessa, voi paikallinen jakeluverkkoyhtiösi laskuttaa oman hinnastonsa mukaisen maksun myyjän vaihtumisen vuoksi tehtävästä sähkömittarin lukemisesta.”
Näyttäisi Carunallakin olevan ennakkovaatimuksena se, että sähkölaitteet tukevat kuormanohjausta, eli ts. että sulta löytyy asennettuna älyrele, jonka ohjauksen he sitten “tarjoavat” sivujensa kautta. Väitän että pääset aika paljon helpommalla (ja halvemmalla), kun asennutat vastaavan ohjauksen itse (niihin laitteisiin joita haluat ohjailla), ja kytket ne WiFin kautta suoraan omaan puhelimeen. Pitäisi olla myös varmempi toiminnaltaan, sillä sähköyhtiöiden sivut ja palvelut eivät aina ole käytettävissä (huoltotauot ym ongelmat). Epäilen myös, ettei Carunan tarjoama ohjaus mahdollista tuntikohtaista säätöä, vaan jonkinlaiset esimääritetyt jaksot (yö/päivä).
