Itsellä Mitsun LN-35 ja RW-35.
Ensimmäinen eli LN-35 vähensi energian kulutusta n 7000 kWh, päällä lämmityskaudella koko ajan. Rahallinen Payback oli reilut kaksi lämmityskautta.
Toisen säästö on epäselvempi, koska tuli vasta 12/22, ja myös aurinkopaneelit tuli hommattua. Selvä kuitenkin, että sähkölämmitteisiä lattialämpöjä ei enää tarvitse käyttää kovillakaan pakkasilla
Kyseessä 250m2 sähkölämmitteinen OKT PK-seudulla.
PK-seudulla on kuukausi keskilämpötilaltaan pakkaselle joulukuu-maaliskuu, mikä tietenkään ei tarkoita etteikö lämpötila heittelehti päivien välillä, yön ja päiväajan välillä, jne. Joskus jopa -20C pakkasta pitempiäkin aikoja, toisina vuosina todella kylmiä pakkasjaksoja ei juuri ole.
Joka tapauksessa, ILP tuottaa enemmän mukavasti enemmän kuin kuluttaa, vaikkakin jo aiemmin todettu problematiikka on että tuotto huononee ulkolämpötilan laskiessa eli kohti isompia lämmitystarpeita mennessä.
Kuitenkin kovassakin pakkasessa saa vielä kulutettua tehoa kohden toisen kaupan päälle, eli -50%. Hyvä “ale”, ja se ulottuu paitsi energiaan myös siirtoon ja sähköveroon.
0-kelillä ale -75% eli kulutustehon päälle saa kolme “ilmaiseksi”
Mutta, ao käyrästöistä voi VTT:n mittaaman tuottotason tsekata ja linkin takaa tarkemmin + eri laitteita.
Jos tähän poimii pari pistettä tuosta LN:stä:
0: 4,2 = eli otto teho n 600 W; ulostulo n 2400 W. Eli yhtä kulutusta kohden kolme kaupan päälle.
-5: 3,2
-10: 2,9
-15: 2,7
-20: 2,3
-25: 2,0
-30: 2,0
Energiasäästön bonuksena tulee pahimpiin helteisiin helpotusta jäähdyksen kautta
Summa Summarum, jälkiasenteisilla ilmalämpöpumpuilla ehdottamasti kannattaa keventää varsinkin sähkölämmitteisen talon sähkölaskua, samalla laskee riskiä kun ei altistu niin isolla rahalla sähkömarkkinoitten sekoiluihin.
Lisäksi asunnon arvo nousee investointisummat ylittäen, kun pystyt todistamaan asunnon myydessäsi millä sähkönkulutuksella pärjäät. Viime talven energiasekoilut lisänneet epäilyksiä, että sähkölämmiteisessä talossa asuminen on astronomiden kallista.
LN-25