Ei se paljon auta, jos tuulee Etelä-Amerikassa.
Meidät on toistaiseksi pelastanut huomattavasti keskimääräistä leudompi talvi. Toivottavasti sitä tuontisähköä saadaan silloinkin, kun on Helsingissäkin 20 astetta pakkasta eikä tuule kahteen viikkoon. Niin ja toivottavasti OL3 toimii silloin.
Maailmantoiseksi suurin tuulimylly valmistaja raportoi q4 tilausten laskeneen yli 40%. Onko kyseessä tilapäinen köhä vai muutos markkinasta vai haasteita yhtiössä, ite en tunne tuota kovin hyvin, niin en viitsi edes arvailla. Ketjusta löytyy linkki raporttiin jos haluaa tutkia tarkemmin.
Tuuliturbiinit ovat investointihyödyke. Ei ole ihme, että kysyntä sakkasi, kun keskihinnat (€m/MW) nousivat vuodessa 25% ja yhdessä kvartaalissa 14%. Kyllä tuossa kohtaa tuulipuistojen rakentajien kannattaa odottaa hetki alempia hintoja.
Tässä katsaus siihen, että Euroopassa tilaukset putosivat huomattavasti ja näkyy varmasti valmistajien tuloksissa.
Blomman mukaan hinnat nousussa kun on ongelmia osissa ja mylly ei täytä luvattuja speksejä. Saattaa myös vaikuttaa myyntiin…
En tiedä vääristelitkö tahallasi Bloombergin uutista jättämällä kertomatta, mistä oikeastaan oli kyse. Uutisessa oli kyse yhden tuulivoimalavalmistajan, Siemens Energy:n, ongelmallisesta Espanjan yksiköstä Gamesasta, jolla on ollut tuotannossaan pahoja laatuongelmia.
Mitä tulee tuulivoimainvestointeihin. Ne jatkuvat ennätyksellisillä tasoilla siellä, missä sitä on järkevä rakentaa lisää – myös meillä Suomessa. Inflaatio ja rahoituksen korkeampi hinta vaikuttaa Euroopassa kaikkiin investointeihin, myös tuulivoimainvestointeihin.
Suomessa arviot tämän vuoden rakennustahdista vaihtelevat. Viime vuoden ennätyksellisen yli 2000MW:n lisärakentamisen jälkeen tälle vuodelle odotetaan eri arvioiden mukaan 1000MW-2000MW tuulivoimakapasiteetin lisäystä. Viime vuonna monet projektit valmistuivat etuajassa, mikä tarkoitti Suomessa n. 600MW:n aiemmin tälle vuodelle valmistuvaksi lasketun projektin valmistumista jo vuonna 2022. Tuulivoiman lisärakentaminen tänä vuonna tulee olemaan ratkaiseva tekijä sekä energiakriisin että Suomen sähköntuotannon omavaraisuuden kannalta.
Tuulivoiman vastustamisessa ei ole mitään väärää. Siltä osin kuin sitä koskevat mielipiteet eivät koske Euroopan energiakriisiä, tuulivoimasta voisi keskustella laajemmin vaikka Energia-alan tekninen kehitys ja sijoitusmahdollisuudet -ketjussa.
Ongelma tahdin hidastumisesta koskee myös Vestasta. Sen tulosennakko löytyy tuolta ja onko poikkeama merkittävä vai ei niin pieni alitushan tuo olisi:
The wind power industry’s challenging period continued in 2022 due to unexpected geo-political uncertainty, an accelerating energy crisis, and high inflation. In this environment, Vestas’ fourth quarter results were negatively impacted by additional challenges. The negative impact in the fourth quarter causes the full-year results to be lower than the outlook, primarily driven by a confined number of project delays, an impairment on our V174-9.5 MW turbine and increased warranty provisions.
Näitä tuulivoiman tilausten ja investointien tasoja on käsitelty myös lehtijutuissa:
TILANNE on toisenlainen Suomessa ja Ruotsissa, missä maatuulivoimaa rakennetaan markkinaehtoisesti, sanoo Suomen Tuulivoimayhdistyksen toimitusjohtaja Anni Mikkonen.
Suomessa 2022 oli tuulivoimarakentamisen ennätysvuosi. Uutta kapasiteettia valmistui 2 400 megawattia. Edellinen ennätys oli vuodelta 2021, jolloin kapasiteettia valmistui 670 megawattia.
Suomessakin rakentamistahti hidastuu: tänä vuonna kapasiteettia ennustetaan valmistuvan noin tuhat ja ensi vuonna noin 1 300 megawattia, Mikkonen kertoo. Osin hidastuminen johtuu siitä, että noin 600 megawattia tälle vuodelle odotettua kapasiteettia valmistui etuajassa jo viime vuonna.
Sama sanoma tulee Ruotsista, jossa odotetaan muutaman vuoden hidastumista vuoteen 25
Mutta investointeja tulee taas ja ehkä massiivisia, kun offshoret alkavat ja niiden luvitus mahdollistaa tilaukset. Investoinnit tapahtuvat kuitenkin vasta luvituksen pohjalta.
Vastasin itse MoneyWalkerin kommenttiin:
Tuuliturbiinit ovat investointihyödyke. Ei ole ihme, että kysyntä sakkasi, kun keskihinnat (€m/MW) nousivat vuodessa 25% ja yhdessä kvartaalissa 14%. Kyllä tuossa kohtaa tuulipuistojen rakentajien kannattaa odottaa hetki alempia hintoja.
joka itsessään oli vastaus omaan ihmettelyyn Siemensin tuulivoimayksikön tilausten laskusta.
Mielestäni vastaavia ongelmia ollut Orsted A/S:n offshore tuuliturbiineissa. Mielestäni näissä on yhdistävänä tekijänä, että nämä ovat näitä uusia erittäin isoja tuuliturbiineja. Herkästi itse vedän tästä johtopäätöksen, että meidän pitää kehittää materiaalitekniikkaa eteenpäin, ennen kuin tämän kokoluokan tuulivoimalat soveltuvat kaikkiin ympäristöihin. Toki joku tietäjä voi tietää tästä enemmän.
En vastusta tuulivoimaa, mutta kyseenalaistan voimakkaasti sitä ajatusta, että suurinosa Suomen/Euroopan energiasta on riippuvaista yhdestä asiasta/teknologiasta/maasta tms. Mielestäni Saksa sai tästä hyvän opetuksen viime vuonna ja toivoisin, ettei kokeiltaisi sitä Suomessa.
Tuulivoimalat eivät kuitenkaan kestä kuin maksimissaan 20-25 vuotta ja näistä uusista on epäilyksiä, että kestävätkö edes niin kauaa. Aurinko ja tuulivoiman tuotantoketjut ovat osittain linkittyneet Kiinaan ja tämä saattaa aiheuttaa haasteita tulevaisuudessa. Aurinkopaneelien osalta Kiina on rajoittanut/rajoittamassa vientiä Yhdysvaltoihin.
[quote=“OldFeki, post:1443, topic:34463, full:true”] Tuulivoiman lisärakentaminen tänä vuonna tulee olemaan ratkaiseva tekijä sekä energiakriisin että Suomen sähköntuotannon omavaraisuuden kannalta.
Tuulivoiman vastustamisessa ei ole mitään väärää.
[/quote]
Tämä kyllä ärsyttää suunnattomasti, että koko ajan se tuulivoima esitetään ratkaisevana tekijänä. Vaikak tänäkin vuonna valmistuisi se 2GW, niin yhteensäkään nämä viime ja tämän vuoden 4 GW eivät tuottaisi samaa määrää sähköä kuin ol3. Tarvittaisiin vielä yksi 1 GW ainakin lisää, että sähkömäärä olisi edes sama ja edelleen siinä on vissi ero, tuleeko se tasaisen varmasti, vai satunnaisen heilahtelun muodossa.
Eli ol3:n merkitys energiakriisin ratkaisussa jatkossa on edelleen suurempi kuin kaikella nyt Suomessa jo toiminnassa olevalla tuulivoimalla.
Ei siinä mitään, nyt kun ol3:n käynnistymisen myötä perusvoimatuotannon tilanne Suomessa on varsin hyvä ja tuo pohjois-ruotsin uusi siirtokaapeli vielä valmistuu, niin tuulivoimalla on toki erittäin hyvät edellytykset kääntää energiaintensiiviset investoinnit ja nimenomaan vety-pohjaiset sellaiset Suomeen lähivuosina. Tuo perusvoiman riittävyys on kuitenkin kaikki kaikessa, jotta ongelmilta vältytään. Edelleen Saksan ja monien verrokkien ognelmahan on juuri se, että tuulivoimalle kaavailtiin perusvoimaa korvaavaa roolia. Siihen se ei vain kuitenkaan mitenkään kykene. Suomeenkin saa rakentaa vaikka 100 000 MW tuulivoimaa, mutta silti tulee niitä päiviä, kun ne tuottavat yhteensä alle 1000 MW ja yleensä juuri sellaisina aikoina, kun se kulutus olisi 13 000+ MW.
Nyt olisi ensiarvoisen tärkeää saada usia ydinvoimahankkeita käyntiin, jotta tuo perusvoimakapasiteetin tila saadaan säilytettyä jatkossakin, kun vanhaa kapasiteettia alkaa poistumaan. Nykyinen markkinatilanne on vain luultavasti liian epävarma noille investoinneille ja lopputulos tulee olemaan synkkä, ellei asialle tehdä jotain.
Tuulivoiman kasvaessa vuosi vuodelta puhumme koko ajan pienemmästä ongelmasta koskien tuulivoiman luonnetta. Jos (ja kun) tuulivoima ratkaisee 95% ongelmasta eiköhän meillä ole keinot ratkaista se 5% keinolla millä hyvänsä – oli ratkaisussa kyse sitten vedystä, akuista tai mistä hyvänsä.
Tämä ei ole äänestys siitä, mitä tapahtuu, vaan uusiutuvien murros tulee tapahtumaan vaikka kuinka ärsyttäisi.
Ydinvoimaa tarvitaan mahdollisesti vielä lisää ja hyvä jos sitä lisää rakennetaan, mutta eivät ydinvoiman ongelmat ole mihinkään poistuneet. Se tuottaa edelleen maailman vaarallisinta jätettä ja Suomi on ainoa maa, joka on pyrkinyt ongelman lopulliseen ratkaisuun. Olen nähnyt myös asiantuntijakommentteja, joissa todetaan, että investoijat eivät haluaisi sijoittaa 10-20 vuoden ydinvoimaprojekteihin, sillä uusiutuvan energian ja energian varastoinnin uskotaan kehittyvän niin nopeasti, että uudella ydinvoimalla tuotetun energian pelätään jäävän tappiolliseksi. Tämä siis nimenomaan sähkön perustuotannon osalta – ei niinkään koskien lämmöntuotannon “miniydinvoimaloita”.
Täältä löytyy muuten tiedot rakenteilla olevista (ja 2022 valmistuneista) tuulivoimahankkeista. Eli rakenteilla on parhaillaan 3187MW tuulivoimaa ja viime vuonna valmistui tosiaan tuo 2430MW.
https://tuulivoimayhdistys.fi/media/rakenteilla_2022_2025_olevat_hankkeet-23.1.2023.xlsx
Tuulivoimayhdistyksen sivuilta löytyy myös tämä esitys suunnitteilla olevista tuulivoimaloista. (Päivitetty 11/22) ja niiden tilanteesta (kaavoitus, luvitus jne.) Suunnitteillahan on tosiaan n. 52 000MW tuulivoimaa tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. Kaikki näistä ei varmasti toteudu, mutta tilanne elää myös suunnittelupuolella koko ajan.
Vanha sanonta “taistella tuulimyllyjä vastaan” kannattaa ottaa tosissaan. Tämä on tulevaisuutta halusimme tai ei. Puhdasta energiaa roppakaupalla. Mielestäni todella hieno juttu.
Voimalavalmistajien kyvyttömyyden seurauksena ydinvoiman kustannukset ovat kaikkia uskottavia markkinahintaskenaarioita korkeammat, ja tämän lisäksi ikuisuuksiin paisuvat rakennusajat kasvattavat projektien riskejä. Onko markkinan vika, että muut tavat tuottaa perusvoimaa vastaavia palveluita ovat ydinvoimaa kilpailukykyisempiä?
Ajatusmaailmaa, että ”asialle pitäisi tehdä jotain” näkee somessa paljon, mutta kukaan ei kuitenkaan ole omasta pussistaan valmis sijoittamaan rahaa ydinvoimaprojektiin. Monet sen sijaan olisivat mielellään sijoittamassa niihin muiden - kuten veronmaksajien - rahoja. Tämä ainakin itseäni jaksaa ihmetyttää. Energiakriisiä ei ratkaista tuottamalla kallista ja kilpailukyvytöntä energiaa.
Tässä vielä ruotsiksi kirjoitettu katsaus Perämeren tuulivoimahankkeiden etenemisestä. Siellä etulyönti on Suomella, koska Ruotsin painopiste merituulivoimassakin on etelän merialueilla. Painopisteeksi Perämeri määritelty Ruotsissa 30 luvulla. Todettakoon, että Fingrid puoltaa näitä Ox2 hankkeita, joita kirjoituksessa käydään läpi. Fingridin toimitusjohtaja jakoi jutun Twitterissä.
Pitkä rakentamattomuus toi haasteita ensimmäisiin eurooppalaisiin voimalaitoshankkeisiin ja mysö virnaomaisten osalta nähtiin haasteita. Onnsituneita projekteja sen sijaan on muualla maailmassa ihan viime vuosilta. Juuri viranomaistyön haasteet ovat yksi asia, mikä pitää ratkaista. Toisaalta nyt on opittu taas myös itse. Ongelmana on tämä markkinoiden epävarmuus.
Hankkeita on kuitenkin pitkin eurooppaa viriämässä, eli non turha puhua, ettei investoijia kiinnosta. Nyt vaan Suomeen pitää saada kannustusta, koska poliittiset seikat kaatoivat nyt yhden hankkeen ja sitä kautta varmaan potentiaalisten rahoittajien määrä on alempana kuin normaalisti meillä ja tähän pitää saada ratkaisu.
Sinä jätit tarkoituksella huomitta sen oleellisimman seikan: ei meillä ole mitään korvaavia perusovimainvestointeja olemassa. Saksassa yritettiin kaasuvoimaa, mutta nyt senkin riskit on nähty. Kuten sanoin, niin kauan tässä pärjätään, kun nykyinen perusvoimakapasiteetti on olemassa, mutta kun se alkaa vanhentumaan, olemme kusessa, jos uutta ei ole jo silloin tulossa.
Tietääkseni yksikään Euroopan hankkeista ei ole etenemässä ilman valtion masinoimaa takuuhintamenettelyä (UK CfD) tai projektin rakentamista valtion ”taseeseen” (Puola/Ranska). Hyvin alkuvaiheen hankkeissakin muistelen tukea korvamerkityn ainakin Hollannissa. Eli veronmaksaja maksaa lystin.
Luvituksen sujuvoittaminen on ilman muuta kannatettavaa, jotta voimaloita voitaisiin rakentaa jos ne joskus tulisivat kannattaviksi. Kritiikkini koskee poliitikkojen masinoimaa, veronmaksajan/sähkönkäyttäjän kukkarosta maksettavaa suoraa tukea, jota ilman hankkeet eivät etene.
Sähkön saatavuutta tuulettomina päivinä voi parantaa myös muutoin kuin ydinvoimalla, kuten kysyntäjoustolla, varastolla tai vaikka vetykäyttöisellä huippuvoimalalla. Markkinataloudessa (kuten sijoittamisessakin) on se hienous, että erilaiset ideat kilpailevat keskenään ja lopulta fiksuimmin toimiva voittaa. Jos käy kuten uskot, että ilman uusia ydinvoimaloita olemme ”kusessa” (millä oletan että tarkoitat sähkön hinnan nousevan sietämättömäksi) ja ydinvoima on tähän joustoja ja varastoja kilpailukykyisempi lääke, niin silloin sijoittamalla ydinvoimalaan teet rahaa. Jos olet väärässä, kärsit tappion. Se, että kukaan ei halua ilman tukia sijoittaa ydinvoimaan (ja tuotantokustannusten vertailu kertoo syyn miksi) on paljonpuhuvaa ja pitäisi olla kaikille rationaalisille poliitikoille giganttinen red flag.
Tuoretta juttua OL3:sta.
Olkiluodon ydinvoimalaitoksen kolmosreaktorin koekäyttö jatkuu ensi maanantaina täydellä teholla.
Ydinvoimaa tuottavan Teollisuuden Voiman (TVO) viestintäpäällikkö Johanna Aho kertoo, että kaikki on sujunut suunnitelmien mukaisesti.
Uudet, mitoitukseltaan kestävämmät juoksupyörät on saatu asennettua kaikkiin syöttövesipumppuihin ilman ongelmia.
”Tällä hetkellä tilanne näyttää siltä, että sähköntuotanto jatkuu 6. helmikuuta alkaen, ja OL3 tuottaa sähköä helmikuun ajan pääosin täydellä teholla”, Aho kertoo.
Energiateollisuuden toimitusjohtaja vertailee sähköjärjestelmän tilannetta lopputalven osalta jo mihin tahansa talveen.
Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelän mukaan Olkiluoto 3:n paluu on seuraava mieluinen uutinen koko Suomen sähköjärjestelmän kannalta.
”Tilanne näyttää hirveän paljon paremmalta, miltä se näytti vielä kaksi kuukautta sitten. Olkiluoto 3:lla on siinä iso rooli”, Leskelä sanoo.
On toki mahdollista, että eteen tulee vielä tiukka vaihe, kuten minä tahansa talvena. Se merkitsisi kovaa pakkasjaksoa, jonka aikana vallitsisi myös hyvin tyyni sää.
Tällä ratkotaan oikeasti Euroopan energiakriisiä. Tuuli ja Vety.
Muutama esimerkki suomea koskien.
https://www.euractiv.com/section/politics/news/hydrogen-infrastructure-projects-launched-to-connect-finland-and-central-europe/
Ymmärrän, mitä tarkoitat ja olen lähtökohtaisesti samaa mieltä. Mutta samalla täytyy muista, että suuri osa suomessakin nyt toimivasta tuulivoimasta on vahvasti tuella rakennettua. Ja tämä uusin buumi pohjautuu paljon siihen, että tuulivoimayhtiöiden ei tarvitse välittää koko sähköverkosta ja tuulivoiman tuomasta säätövoimatarpeesta. Eli suomeksi heidän ei tarvitse huolehtia siitä, että sitä sähköä on tarjolla myös silloin, kun ei tuule, mutta toisaalta tämä ominaisuus on aivan keskeinen koko sähkömarkkinoiden kannalta. Tämän takia tuulivoima on eräänlainen vapaamatkustaja ja saa siitä kilpailuetua. Kysyntäjoustolla on lopulta vain pienehkö vaikutus kokonaisuuteen ja sen maksimaalinen vaikutus on varmaan tänä talvena nähty.
Samalla koska ydinvoima vaatii valtavaa ja pitkää alkuinvestointia, se vaatii poikkeuksellisen luotettavaa bisnes-keissiä. Lopputulos tullee olemaan se, että kun vanhat ydinvoimalat poistuvat meillä käytöstä, niin iskee paniikki, sähkön hinta kiipeää hyvin suureksi ja pikaratkaisuna rakennetaan sitten jotain kaasuvoimaloita ja pian ollaankin sitten Saksan tilanteessa. Tämä pitää pystyä estämään!
Suora tuki ydinvoimalle kuulostaa minunkin mielestäni hieman epämukavalta ja sama koskee myös esim. pakollista säätövoimavaadetta tuulivoimalle. Sen sijaan voitaisiin ehkä tuoda jokin “perusvoimatuki”, missä uutta kapasiteettia rakentava voimayhtiö voisi halutessaan liittyä perusvoimatuottajaksi. Tälle asetettasiin tietyt sitovat velvollisuudet sähkön toimitusvarmuudelle jonkinlaisen sakkokäytännön mukaisesti. Ja sitä vastaan sille tarjottaisiin jokin takuuhinta.
Tähän voisivat sitten halutessaan liittyä mukaan niin tuulivoima + vety + vetygeneraattori - yhtiöt kuin ydinvoimalatkin. velvoiterajaksi voisi asettaa vuoden sisällä vaikka 80 % nimellistehosta ja sitä vastaan takuuhinnaksi esim. 40 e/MWh ja takuuhinnan kulut laskutettaisiin sähkömarkkinoilta.
Lisään nyt vielä kuitenkin, että nyt kun sähkön hinta on normalisoitumassa melko nopeasti ja se vedyn tuotanto isossa mittakaavassa on vielä jossain edessä päin, niin tulee olemaan todella kiinnostavaa nähdä, miten nämä tuulivoimayhtiöt tulevat selivytymään. Voihan se olla, että markkinatalous iskee nopeastikin päin niiden näköä.
Tuulivoima kun ei sekään silti ole mitenkään immuuni tälle kysynnän ja tarjonnan vaateelle niin kauan, kun ylituotannolle ei ole olemassa “pohjatonta kaivoa”. Tuulivoimalat alkavat tänä vuonna kyllä kannibalisoimaan omaa hintaansa jo hyvin tehokkaasti: silloin, kun ei tuule ja sähkö on hinnoissaan, eipä heillä ole sitä myytävää ja sitten, kun myytävää on, hinta painuu nopeasti jo negatiiviseksi. Jo viime syksynä tuullivoimalat saivat luokkaa 80 % pörssin keskihinnasta ja tämä ilmiö on nyt varmasti voimistumassa kovaa vauhtia lisää ja keskihinnan normalisoituessa jää tuulivoimaloille nopeasti aika vähän käteen. Ja toisaalta jos ja kun vetyinfra alkaa nousta, niins etarkoittaa sitten sitä, että se alin hinta jää jollekin tietylle kohtalaiselle tasolle ja se toki auttaa sitten myös perusvoimatuotantoa. Tämän toivoakseni ja uskoakseni helpottaa tulevia ydinvoimainvestointejakin, mutta se on silti niin iso investointi, että on iso riski, että jää kuitenkin toteutumatta ja se on iso riski kaikille.
Tämä nyt on hieman eri asia. Mutta tuohon liittyen:
Jos nyt sitten break even hinta tuulivoimalle on vaikka 33 e/MWh, niin aika kalliiksi tulee rakentaa energiajärjestelmä tuon varaan tuulettomille keleille. sähkö->vety->sähkö hyötysuhde parhaimmillaankin on ehkä jotain kolmannes, eli yksi “taloudellisesti kannattava” MWh tätä säätövoimaa maksaa 100 e jo ennen kuin on edes huomioitu vedyntuotannon muita kuluja, vedyn varastointikuluja ja sitä voimalaitoksen kulua, eli sitten puhutaan 150 e/MWh hintapiikeistä “normaalina”, jos tuon varaan mennään. Tai vaihtoehtoisesti sitä vetyä tuotetaan hyvin halvalla sähköllä, mutta sitten se tarkoittaa, että sitä kannibalisaatiota tapahtuu edelleen.
Kaikki tuotettavissa oleva vety pitäisi käyttää teollisiin tarpeisiin, kuten teräksen tuotantoon ja sähköstä pitää huolta muilla keinoin, eli rakentaariittävästi muuta perusvoimaa ml. ydinvoima ja sitten sen päälle tuulivoimalla voidaan sitten sitä teollista vetyä tuottaa.
Tulee muistaa myös räjähdysmäisesti lisääntynyt aurinkovoima.Suomessakin suunnitteilla satojen ellei tuhansien hehtaarien alueille voimaloita.EU:n Repower suunnitelman mukaan siihenkin satsataan tosissaan.Suomessa nähdään muutaman vuoden sisällä valtava loikka aurinkosähkössä ja se tuottaa merkittävän määrän energiaa maalis-syyskuun välillä päivisin.
