Suomen ja Euroopan energiakriisit

Säätövoiman tarve tosiaan on viime vuosina ollut voimakkaassa kasvussa tuulivoiman kapasiteetin kasvaessa. Biokaasuvoimalat eivät tähän ole ratkaisu. Sen sijaan biovoimaloilla, joissa poltetaan kuorta, energiapuuta ym. tehdään paljon suuremmassa mittakaavassa sähköä ja lämpöä. Biokaasulle on käyttöä muutenkin kuin suuren teholuokan sähkön tuotannossa.

Biovoiman osuutta ei kuitenkaan voida kasvattaa samassa suhteessa kasvavan tuulivoimakapasiteetin kanssa, sillä bioa ei yksinkertaisesti riitä. Sitä ei ole myöskään kannattavaa kuskata pitkiä matkoja.

Itse olen parhaillani ottamassa käyttöön yhtä maailman suurimmista biovoimalaitoksista ja laitoksen on tarkoitus toimia nimenomaan säätövoimana kompensoimaan vaihtelevan tuulen aiheuttamia häiriöitä. Laitoksen sähkötehon maksimi on 300MW.

Edit. Kirjoituksen pointtina oli, että tuulivoima on hyvä juttu. Sen kapasiteettia ei voida kuitenkaan kasvattaa liian nopeasti, jotta sähköverkkomme kestää siitä aiheutuvat häiriöt. Sähköä kun on tehtävä jokaikinen hetki yhtä paljon kuin sitä kulutetaan.

9 tykkäystä

Japanilaiset ovat rakentaneet ydinvoimalansa alle 4 vuodessa (Lähde). Mielestäni kun mietitään uutta ydinvoimalan rakentamisaikaa, ei kannata lähteä OL3:sta. OL3 meni sen verran pahasti pieleen ja sitä ei edes haluttu lähteä korjaamaan vaikka mitä raporttia aiheesta tuli jo 16 vuotta sitten. Eli jos Suomessa olisi tahtoa, niin kyllä ydinvoimala saataisiin muutamassa vuodessa valmiiksi, mikä tuskin tänään helpottaisi sähkönhintaan, mutta tätä kannattaisi miettiä pidemälle kuin muutaman vuoden säteellä.

Viime viikkoina on nähty, minkälaisia riskejä on merenalaisilla yhteyksillä, erityisesti energiassa. Pitäisin merkittävänä riskinä, jos Suomi nojaa ajatukseen, että jossain tuulee aina ja energiaputket pysyvät ehjänä ja käynnissä ikuisesti.

Tuulivoimaa kyllä kannattaisi tehdä Suomeen, minkä vain pystytään, jos energia olisi Suomessa ilmaista, niin teollisuudella olisi hyvä kilpailuvaltti kalliin työvoiman ja logistiikka kuluja tasapainottamaan.

13 tykkäystä

Useampi viesti tässä ketjussa on kertonut että jossain tulee aina. Ylen jutussa sanotaan että ainakaan Pohjoismaat ei tähän riitä.

" Johtaja Pekka Salomaa energiateollisuudesta kertoo, että tuulivoima heiluttaa sähkön pörssihintoja nykyisin jo todella paljon."

-" Hintasahausta jyrkentää se, että tuuliset ja tyynet osuvat Pohjoismaissa samoihin päiviin. Kun Suomessa tuulimyllyt pyörivät vinhasti, niin sama on silloin meininki Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassakin. Tämän näkee helposti Elstatistikin sivuilta."

5 tykkäystä

Näistä käppyröistähän näkee että tuulivoiman osuus ei lähes koskaan mene nollaan. Eli lähes aina jossain tuulee.
Korkeammalla tulee enmmän joten nykyään tehdään korkeampia tuulivoimaloita. Kun tulee paljon niin vesivoimaa voidaan kerätä varastoon ja käyttää silloin kuin tuulee vähemmän. Alla linkki.
Tuuli ja tuulivoima - Suomen Tuulivoimayhdistys

3 tykkäystä

mitäs veikkaatte lyökö vety läpi nyt 0-20v vai jääkö ns polkemaan paikalleen.

Kyllä näitten kuvien (tuolta Elstatistikin kautta) perusteella pohjoismaitten tasolla jossain tosiaan tuulee aina, variaatio on vaan melkoinen.
Toivottavasti tosiaan korkeammat myllyt ja laajempi myllyalue jatkossa tasoittaa, ehkä myös merituulivoima

Alla screenshotit viimeinen kuukausi ja viimeinen vuosi.
Vuositason ääripäät tehossa 2,5 - 20 GW
Viimeinen kuukausi vastaavasti 2,5 - 15 GW, muutaman päivä ero syyskuu 12 vs syyskuu 15.

6 tykkäystä

Hyvä muistaa että kysynnässä on myös vaihtelua - Viimeisen kuukauden aikana kysynnän vaihtelu on luokkaa +/- 10% päivätasolla (keskihajonta ~4.5% - Nordpool demand datasta laskettuna) koko verkon kysynnästä (eli kaikki tuotantomuodot huomioiden). Tuulivoima lienee vesivoiman jälkeen helpoin ja nopein säädettävä tuotantomuoto? Ei sillä etteikö myös ajoittain ole tilanteita, jolloin tuulivoimaa ei ole rittävästi tarjolla, mutta pitäisi pystyä tunnistamaan mikä on syy alhaiseen tuotantoon.

Tuolla yllä @Observer toikin jo paljon tärkeitä näkökohtia ydinvoiman haasteista. Lisäksi ydinvoiman kohdalla on hyvä ymmärtää sen olevan erittäin heikosti säätyvää taloudellisista ja teknisistä syistä johtuen. Taloudellisista, koska kiinteätkustannukset muodostavat valtaosan laitoksen elinkaaren kustannuksista (eli taloudellisesti järkevintä on ajaa täydellä teholla mahdollisimman keskeytyksettä). Teknisistä, koska polttoaineen kulutus on optimaalisinta juuri lasketulla maksimikuormalla.

1 tykkäys

Tuulivoimaa ei kai oikein voi säätää mitenkään. Lisäksi tuotantoa on myyty todennäköisesti ennakkoon suurelta osin perustuen investointivaiheen tuulimittausten laskennalliseen tuotantoon perustuen, jolloin tuulisilla jaksoilla on propellien pyörittävä.

1 tykkäys

Kyllä tuulivoimaa voi säätää siinä missä muutakin energiantuotantoa. Oikeastaan paljon helpomminkin. Myllyn voi ajaa alas hetkessä ja sitä voi säätää lennosta.

Tuulivoimatuotanto oli LUT:n 2017 tekemässä tutkimuksessa omakustannehinnaltaan 4,14c/kWh ja todettiin jo silloin ensimmäistä kertaa halvimmaksi sähkön tuotantomuodoksi Suomessa. Eli voimaloita kannattaa tietenkin pyörittää aina täysillä.

8 tykkäystä

Totta kyllä, että verkkoon syötettävää määrän voi tiputtaa vaikka nolliin hetkessä. Kiitos oikaisusta

2 tykkäystä

Eikö sitä tuonne pohjoisemmas, Oulun eteläpuolelle, oltu vielä hetki sitten rakentamassa ydinvoimaa? (Pahoittelen etten muista kuntaa.) Tämä peruuntui Venäjän takia, mutta luulisi että projektin voisi pistää käyntiin uudelleen kotimaisin voimin. Muistan kuinka paikallisille oli iso juttu että voimala oli tulossa ja sen myötä työtä alueelle.

1 tykkäys

Taisi valinta olla Hanhikiven ja Simon välillä. Edellä mainittuun päädyttiin, mutta loppu onkin historiaa

1 tykkäys

Fennovoiman Hanhikiven hanke juu peruuntui lopullisesti sodan takia. Mutta oli siinä haasteita ilmankin sotaa. Tuo kotimaisin voimin rakentamisen ongelma on, mistä löytää tuo n.10mrd€ rahaa? Niin ja projektin kesto on sen noin 10v+. Eli ei ainoastaan vaadi paljon rahaa, mutta menee pitkä aika ennenkuin alkaa maksaa takaisin.

Ja sitten vaikka tuo raha jostain saataisiin raavittua kasaan, keneltä ostaisit voimalan? Kotimaassa meillä ei ole kykyä itse suunnitella tuommoista laitosta (+tarvittavan rahan määrä kasvaisi huomattavasti). Euroopassa toimittajia on yksi - Areva ja heidän näytöt toimittamisesta ovat hyvin moninaisesti tulkittavia. Kyllä toki OL3 lopulta valmistui, mutta aika haasteellisen prosessin kautta. No sitten Koreasta tai Japanista voisi löytyä toimittajia, mutta näiden laitosten luvittaminen Euroopassa on vielä näkemättä (eli riskiä miten asia onnistuu → aikataulu ja kustannus). Fennovoiman vaihtoehtoina oli Toshiba ja Areva ennenkuin lopulta päädyttiin Rosatomiin. Olen ymmärtänyt Arevan olleen noista kahdesta alkuperäisestä se vahvempi vaihtoehto.

1 tykkäys

-Jokainen ihminen ja ryhmä katsoo asioita oman viitekehyksen kautta. Putin venäläisen, jossa ainut merkitsevä asia on ahneus, eli ajattelee Eurooppalaisten olevan samanlaisia ja palaavan ahneuksissaan halvan energian ostoon Venäjältä heti kun se vain on mahdollista. Niin toimisi Venäläinen, aina. Aika näyttä miten käy.

3 tykkäystä

-Mitä jos tilaisi Pyhäjoelle identtisen kopion OL3:sta. Vuosikausia aikaa ottavat paperit ja hyväksynnät ovat valmiina muuta kuin ottaa kopiokoneella kopiot niistä, ja lyö niihin hyväksyntäleiman päälle. Ja tekniikkakin, toivottavasti, kohta koeteltu toimivaksi.

5 tykkäystä

Niin näinhän sitä voisi kuvitella, mutta:

  • Säännöstö muuttunut merkittävästi sittemmin
  • Rakennuspaikalla vaikutusta rakenteisiin - mm. tuolla pohjoisessa maa liikkuu enemmän, jolloin rakennesuunnittelut menevät uusiksi (ja tällä alueella tainnut tulla tarkennuksia sääntöihinkin - sattuneesta syystä)
  • Automaatio (johon tuo voimalatyyppi nojaa valtavasti) kehittyy ja siten OL3 käytetyt komponentit eivät välttämättä (todennäköisesti) ole paras valinta laitteen elinkaaren kannalta (20v vanhaa teknologiaa osittain ja laitosta suunnitellaan 30-40v käyttöiälle, eli varaosia pitäisi löytyä vielä 2080-luvulla…
  • Eipä edes Hinkcley-C näytä valmistuvan huomattavasti nopeammin tai halvemmalla vaikka Areva jo tätä samaa reaktorityyppiä harjoittelu useamman kappaleen voimalla

Oikeasti näitä on syytä ajatella yksittäiskappaleina. Toki periaateratkaisut ovat kopioitavissa (konsepti), mutta siihen päälle tulee vielä todella paljon suunnittelua ja hankintaa ennenkuin laitos on valmis rakennettavaksi. Tämä muuten on sama asia monissa muissakin tuotteissa, joita valmistetaan pieniä määriä (sisältävät huomattavia määriä projektikohtaista suunnittelua).

EDIT lisään vielä:
Nuo yllämainitut seikat ovat syynä miksi noista SMR laitoksista niin kovasti puhutaan. Nuo massiiviset suuret laitokset ovat oikeasti todella mutkikkaita ja hankalia projekteja. Pienemmän laitoksen ehkä pystyisi rakentamaan “tehtaassa” ja kasaaman palikat paikan päällä. Tuo ehkä vahvennettu, koska säännöstö silti kullakin maalla omanlaisensa ja on vielä pitkälti kysymysmerkki miten tuo sääntely saataisii toimimaan halutulla turvallisuustasolla (joka on ymmärrettävistä syistä hyvin korkealla).

5 tykkäystä

-Ko. rakennuspaikka on suoraan peruskallion päällä, siksi valittiinkin alun perin rakennuspaikaksi, suomen vähiten maan liikehdintää tuolla alueella. Toinen syy oli että ns. luonnonsatama eli syvä vesi alkaa heti rannasta, sehän oli tarkoitus painekattila tuoda kokonaisena laivalla Ukrainasta. Lauhdevesille myös parempi että ei kovin matalaa niin neliökilometrien alue ole talvella sulana ja kalakannat ym eliöstä kärsi niin paljoa.
Eli hyvä paikka siellä sinänsä olisi jos uutta aletaan rakentamaan, kait se 440 kilovoltin linjakin on jo ehditty sinne vetää.

5 tykkäystä

Hyvä kuulla näitä teknisiä perusteluja tälle rakennuspaikalle. Täälä päin paikalliset ihmettelevät, että miksi se ydinvoimala pitää rakentaa keskelle Natura-aluetta Suomen mittakaavassa ainutlaatuiselle lintujen pesimämaalle. Varsinkin kun lähes koko Oulun lääni on ojitettua talousmetsää, luulisi tilan muualtakin löytyvän. Mutta olihan siellä aivan järkiperusteet taustalla.

Hesari kirjoitti sähkön kulutuksen tippuneen syyskuussa.

Tarkistelin oman kotitalouden sähkönkulutuksen ja yllätyin aika tavalla. Syyskuun aikana olen pyrkinyt säästämään sähköjä. Mitään erityisen dramaattista ei ole tullut tehtyä (ilmalämpöpumput pois päältä, piha-altaan lämmitys pois, valot pois kun ei tarvitse, vähemmän saunomista jne) lähinnä kaikki sellainen “nice to have” vähemmälle.

Kulutus romahtanut n. 1500 kWh:sta elokuussa n. 850 kWh:n tasolle. Vähän hämmentynyt olo. Toki johtuu siitä että aikaisemmin tämän asian kanssa on “elänyt kuin pellossa” enkä ole kiinnittänyt sähkön käyttöön mitään huomiota. En kuitenkaan olisi uskonut että tuohon voi vaikuttaa näin paljon itse. Joo, kaukolämpö kotona, mutta silti.

19 tykkäystä

Itse tuossa pohdiskelin miten kauan tätä nykyistä menoa aiotaan katsella Euroopassa. Siis nimenomaan sähkön hinnan naittamista kaasun kanssa. Täällä menee paljon sähköä kuluttava teollisuus säppiin nykyisillä hinnoilla ja/tai kilpailukyky romutetaan totaalisesti. Tämä talvi varmaan menee vielä katsellessa, mutta hyvin pian yritykset tekevät johtopäätökset ja siirtävät tuotannon jonnekin muualle

Se Aasian kivihiili taitaa ollakin niin paljon ympäristöystävällisempää

11 tykkäystä