Kyllä se vesi tuppaa talvellakin olemaan nestemäisessä muodossa virtavesissä ja kulkee turbiinin läpi, huoli pois sen suhteen 
8 tykkäystä
Totta, sopivan jääkannen alla virtaa. Nyt kai Norjan ongelma on, että ne altaat, joista se virtaava vesi tulee, ovat vajaita. Talvella, kun vesi on kiinteässä muodossa, lumipeite kasvaa, mutta altaat eivät täyty ja virtaustakaan ei tule ainakaan muille jaettavaksi asti.
5 tykkäystä
EU tyhjentää kyllä pajatson.
- jättimäiset tukipaketit energiankulutusta tukemaan
- extraveroja eurooppalaisille esim. maakaasutuottajille = entistä vähemmän omaa tuotantoa jatkossa. Euroopan ulkopuolelta tulevaa energiaa ei tietenkään voida verottaa
Vaihtoehtoisesti voitaisiin ilmoittaa, että
- jokainen kynnelle kykenevä ydinvoimala käynnistyy uudelleen mahdollisimman pian
- jokaista mahdollista Euroopansisäistä maakaasuesiintymää pyritään hyödyntämään
Energian futuurihinnat sukeltaisivat heti, ja € vahvistuisi…
Tämä EU:n sekopäisyys (calm down, itsekin pidän EU:n alkuperäisestä ideasta) energiapolitiikassa tiivistyy tuohon tällä hetkellä laajasti pyörivään TV- ja radiomainokseen (miksi helvetissä EU edes mainostaa???). Siinä kuuntelijalta kysytään “uskotko uusiutuvaan energiaan?” Miten uusiutuviin voi uskoa, tai olla uskomatta? Ei se ole mikään uskon asia. Euroopan teollisuutta ei pyöritetä uusiutuvilla, ennen kuin energianvarastointiteknologia ottaa jättimäisiä harppauksia eteenpäin…
26 tykkäystä
Poliitikot operoivat edelleen samalla pelikirjalla kuin 2012-2021, silloin kun julkisilla vajeilla ei ollut väliä. Onhan tuo sinänsä hupaisaa että julkista kulutusta lisätään tukemaan kansalaisia, kun se oletusarvoisesti tekee keskuspankkien kiristystyöstä haastavampaa ja aiheuttaa enemmän haasteita inflaation taltuttamiseksi. Iso kokonaisuus ja vaikea yhtälö toki tämä kriisi missä ollaan. Nuo extraverot eivät varsinaisesti kannusta energiantuottajia investoimaan tarjontapuolen kasvuun kun heidän alaansa reguloidaan ankarasti. Laastariratkaisuhan tämä tukipaketti on. Ainakin toivon että rahan hinnan kasvun seurauksena päädytään myös vihdoin tekemään niitä lyhyellä aikavälillä kipeitä rakenteellisia uudistuksia ja leikkauksia julkiselle sektorille laajemmin euroopassa joka on päässyt pöhöttymään pahasti nollakorko ja QE aikana. Eurooppa voisi pakon edessä tehdä nyt teknologisia läpimurtoja uusiutuvassa energiassa ja nousta johtavaksi talousalueeksi sen saralla. Ainakin tälläisen bull-skenaarion olen itse piirtänyt päässäni jonka toivoisin tapahtuvan tämän kriisin seurauksena 
6 tykkäystä
Kiinnostava juttu, miten Nord Streamin sabostaasi vaikuttaa Saksan talouteen.
"Viime päivinä on puhjennut jopa keskustelu siitä, onko Saksassa alkamassa nopea “deindustrialisaatio” eli teollistumisen peruutusvaihe.
Paljon energiaa käyttävien yritysten johtajat pohtivat, onko tuotantoa enää mahdollista jatkaa Saksassa. Osasta tehtaita tulee kannattamattomia, kun energia kallistuu.
Esimerkiksi lääkkeitä, elektroniikkaa tai autonosia voisi tuottaa halvemmalla jo naapurimaa Ranskassa, mutta etenkin kehittyvissä maissa."
"Ennen kaikkea kemianteollisuus on pahassa pinteessä, mutta myös esimerkiksi metalli-, sellu- ja paperitehtaat joutuvat lopettamaan tuotantoa.
Nämä ovat juuri niitä aloja, joilla Suomi käy kauppaa Saksan kanssa. Suomalaiset asiantuntijat ovat huolissaan."
“Saksa on Suomen kaikkein tärkein kauppakumppani. Niinpä sen ahdinko voi johtaa työpaikkojen vähentymiseen Suomen vientiyrityksissä.”
10 tykkäystä
Artikkeli siitä, miten Kiinassa suhtaudutaan Euroopan energiakriisiin, ei maksumuuria. Kyllähän Euroopan energiakriisi vaikuttaa varmasti jollain tavalla lähes koko maailmaan ja ainakin kiinnostaa kovasti.
"”Kiinalaiset tuottajat ja myyjät työskentelevät kellon ympäri saadakseen toimitettua kovasti tarvittuja lämmityslaitteita eurooppalaisille asiakkaille”, kirjoitti Global Times uutisessaan.
”Joillakin tuottajilla tilaukset ovat kasvaneet kymmenkertaiseksi verrattuna viime vuoteen, kun kuluttajat ympäri EU-maita yrittävät selvitä ensi talven mahdollisesta energiansääntelystä.”"
3 tykkäystä
Tämä nimenomaan ei ole uskon asia, joten katsotaan numeroita (vuosi 2020):
- 17% EU:n primäärienergian tuotannosta tuli uusiutuvista
- EU:n sähköstä kolmannes tuli uusiutuvista, ja jo 20% tuli tuuli- ja aurinkovoimasta.
- Uusiutuvat tulevat syrjäyttämään fossiiliset lähiaikoina sähköntuotannossa ykköspaikalta, elleivät ole jo syrjäyttäneet
Ihan hyvin ne uusiutuvat siellä rullaavat ja teollisuuttakin osaltaan pyörittävät. Varastointia ehdottomasti tarvitaan, mutta sielläkin teknologiaa on olemassa (akut, lämpö, vety) ja esimerkiksi Suomessa sähköinen kaukolämpö ja siihen liittyvä varastointi ottaa parhaillaan isoja harppauksia eteenpäin useissa kaupungeissa. Eniten päänvaivaa aiheuttaa uusiutuvien hidas luvitus, todella toivon että tähän puututaan kuten nyt on luvattu. Vetyvarastointi voisi myös kaivata pientä rohkaisua.
Pitemmällä tähtäimellä ainoa kestävä tie ulos kriisistä vie uusiutuvien ja vihreän vedyn kautta. Muut tiet johtavat teolliseen stagnaatioon. Toivottavasti EU valitsee oikein.
11 tykkäystä
Ainoa oikea tie on ydinvoima, mutta jostain kumman syystä ei haluta omavaraisuutta,halpaa sähköä kaikille.
10 tykkäystä
Ydinvoimalla on kaksi ongelmaa ylitse muiden: uusien laitoksien aivan liian korkea tuotantokustannus ja sietämättömiksi paisuneet rakennusajat.
- Vähän oletuksista riippuen ydinvoiman tasoitettu tuotantokustannus uusille laitokselle heiluu 100 euron tasolla (tai korkeammallekin) per tuotettu megawattitunti. Tätä tasoa heijastelee esimerkiksi Britannian takuuhintajärjestelmä sekä viime aikoina päivitetyt sähkön tuotantokustannusvertailut (esim. Lazard). Julkisuudessa liikkuneet tiedot esimerkiksi Hanhikiven 7-7,5 miljardin hintahaarukasta osoittavat samaan tuotantokustannusten suuruusluokkaan. Tuuli- ja aurinkovoimaan verrattuna ydinvoiman tuotantokustannus on moninkertainen.
- Lisäksi, jos uuden ydinvoimalaprojektin potkaisee käyntiin nyt, valmista tulee joskus kaukana 2030-luvulla vaikka valtiot myöntäisivätkin auliisti lupia. Olkiluoto kolmosen rakentamisen vaikeudet ovat kaikilla tiedossa, mutta vaikkapa Hinkley Point C -voimalan rakennus Briteissä käynnistyi 2017 ja valmista aiotaan saada 2027 mennessä (ja tilaisuuksia lisäviivästyksille on vielä lukuisia projektin edetessä).
- Nykyisten ydinvoimaloiden käytön jatkaminen teknisten reunaehtojen salliessa on järkevää (ja Saksan valitsema tie siksi kaikin puolin harmillinen), mutta nykyiset voimalat eivät kykene lisäämään tuotantoaan vastatakseen sähkön käytön kasvuun tai Venäjän energian jättämän aukon paikkaamiseen.
Ydinvoima ei pysty kasvattamaan rooliaan energiajärjestelmässä, ennen kuin se ratkoo kustannuksiin ja rakennusaikaan liittyvät ongelmat. Tämä tapahtunee aikaisintaan 2030-luvulla pienydinvoiman myötä (jos silloinkaan, kuten muillakin varhaisen vaiheen teknologioilla, riittävän kilpailukyvyn saavuttamisen todennäköisyys ei ole 100%). Sitä ennen tuulta ja aurinkoa on Eurooppaan rakennettu massiivisia määriä - ja jos ei ole, niin stagnaatio saattaa olla yltiöpositiivinen kuvaus tällä välillä nähdystä energiaintensiivisen teollisuuden kehityksestä.
13 tykkäystä
Vanhojen laitosten kapasiteettia on tietyissa rajoissa mahdollista nostaa, esim. Forsmark 1&2 länsinaapurissa. Isossa kuvassa tuotannon lisäys on kuitenkin marginaalinen.
Suurempi ongelma oli asetetut tiukat vaatimukset ja aikarajat uusille varajäähdytysjärjelmille Fukushiman onnettomuuden jälkeen. Esim. Ruotsissa investointi per reaktori oli todella suuri ja vaikutti osaltaan Ringhals 1&2 sekä Oskarshamn 1&2 alasajoon.
Uusia voimaloita on tällä vuosikymmenellä turha odottaa ainakaan Pohjois-Eurooppaan. SMR:t on vielä kehitysasteella eikä niistä tule kannattavaa vaihtoehtoa Suomeen ilman lakiremonttia.
Tuulivoiman investointikustannukset ovat hyvinkin kilpailukykyiset muihin vaihtoehtoihin verrattuna. Näistä kustannuksista merkittävä osa tulee rahoituskustannuksista. Tuulivoiman määrä kasvaa nopeasti, mutta sen mukana tulee tietenkin ongelma säätövoiman/varastoinnin suhteen. Varsinaisia tukia tuulivoiman rakentaminen ei enää tarvitse. Mielestäni tässä voisi olla valtiolla kuitenkin pelipaikka antaa tukea esim. juuri rahoituskustannusten osalta, mutta samalla lisätä velvoite rakentaa tietty määrä säätövoimaa/varastointia per rakennettu kapasiteetti ilman tiukkoja teknologiarajoituksia.
10 tykkäystä
Tavallaan lisätuulivoiman rakentaminen on merkityksetöntä koska niiden tuottama kriittisin, eli minimienergia ei kasva käytännössä lainkaan rakensi niitä lähes kuinka paljon tahansa. Kun ei tuule niin ei tulle ja ei ole merkitystä tuotannolle seisooko pysähdyksissä yksi vai satatuhatta myllyä. Tuulimyllyjen rakentamista pitäisi rajoittaa ja vaatia sen tilalle rakentamaan rahoilla säätövoimaa kunnes kykyisten nimelliskapasiteetti voidaan saavuttaa, sen jälkeen vasta lisää myllyjä.
Ja miksihän ne rakennetaan nyt lähes kaikki samalle alueelle(Pohjoispohjanmaa), jolla varmistetaan maksimaalliset vaihtelut kokonaistuotannossa, kun taas pitäisi rakentaa tulliolosuhteiltaan mahdollisimman poikkeaville alueille.
6 tykkäystä
-Eilenkääm ei kyllä pyörittänyt kun tuotanto oli käytännössä nolla.
2 tykkäystä
Tuulivoima on nykyisyyttä ja tulevaisuutta, kuten se, että sähkön tuotantomäärät vaihtelevat jo nykyään ja tulevaisuudessa mahdollisesti vielä enemmän. Nämä ovat siis reaaliteetit, joiden kanssa on sopeuduttava elämään. Aurinkovoima tulee olemaan monissa muissa maissa samassa asemassa - eikä aurinkokaan aina paista. Tämä ei kuitenkaan ole mikään eksistentiaalinen ongelma, ja Suomessakin on satoja alan ammattilaisia ja firmoja jotka päivittäin pyrkivät helpottamaan tätä seikkaa.
Paremmat siirtoverkot Euroopan sisällä voivat mahdolllistaa joskus aikanaan sähkön hintavaihteluiden tasauksen. Jossainhan paistaa tai tuulee aina. Lisäksi vesivoimasta tulee joskus käytännössä puhdas säätövoima. Tärkeimpänä on kuitenkin se, että kysyntä tulee jatkossa joustamaan yhä enemmän tuotannon mukaan. Nyt tässä ollaan vasta ottamassa ensiaskelia kun porukka latailee Fingridin sovellusta ja Tesla on kytkettynä yöksi tolppaan.
11 tykkäystä
En ymmärrä ajatusta tämän väitteen takana. Tuulivoima tuottaa tänä vuonna n. 12-15% Suomen sähköenergiasta. Tuulivoiman tuotantotehon keskiarvo kuluvana vuonna on ollut n. 1200MW, mikä tarkoittaa, että jo nyt tuulivoima tuottaa enemmän sähköä vuodessa kuin Loviisan ydinvoimalat (1+2). Kyse on merkittävästä osasta Suomen energiantuotantoa ja merkitys kasvaa erittäin nopeasti.
On selvää, että Suomen tuulivoima nykymuodossaan, kuten mainitsitkin, on keskittynyt vain yhdelle alueelle, mikä altistaa sen maksimaalisille tuotantotehon vaihteluille. Tämä on vähitellen korjaantumassa, sillä tuulivoimaa rakennetaan Suomessa muuallekin kuin Pohjois-Pohjanmaalle. Vielä tärkeämpää on Pohjoismaiden kehitys. Tuulivoimaa rakennetaan paljon koko Pohjolassa ja Euroopassa. Ei ole välttämättä tärkeää tuuleeko edes koko Suomessa. Jossain päin Pohjoismaita tuulee aina. Tuulivoimaa rakennetaan Suomessa siten, että vuonna 2030 sillä tuotetaan tuoreiden arvioiden mukaan 30 TWh sähköä, joka on viime vuoden kokonaiskulutuksesta (n. 87 TWh) jo noin 35%.
Uusien tuulivoimaloiden monipuolisempi sijainti ja tekniset ominaisuudet mahdollistavat tasaisemman tuotannon, kuin edellisen sukupolven voimaloilla. Perinteinen säätö- ja perusvoimajako tulee muuttumaan. Kaikki tuotantohan on säätyvää. Tuulivoiman kohdalla voi ajatella, että jokainen rakennettu voimala myös vähentää säätövoiman tarvetta. Tarjolla oleva tuulivoima tullaan todennäköisesti käyttämään aina kokonaan, sillä energia on puhdasta ja halpaa. Tuulivoiman pyöriessä täydellä teholla voidaan täyttää vesivarastoja. Tuulivoimatuotanto on hyvin ennustettavissa Pekka Poudan ja kumppaneiden ansiosta. Kaikki siis vaikuttaa kaikkeen ja tuulivoimasta muotoutuu tärkeä osa tätä kokonaisuutta. Tai se on jo sellainen.
Olen tästä aiheesta lukenut ja kirjoitellut paljon ja omassa päässäni on vähitellen muodostunut selkeä kuva siitä, mihin Suomen ja Pohjoismaiden sähköntuotanto on menossa. Pohjoismaissa on varsin mainio tasapaino eri energiamuotojen välillä. Vesivoiman rooli on ylivoimaisesti isoin niin perustuotannossa kuin säätövoimanakin. Edes Ruotsissa tai Norjassa vesivoimaa ei voi rakentaa juurikaan lisää, joten energiankulutuksen kasvaessa vesivoiman merkitys säätövoimana tulee kasvamaan.
Ehkä mielenkiintoisin osa sähköntuotannon kokonaisuutta on perus- ja säätövoima -jaon muuttuminen sään mukaan vaihtuvan tuotannon ja kulutuksen hallintaan. Äly tulee kuvioon entistä vahvemmin mukaan. Pihassa latautuva sähköauto voikin olla osa sähköjärjestelmän hallintaa. Kauppojen pakastimet voivat säätyä kulutusennusteen mukaan – ruoan pilaantumatta. Paljon sähköä kuluttaviin laitteisiin äly tulee varmasti mukaan tällä vuosikymmenellä, ellei sitä jo ole. Kaikki laitteet ovat verkossa ja dataa hyödynnetään eri tarkoituksiin. Toistaiseksi kodeissakin on tyydytty paljolti seurantaan, seuraavaksi säädetään.
Jätin tarkoituksella energian varastoinnin pois tästä kahvikuppikirjoittelusta. Se ei tarkoita, ettei aihe olisi hyvin mielenkiintoinen. En usko sähkömarkkinoiden kykenevän kasvattamaan energian varastointijärjestelmien kehittymistä itsestään vaan se vaatii Suomen ja EU:n apua. On luonnollista ja järkevää, että esim. tuulisten päivien ylijäämäsähkö muunnetaan säilytettävään muotoon – myöhemmin käytettäväksi. Varastointiratkaisujen kehittymistä pitää tukea markkinoiden ulkopuolelta.
19 tykkäystä
Minä aina puutun tähän, kun koitan paukuttaa järkeä ihmisten päähän. Fysiikan lakeja kun ei voi muuttaa värikynällä. Voisitko kuvailla sen prosessin miten tämä vähentää sähkönkulutusta silloin kun sähkönkulutus on valtiossa suurinta (talvella) ja jolloin sitä säästöä tarvitaan? Kauppujen kylmälaitteet ovat rakennuksen kannalta vain ja ainoastaan sähkölämmittimiä. Lämpeääkö kaupparakennukset maalämmöllä tai öljylämmityksellä, ehkä kaukolämmöllä, silloin kylmälaitteiden sammutteklu tosiaan säästää sähköä.
2 tykkäystä
Tämä ei ollut tarkoitettu kirjoituksessani lauseeksi, johon pitäisi tarttua pinseteillä, mutta vastaan silti mielelläni. Fysiikan kurssitkin on suoritettu korkeimmalla tasolla yliopistossa, joten järkeäkin on ainakin yritetty takoa päähäni vaihtelevalla menestyksellä.
Yksittäinen pakastin Toholammilla ei varmaankaan säädy tulevaisuudessakaan kuvailemallani tavalla. Se kuuluu myös maalailemaani älyn lisääntymiseen. Sen sijaan kaukolämmöllä lämpenevät Ruoholahden Citymarket Helsingissä tai Lielahden Citymarket Tampereella voivat sekä hyötyä itse että tuottaa hyötyä koko sähköjärjestelmälle. Näitä marketteja on valtaosa Suomen kaupoista. Muistan lukeneeni vasta hiljan, että esim. Tampereella yli 80% kaupungista lämpiää kaukolämmöllä.
Kaivoin Helsinginkin kaukolämpölukemat. Siellä yli 90% kiinteistöistä lämpiää kaukolämmöllä.
4 tykkäystä
Aias kunnossa. Uskotaan tätä, että merkittävä osa kaupoista lämpenee muulla kuin sähköllä.
2 tykkäystä
Näin se varmasti on. Jos asiaa lähtee pyörittelemään päässään löytyy kulutuksen säädön mahdollisuuksia paljon lisää.
Sähkölämmittäjät ovat varmasti jo nyt hyvin tietoisia ja motivoituneita kulutuksen säätämiseen eri keinoin, mutta luulen, että tulevaisuudessa järjestelmät säätävät enemmän ja enemmän itse itseään.
Tarkoitan siis sitä, että jos sähköä kuluttava laite tietää, mitä sähkö kulloinkin maksaa ja koska sitä käytetään – yhdistettynä tietenkin siihen mikä laitteen tarkoitus on – voi se säätää itse itseään parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi. Tällainen kehitys voi viedä vuosia, mutta nykyisellä energiakriisillä saattaa olla iso merkitys ihan lähitulevaisuudessa.
Monihan vertailee vaikka kylmälaitteita vuosikulutuksen perusteella ostopäätöstä tehdessään. Itsekin kävin näitä läpi vuosi takaperin, kun muutin uuteen taloon ja laitteiden osto oli edessä. Sähköenergian säästöön vaadittavan teknologian (verkottuminen+äly) saaminen laitteisiin toisi melko ison hyödyn vuositasolla, jos siis kaappi osaisi vielä hyödyntää sähköenergian halvat hinnat reaaliaikaisesti.
Nojoo, ehkä riittävästi tästä aiheesta. Sijoittajanäkökulmasta katsoen uskon erityisesti tiettyjen puolijohde- ja verkkoteknologian kehittämiseen keskittyvien yhtiöiden pärjäävän varsin hyvin tällä vuosikymmenellä.
Just one more thing. Melko pienellä vaivalla ja kellolla varustettu puolityhmäkin kylmälaite osaisi välttää kylmentämistä kulutuksen piikkiaikoina (esim. 8-10) aamulla ja vaikka alentaa lämpötilaa aamuyön tunteina, jotta juustoa kaapista kohta kaivava aamupalailija ei aiheuttaisi lämpötilan nousua kylmentämisrajan yli. Miksi tällaista ei jo ole? Suurin syy on tainnut olla se, että sille ei halvan sähkön takia ole ollut kysyntää. Nyt voisi vähitellen olla.
6 tykkäystä
Monesti tuo verkottuminen on jo olemassa. Ja kun verkottuminen on olemassa ei älyn tarvitse olla laittessa itsessään, rittää kun on etäohjausmahdollisuus. Esimerkkinä mökkini lämpöpumppu joka on etäohjattavissa valmistajan sovelluksella. Kun valmistaja lisäisi sovelluksensa käyttöliittymään ihan yksinkertaisen mahdollisuuden välttää valittuja tunteja tai jopa seuraisi sähkön hintaa niin mielelläni täppäisisin tällaisen valinnan päälle (vaikka toistaiseksi kiinteähintainen sopimus auttaa kovasti). Pienellä luovuudella ja teoilla edes laitteita ei siis tarvitse vaihtaa.
5 tykkäystä
Pidän kovasti tuulivoimasta.
Sen haaste tänä päivänä on että sitä joko ei ole tai sitä on, ilman mitään tuotantovelvoitetta ja vaikuttaa että markkinatkaan eivät ole määrälisesti&taloudellisesti merkittävää säilontätapaa ole löytäneet.
Mutta, onkohan joku löytänyt mitään faktaa tuohon tuulisuusasiaan, eli jos myllyjä olisi vähän jokapuolella Suomessa tai pohjoismaissa niin merkittävällä ylikapasiteetilla ja isommilla siirtoyhteyksillä tosiaan tuulisuutta riittäisi vähän joka päivänä?
Valtakunnallisessa energiakeskustelussa hieman loistaa poissaolollaan yksinkertaisten mutta monen yksityistalouden tavoitettavissa olevat energian säästötavat kuten ilmalämpöpumput.
Itse arvoin omalta osalta ensimmäisen ILP:n säästäneen noin 9000kWh ja nyt laitoin tilaukseen toisen, sillä saanen loput tarvittavat lämmityslämmöt (sähkölämmitys) noin 8000 kWh, pl kylppärien ja ulkovaraston lattialämmöt (n 2500 kWh). Takaisinmaksuajat riippuvat sähkön hinnasta, mutta jo eka alle 2v 10,4 c/kWh hinnalla (ml siirto). Toka markkinasähköllä vielä nopeampi.
8 tykkäystä