Lisäksi tuo hintakattomekanismi epäilyttää hivenen. Ja siihen sanovatkin vain että tarvitaan selvitys voisiko tällainen mekanismi toimia, eivät ehdot sitä siis suoraan.
Tiedä sitten onko äänestäjien mielestä parempi että on tasaisen korkeat kulut (verot) kuin että välillä markkinat ajavat hinnat korkealle (kysyntä- ja/tai tarjontashokit)?
Luin kyllä ja tuet kohdistuvat mielestäni järkevästi.
Valtion menojahan voi nostaa monella tapaa. Istuva hallitus on valinnut keinokseen tukea kuluttajia ylisuurten sähkölaskujen kanssa. Eli puututaan vain oireisiin.
Kokoomuksen ehdotuksessa positiivista on se, että siinä pyritään puuttumaan sähköntuotannon ja sähköjärjestelmän ongelmiin, jotta voimakkaalta sähkön hinnan heilunnalta voitaisiin välttyä ja sähkön hintaa saataisiin painettua alaspäin. Toisin sanoen tässä puututaan ongelmaan, ei sen oireisiin.
Kuten sanoin, ehdotuksessa on suoristettu muutama mutka, mutta toisaalta todettu myös, että näin on tehty. Sähkön pörssijärjestelmä johdannaiskauppoineen on osoittautunut kriisitilanteessa täydeksi sudeksi. Se on lähtenyt täysin käsistä. Maksamme Pohjoismaissa järkyttävää hintaa sähköstä sen vuoksi, että Saksa käyttää maakaasua sen tuottamiseen. Pohjoismaissa (myös Suomessa) valtaosa tuotetun sähkön tuotantokustannuksesta on reilusti alle 5c/kWh, silti maksamme sähköstä tällä hetkellä 6-7 kertaista hintaa.
Mutta joo, pääasia, että asialle yritetään tehdä jotain. Sähkön hinta syö tällä tasolla kaikkea kulutusta. Sille (kulutukselle) olisi kovasti tarvetta.
Siirtoyhtydet Saksaan ovat kuitenkin rajalliset, eli en ihan laittaisi syytä täysin Saksan niskaan (toki vaikuttaa kaasun hintaan ja vähän sähkönkin). Suurin syy miksi maksamme korkeaa hintaa lienee kuitenki se että emme tuo enää halpaa sähkö idästä?
Eikös korkean hinnan voi kuvitella kannustavan juurikin niihin tarvittaviin investointeihin? Eli mitä jos markkinat toimivatkin täysin oikein tässä tilanteessa?
Toki tuo hinnanmääritys vaikuttaa hivenen ongelmalliselta tässä tilanteessa. Toisaalta mielestäni tärkeintä on miettiä onko kaikki nyt lopulta vain tarjontasokin aiheuttamaa häiriötä, joka poistuu kun saamme korvaavat järjestelyt kuntoon? Eli onko tässä oikeasti mitään syytä tehdä yhtään mitään isompia muutoksia markkinamekanismeihin?
Eli olemmeko niin kasvatettuja tähän valtion holhoukseen ettemme kykene selviytymään ilman valtion apua häiriöistä markkinoilla? Tämä on mielestäni laajempikin ilmiö kuin pelkästää energiamarkkinoilla (krhm… pörssi&nollakorot).
Idän tuonnilla oli toki oma pieni roolinsa Suomessa, mutta siirtolinja Venäjälle/Venäjältä oli teholtaan maksimissaan vain n. 1200MW. Siirtolinjat ovat muutenkin vain pieni palanen koko kakkua. Se, että ne ovat olemassa on merkittävämpää kuin se, paljonko niiden kapasiteetti on.
Syy korkealle hinnalle löytyy pörssistä ja johdannaisista. Pörssikauppa on tehty tilanteeseen, jossa sähkön toimitusvarmuus on taattu. Sitten vain kilpaillaan ja sovitaan siitä, kuka toimittaa ja kenelle. Kuluttaja sai vielä vuosi sitten ostaa vesivoimaa tai aurinkovoimaa, pienen palan fossiilista ja paikallissähköä tai mitä hyvänsä. Nyt tarjolla on spot-hintaista pörssisähköä. Rikki mikä rikki.
Pörssi ei kertakaikkiaan toimi kriisitilanteessa. Sähkön tuotannon sitoumuksia on tehty johdannaisilla kuukausien päähän tai jopa pidemmälle. Tuottaja joutuu varautumaan korkeisiin takausmaksuihin ja sähkön hinta nousee, vaikka tuotanto ei maksaisi senttiäkään enempää kuin aiemmin. Kaupankäynti on reaalitilanteen ja varautumisen sijaan keinotekoista ja varmasti osittain myös keinottelua. Valtavat voitot päätyvät halvimman energian tuottajille.
Valtioiden ja sääntelyn rooli on ohjata investointeja ja markkinoita oikeaan suuntaan. Luoda säännöt. Tuulienergiassa on tulevaisuus, mutta sen kasvattaminen vaatii investointeja sellaisiin sähkön tuotantomuotoihin, jotka eivät ole nykyisellään kannattavia. Sääntelyä ja toisinaan myös tukia tarvitaan tilanteissa, joista markkinat eivät itse selviä. Markkinat ajavat vaikka päin jäävuorta markkinatoimijoiden löydettyä kannattavimman tien. Siksi sääntelyä tarvitaan.
Eli jos omistaisin ydinvoimalan, yrittäisin pitää huolen siitä että sen tuotanto ei riitä vaan että vähintään 1W tuotetaan aina kaasulla. Silloin voisin myydä koko tuotantoni kalliilla. Nerokasta!
Erikoista. Venäjälle virtaa sähköä: Ruotsi → Suomi → Viro → Venäjä. Sama meno näyttää jatkuneen koko sodan ajan. Toisaalta Latviaan virtaa sähköä Venäjältä.
Venäjän isku Nord Stream-kaasuputkiin on de facto ensimmäinen sotilaallinen isku länsimaita vastaan.
Tarkoitus on aiheuttaa lisää pelkoa ja hämmennystä. Iskut energiantuotantoon nostavat energian hintoja ja vahvistavat Venäjän narratiivia “kylmästä talvesta”.
Kyllä. Hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukan. Ei tuotantokustannusten. Ihan kuten muidenkin meidän käyttämien palveluiden osalta. Kaupassakin jotkut asiat kuten kultakorut ovat kalliita siksi, että niitä haluavat monet muutkin, mutta kullan määrä rajoittaa niiden tarjontaa.
Siksi oikeat politiikkatoimet ovat niitä, joilla sähkön kysyntää saadaan nyt laskettua ja tarjontaa lisättyä. Jälkimmäisen suhteen markkina tosin reagoi hitaasti, koska tuotanto- ja siirtlkapasiteetin rakentaminen ottaa aikansa.
Laitan poikkeuksellisesti tänne tällaisen makroanalyysin, koska tässä on Nord Stream -vuotoihin liittyvää asiaa ja miten se on herättänyt lisää epävarmuutta energiasaatavuuden osalta jne.
Eilen raportoidut vuodot Nord Stream -kaasuputkissa toimivat varmistuksena sille, ettei Venäjältä enää virtaa meriteitse kaasua Eurooppaan. Uutiskommenttien perusteella kyseessä on sabotaasi mutta epätiedossa vielä on, kenen toimesta. Samalla epävarmuus energiasaatavuuden osalta lisääntyi, sillä sabotaasin mahdollisuutta Itämeren muissakaan kaasuputkissa ei enää voi sulkea pois (aihetta käsiteltiin myös Twitterissä). Eilen avattiin Norjasta Puolaan kaasua kuljettava Baltic Pipe, joka kulkee samoilla vesillä Nord Stream -putkien kanssa.
Niin sähkön myynnissä ja ostamisessa on kyse markkinataloudesta. Sähkö maksaa sen verran, mitä siitä ollaan valmiita maksamaan. Meillä Suomessa sähkö olisi kuluttajille siis halvempaa, mikäli tuottaisimme sen vain itsellemme. Toki sähköä joudutaan ajoittain ostamaan ulkomailta joka tapauksessa. Sinällään tämä osoittaa taas kerran, miten huonosti markkinatalous toimii poikkeustilanteissa.
Viimeisin sähkön tuotantokustannusvertailu, minkä löysin oli vuodelta 2017 (Lappeenrannan teknillinen yliopisto LES, Energiatekniikka Tutkimusraportti 66) ja siinä tuulivoiman tuotantokustannukset ovat olleet pienimmät ja näin olen ymmärtänyt olevan edelleen. Alla olevasta lainauksesta voi poimia noita tuotantokustannushintoja ja verrata siihen, mitä sähköstä joutuu tällä hetkellä kuluttaja maksamaan… ja voi todeta, että tuotanto- ja myyntihinnan erotus on aivan valtava.
“Kannattavuustarkastelu on suoritettu annuiteettimenetelmällä käyttäen 5 %
reaalikorkoa ja Suomen olosuhteissa realistisia kustannuksia kustannustasolla
maaliskuu 2017. Laskelmien perusteella 8000 tunnin huipunkäyttöajalla (h/a)
ydinsähkön tuotantokustannus, kun laitos rakennetaan olemassa olevalle tontille, olisi
42,4 €/MWh ja täysin uuden ydinvoimalaitoksen 55,4 €/MWh. Kaasusähkön
tuotantokustannus on 68,9 €/MWh, turvelauhteen 75,7 €/MWh ja hiilisähkön
hiilidioksidin talteenotolla 75,9 €/MWh, kun hiilidioksidipäästöoikeuden hintana
käytetään 15 €/tonni CO2. Vastaavasti uusiutuvista sähköä tuottavista
voimalaitoksista puupolttoainetta käyttävän lauhdesähkön tuotantokustannus olisi
76,2 €/MWh ja maalla sijaitsevan tuulivoimalan (2860 h/a) sähkön tuotantokustannus
on 41,4 €/MWh ja se on tutkituista sähköntuotantovaihtoehdoista edullisin. Merellä
sijaitsevan tuulivoimalan (3875 h/a) sähkön tuotantokustannus on 68,9 €/MWh sekä
aurinkovoimalan (982 h/a) 99,6 €/MWh.”
Millä laitteella tuotantokustannukset on älytön 0,8€/kwh joka on viimeisen 30 päivän maksimi? Koti agregaatilla hinnaksi tulee vain noin 0,4€/kwh ja se sisältää investoinnin laitteeseen. Jos kaikki Suomalaiset kotitaloudet hommaa agregaatin niin saadaan hintakatto!
Valtion ja EUn typeryydestä taas kansa maksaa. Kenen idea oli luottaa murhaavaan diktaattoriin?
Hiilen hinta noussut, kaasun hinta Euroopassa noussut paljon, CO2 päästöoikeus jotain 4 - 7 kertainen tässä käytettyyn. Investointikustannukset ovat nousseet koko ajan.
En osaa yhtään sanoa mitkä on tämänhetken todelliset kustannukset mutta v 2017 lukemiin ei oikein voi luottaa.
Toivottavasti tuotantoon eikä kuluttajahintaan niin se näkyisi meilläkin. Jos ei, niin sähköpörssi alkaa vaikuttaa melkoisen arvelluttavalta Alustavasti käsitykseni on tuo jälkimmäinen, mutta detailit selviävät ehkä ensi kuussa. Jos kaasun ostohintaa hyvitetään suoraan tuottajille ja yrityksille pitäisi asiasta nostaa äläkkä pohjoismaissa sillä kaasu yhä ajaisi meillä sähkön hintaa ylös.
Alla Ylen on uutinen energiaministereiden tulevasta kokouksesta ja siihen liittyvistä asioista.
"Jäsenvaltioiden kuukausittaista sähkökulutusta on tarkoitus vähentää 10 prosentilla ja kulutushuippujen aikana esiintyvää kulutusta 5 prosentilla.
Kotitalouksia tuetaan leikkaamalla sähköyhtiöiden ylisuuria voittoja kuluttajien eduksi. Käytännössä leikkuri kohdistuisi yhtiöihin, joilla on matalat tuotantokustannukset, ja jotka hyötyvät sähkön korkeasta markkinahinnasta."
“Sabotaasiksi epäilyillä räjähdyksillä ei ole välitöntä vaikutusta EU-maiden kaasunsaantiin. Räjähdykset osoittavat kuitenkin EU:n energiainfrastruktuuriin liittyvät heikkoudet ja riskit.”
EU:n energiaministerit pääsivät sopuun, mutta ei ole vielä tarkempia yksityiskohtia tiedossa mahdollisista toimenpiteistä.
EU-valtiot velvoitetaan vähentämään sähkönkulutusta ja kotitalouksia tuetaan leikkaamalla sähköyhtiöiden ylisuuria voittoja. Lisäksi fossiilista energiaa tuottaville yhtiöille tulee niin sanottu solidaarisuusmaksu.
Tällaisina lähes tuulettomina päivinä jää tuulivoiman teho käsittämättömän pieneksi. No, on se kuitenkin yli tuhannesosa ydinvoiman tehosta🙄 Ja maksimitehon pitäisi olla nyt jo 4000 MW tuulivoimalla. Jos se yli nelinkertaistetaan 2030 mennessä, kuten hakemuksista voisi päätellä, olisi se noin 25 MW tämän päivän luvuilla.
Täytyy toivoa, että suurten korkeuserojen maista Norja myy meille vesisäätövoimaa talvella. Ai niin, ilmoittivat, että eivät ehkä myykään. No Ruotsi, ai niin siellä ydinvoimalan huolto viivästyy ja toivotaan, etteivät käytä itse Norjasta saamatta jäävää. No toivotaan, että Suomessa sataa runsaasti. Ai niin, talvella vesi tuppaa olemaan kiinteässä muodossa eikä se meni turbiinin läpi. No toivotaan, että säätövoimalahakemuksiakin tulisi vireille. Onhan mahdollisuuksia, kemiallista, mekaanista, lämpöä. Harjavaltaan 2024 tullee 20 MW lyyseri, mutta tavoitteena kai polttoaineet, ei sähkö.
Missä aidot isot hankekokonaisuudet energiavarastointiin, tarvittaisiin varmaan ainakin 1000-2000 MW kapasiteetti useiden tuulettomien päivien ajaksi. Ettei tarvitsisi miettiä energiakriisejä saatana®
Alustavasti käsitykseni on tuo jälkimmäinen, mutta detailit selviävät ehkä ensi kuussa. Jos kaasun ostohintaa hyvitetään suoraan tuottajille ja yrityksille pitäisi asiasta nostaa äläkkä pohjoismaissa sillä kaasu yhä ajaisi meillä sähkön hintaa ylös.
