Ihan viimeisimpiä tutkimuksia en ole etsinyt (liitän tähän viestiin, jos niitä löytyy myöhemmin), mutta tämän TKK:ssa tehdyn tutkimuksen lukaisin joskus aiemmin.
Tutkielma on melko vanha, mutta siitä löytyy silti vastauksia kysymyksiisi. Esim.
(Pitää siis ottaa huomioon, että vuodesta 2005 tuulivoima on kasvanut merkitykseltään aivan toiseen luokkaan, teknologia kehittynyt jne.)
Large geographical spreading of wind power will reduce variability, increase predictability and decrease the occasions with near zero or peak output
Kuriositeettina: Jostain kohtaa tutkimusta selviää muistaakseni myös se, että tuottavimmat tuulivoimatuotannon kuukaudet Pohjoismaissa ovat talvikuukaudet, ei kesäkuukaudet.
Tässä lisää ja uudempi. Mukana myös tuon edellisen kirjoittanut Hannele Holttinen.
Tähän vielä sellainen kommentti, että tuulivoimaa tuskin nähdään koskaan yksittäisenä ratkaisuna. Myllyjen suuri määrä ja laaja hajautus Pohjoismaissa tarkoittaa, että yhä pienemmällä todennäköisyydellä tuulivoimatuotanto häviää marginaaliin Pohjoismaiden tasolla. Tai kääntäen toisin päin: Sillä on tulevaisuudessa aina suuri merkitys Pohjoismaiden sähköntuotannossa.
Toisaalta, puhumme kuitenkin säästä. Kukaan ei voi sanoa varmuudella, ettei tulisi ajankohtaa, jolloin Pohjoismaissa ei tuulisi.
Hirveästi en ole asiaan perehtynyt mutta kun säätövoimaa tarvitaan tuon tuuli-ja aurinkosähkön rinnalle ja vesivoimaa ei käytössä rajattomasti niin eikö noita isoja biokaasulaitoksia saataisi kannattamaan ja vielä nopeasti rakennettuakin ydinvoimaan verrattuna ja puhtaasti sähköntuotantoon.Jotenkin tuntuu että raaka-ainetta on biokaasuun suomessakin valtavat määrät saatavilla kun lähes kaikki hajoava aines tuottaa kaasua niin eikö siihen voitaisi satsata kunnolla,vai ymmärränkö jotain väärin.
Ihan samalla tavalla minäkin asian ymmärrän, enkä usko, että olemme ihan väärässäkään.
Biokaasussa on usein haasteena Suomen etäisyydet. Eli vaikka biokaasulähteitä olisi, ne ovat joitain teollisuuslaitoksia lukuun ottamatta melko pieniä. Biomassaa pitäisi siis kuljetella pitkiä matkoja, joka ei ole kannattavaa. Suurten kaupunkien kaatopaikoilla on jo biovoimaloita. Paikkahan on mitä parhain monella tapaa.
Kaasun tuotannon pitäisi mielellään olla käytön lähellä, joka sekin on haaste Suomessa – myös teollisuuden biokaasutuotannossa.
Suuremmilla maatiloillakin biokaasua jo kerätään ja käytetään, mutta tällöin on keskitytty lähinnä oman tilan tai välittömän lähiympäristön energiantuotantoon.
Olin suunnitellut blogikirjoitusta siitä, että Ukrainan sodan joskus päätyttyä Euroopan on vältettävä ajautuminen uudestaan energiariippuvuuden ansaan ja näytettävä Venäjälle, että energia-asetta voi käyttää vain kerran. Piti kirjoittamani, että Venäjä varmaankin laskee ahneuden kaatavan EU-maiden periaatteellisuuden ja että maa tulee varmaankin vaatimaan osana rauhansopimusta energiaviennin aloittamisen uudestaan. Ilman energiavientiä kun Venäjällä ei ole juuri mitään tulolähteitä.
Taisin olla väärässä.
Meidän on ajateltava siis Euroopan energiahuoltoa ilman venäläistä maakaasua. Se on mahdollista, mutta se vaatii investointeja, jotka eivät ole valmistu kovin nopeasti.
Suomessa vaadittava määrä sähköenergiaa saadaan kyllä tuulienergiasta, mutta sääriippuvaisena se tulee olemaan ailahtelevaa. Tähänkin on varauduttava.
Moni haikailee, että tuulivoiman hankaluuksista päästään rakentamalla lisää ydinvoimaa. Olkiluoto kolmosta on rakennettu nyt yli 20 vuotta laskettuna siitä, kun anomus tästä jätettiin. Vaikka seuraava tulisikin vähän nopeammin, ainakaan kymmeneen vuoteen ei ydinvoimasta ole apua. Seuraavat ovat varmaankin sarjavalmisteisia SMR-voimaloita, mutta niiden osalta lainsäädäntö antaa odottaa itseään. Ennen kuin lainsäätäjä kertoo, millä ehdoin ja mihin niitä saa rakentaa, ei SMR-voimaloita voida ottaa edes työn alle.
Paljonkohan iso biokaasuvoimala vaatii biomassaa,luulisi että jos sadan kilometrin ympyrän piirtää voimalan ympärille niin tuolta alueelta löytyy tarvittava määrä käyttökelpoista raaka-ainetta.Periaatteessahan jos sähkön tuotantolaitos ja kaasun tuotantolaitos lähekkäin ja erillisiä laitoksia niin järkevintä omasta mielestä.Silloin kun ei sähköä tarvita niin voidaan varastoida kaasuna odottelemaan suurempaa tarvetta,ainakin noiden ydinvoimaloiden huoltoseisokkien aikaan ja kulutushuippuihin .Myyntiin sähkönä muualle niin paljon kuin piuhat sallii ja ostajia löytyy.Biomassan siirtoon löytyy kaasu ja sähkörekkoja jo nykyään eli käytännössähän tuollainen laitos voi omakustannushintaan tuottaa kuljetuskaluston vaatiman polttoaineen,tietenkin tuo kalusto maksaa ja kuljettajat mutta,mutta … korostan ettei itsellä kyllä mitään käryä,tuntuu vain että ihme ettei saisi toimimaan,jopa kannattavasti.
Säätövoiman tarve tosiaan on viime vuosina ollut voimakkaassa kasvussa tuulivoiman kapasiteetin kasvaessa. Biokaasuvoimalat eivät tähän ole ratkaisu. Sen sijaan biovoimaloilla, joissa poltetaan kuorta, energiapuuta ym. tehdään paljon suuremmassa mittakaavassa sähköä ja lämpöä. Biokaasulle on käyttöä muutenkin kuin suuren teholuokan sähkön tuotannossa.
Biovoiman osuutta ei kuitenkaan voida kasvattaa samassa suhteessa kasvavan tuulivoimakapasiteetin kanssa, sillä bioa ei yksinkertaisesti riitä. Sitä ei ole myöskään kannattavaa kuskata pitkiä matkoja.
Itse olen parhaillani ottamassa käyttöön yhtä maailman suurimmista biovoimalaitoksista ja laitoksen on tarkoitus toimia nimenomaan säätövoimana kompensoimaan vaihtelevan tuulen aiheuttamia häiriöitä. Laitoksen sähkötehon maksimi on 300MW.
Edit. Kirjoituksen pointtina oli, että tuulivoima on hyvä juttu. Sen kapasiteettia ei voida kuitenkaan kasvattaa liian nopeasti, jotta sähköverkkomme kestää siitä aiheutuvat häiriöt. Sähköä kun on tehtävä jokaikinen hetki yhtä paljon kuin sitä kulutetaan.
Japanilaiset ovat rakentaneet ydinvoimalansa alle 4 vuodessa (Lähde). Mielestäni kun mietitään uutta ydinvoimalan rakentamisaikaa, ei kannata lähteä OL3:sta. OL3 meni sen verran pahasti pieleen ja sitä ei edes haluttu lähteä korjaamaan vaikka mitä raporttia aiheesta tuli jo 16 vuotta sitten. Eli jos Suomessa olisi tahtoa, niin kyllä ydinvoimala saataisiin muutamassa vuodessa valmiiksi, mikä tuskin tänään helpottaisi sähkönhintaan, mutta tätä kannattaisi miettiä pidemälle kuin muutaman vuoden säteellä.
Viime viikkoina on nähty, minkälaisia riskejä on merenalaisilla yhteyksillä, erityisesti energiassa. Pitäisin merkittävänä riskinä, jos Suomi nojaa ajatukseen, että jossain tuulee aina ja energiaputket pysyvät ehjänä ja käynnissä ikuisesti.
Tuulivoimaa kyllä kannattaisi tehdä Suomeen, minkä vain pystytään, jos energia olisi Suomessa ilmaista, niin teollisuudella olisi hyvä kilpailuvaltti kalliin työvoiman ja logistiikka kuluja tasapainottamaan.
Useampi viesti tässä ketjussa on kertonut että jossain tulee aina. Ylen jutussa sanotaan että ainakaan Pohjoismaat ei tähän riitä.
" Johtaja Pekka Salomaa energiateollisuudesta kertoo, että tuulivoima heiluttaa sähkön pörssihintoja nykyisin jo todella paljon."
-" Hintasahausta jyrkentää se, että tuuliset ja tyynet osuvat Pohjoismaissa samoihin päiviin. Kun Suomessa tuulimyllyt pyörivät vinhasti, niin sama on silloin meininki Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassakin. Tämän näkee helposti Elstatistikin sivuilta."
Näistä käppyröistähän näkee että tuulivoiman osuus ei lähes koskaan mene nollaan. Eli lähes aina jossain tuulee.
Korkeammalla tulee enmmän joten nykyään tehdään korkeampia tuulivoimaloita. Kun tulee paljon niin vesivoimaa voidaan kerätä varastoon ja käyttää silloin kuin tuulee vähemmän. Alla linkki. Tuuli ja tuulivoima - Suomen Tuulivoimayhdistys
Kyllä näitten kuvien (tuolta Elstatistikin kautta) perusteella pohjoismaitten tasolla jossain tosiaan tuulee aina, variaatio on vaan melkoinen.
Toivottavasti tosiaan korkeammat myllyt ja laajempi myllyalue jatkossa tasoittaa, ehkä myös merituulivoima
Alla screenshotit viimeinen kuukausi ja viimeinen vuosi.
Vuositason ääripäät tehossa 2,5 - 20 GW
Viimeinen kuukausi vastaavasti 2,5 - 15 GW, muutaman päivä ero syyskuu 12 vs syyskuu 15.
Hyvä muistaa että kysynnässä on myös vaihtelua - Viimeisen kuukauden aikana kysynnän vaihtelu on luokkaa +/- 10% päivätasolla (keskihajonta ~4.5% - Nordpool demand datasta laskettuna) koko verkon kysynnästä (eli kaikki tuotantomuodot huomioiden). Tuulivoima lienee vesivoiman jälkeen helpoin ja nopein säädettävä tuotantomuoto? Ei sillä etteikö myös ajoittain ole tilanteita, jolloin tuulivoimaa ei ole rittävästi tarjolla, mutta pitäisi pystyä tunnistamaan mikä on syy alhaiseen tuotantoon.
Tuolla yllä @Observer toikin jo paljon tärkeitä näkökohtia ydinvoiman haasteista. Lisäksi ydinvoiman kohdalla on hyvä ymmärtää sen olevan erittäin heikosti säätyvää taloudellisista ja teknisistä syistä johtuen. Taloudellisista, koska kiinteätkustannukset muodostavat valtaosan laitoksen elinkaaren kustannuksista (eli taloudellisesti järkevintä on ajaa täydellä teholla mahdollisimman keskeytyksettä). Teknisistä, koska polttoaineen kulutus on optimaalisinta juuri lasketulla maksimikuormalla.
Tuulivoimaa ei kai oikein voi säätää mitenkään. Lisäksi tuotantoa on myyty todennäköisesti ennakkoon suurelta osin perustuen investointivaiheen tuulimittausten laskennalliseen tuotantoon perustuen, jolloin tuulisilla jaksoilla on propellien pyörittävä.
Kyllä tuulivoimaa voi säätää siinä missä muutakin energiantuotantoa. Oikeastaan paljon helpomminkin. Myllyn voi ajaa alas hetkessä ja sitä voi säätää lennosta.
Tuulivoimatuotanto oli LUT:n 2017 tekemässä tutkimuksessa omakustannehinnaltaan 4,14c/kWh ja todettiin jo silloin ensimmäistä kertaa halvimmaksi sähkön tuotantomuodoksi Suomessa. Eli voimaloita kannattaa tietenkin pyörittää aina täysillä.
Eikö sitä tuonne pohjoisemmas, Oulun eteläpuolelle, oltu vielä hetki sitten rakentamassa ydinvoimaa? (Pahoittelen etten muista kuntaa.) Tämä peruuntui Venäjän takia, mutta luulisi että projektin voisi pistää käyntiin uudelleen kotimaisin voimin. Muistan kuinka paikallisille oli iso juttu että voimala oli tulossa ja sen myötä työtä alueelle.
Fennovoiman Hanhikiven hanke juu peruuntui lopullisesti sodan takia. Mutta oli siinä haasteita ilmankin sotaa. Tuo kotimaisin voimin rakentamisen ongelma on, mistä löytää tuo n.10mrd€ rahaa? Niin ja projektin kesto on sen noin 10v+. Eli ei ainoastaan vaadi paljon rahaa, mutta menee pitkä aika ennenkuin alkaa maksaa takaisin.
Ja sitten vaikka tuo raha jostain saataisiin raavittua kasaan, keneltä ostaisit voimalan? Kotimaassa meillä ei ole kykyä itse suunnitella tuommoista laitosta (+tarvittavan rahan määrä kasvaisi huomattavasti). Euroopassa toimittajia on yksi - Areva ja heidän näytöt toimittamisesta ovat hyvin moninaisesti tulkittavia. Kyllä toki OL3 lopulta valmistui, mutta aika haasteellisen prosessin kautta. No sitten Koreasta tai Japanista voisi löytyä toimittajia, mutta näiden laitosten luvittaminen Euroopassa on vielä näkemättä (eli riskiä miten asia onnistuu → aikataulu ja kustannus). Fennovoiman vaihtoehtoina oli Toshiba ja Areva ennenkuin lopulta päädyttiin Rosatomiin. Olen ymmärtänyt Arevan olleen noista kahdesta alkuperäisestä se vahvempi vaihtoehto.
-Jokainen ihminen ja ryhmä katsoo asioita oman viitekehyksen kautta. Putin venäläisen, jossa ainut merkitsevä asia on ahneus, eli ajattelee Eurooppalaisten olevan samanlaisia ja palaavan ahneuksissaan halvan energian ostoon Venäjältä heti kun se vain on mahdollista. Niin toimisi Venäläinen, aina. Aika näyttä miten käy.
-Mitä jos tilaisi Pyhäjoelle identtisen kopion OL3:sta. Vuosikausia aikaa ottavat paperit ja hyväksynnät ovat valmiina muuta kuin ottaa kopiokoneella kopiot niistä, ja lyö niihin hyväksyntäleiman päälle. Ja tekniikkakin, toivottavasti, kohta koeteltu toimivaksi.
