Haluan tässä analysoida hieman tätä kuvaa. Venäjän vastaavat etenemisreitit ova idässä ja pohjoisessa samanlaisia, eli vallatut alueet ovat siis valtateitä. Tämä on ymmärrettävää, sillä tankit ajavat teillä ja pelloilla jäävät jumiin.
Tämä myös paljastaa sen, että Venäjän joukoilla ei ole miesvoimaa ottaa maaseutua haltuun. Niitä kaikkia pikkufarmeja ja syrjäkyliä, jollaisia Suomikin on täynnä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vaivihkaa kulkevat kevyesti varustetut puolustusjoukot ja täydennykset pääsevät helposti kiertämään vihollisen selustaan. Lisäksi, nykysatelliittiaikana, sikäli jos/kun tiedonkulku Yhdysvaltojen tiedustelun ja Ukrainan paikallisen tykistön välillä toimii, niin ei pitäisi olla ongelma saada vihollisjoukkojen paikat selville sopivaa tykistökeskitystä varten. Eteneminen tapahtuu kuitenkin täysin avoimesti suuria teitä pitkin, joukkoja ei voi oikein piilotella.
Kävin armeijan 25 vuotta sitten ja näin nojatuolisoturina voin kuvitella millaisia taktiikoita käyttäisin:
Useita 10-20 hengen kaukopartiojoukkoja. Jokaiselle mukaan panssarintuhoaja tai muu vastaava.
Aja moottoripyörillä paikallisen oppaan kanssa pikkuteitä syvälle selustaan. Varmistakaa paikallisilta että vihollisjoukkoja ei ole lähellä.
Tuhotkaa huoltosaattue. Max. 5 minuutin taistelu, sitten nopea perääntyminen.
Palatkaa välittömästi pikkuteitä takaisin kotilinjoille. Vihollinen ei uskalla seurata väijytysten pelossa.
Lisäksi:
Tehkää asekätköjä todennäköisten etenemisreittien varrelle. Ruokaa, lääkintätarpeita, aseita ja ammuksia. Satoja pieniä kätköjä hyvin piilotettuna, esim. maahan kaivettuna.
Kun vihollinen etenee, kevyesti aseistetut pienet joukot pujahtavat linjojen läpi kätköille ja tekevät iskuja selustaan.
Muodostakaa kymmeniä tai jopa satoja pieniä kaukopartioryhmiä, matkaa vaikka jalkaisin ja mahdollisimman salassa, vaikkakin hitaasti. Kunhan pääsevät perille kätkölle. Sitten isku ja perääntyminen.
No, tämä on vain tällaista pohdintaa mutta uskon että tällaiset projektit ovat jo käynnissä. Pitkät, kapeat hyökkäyskiilat ovat äärettömän haavoittuvia. Koska Venäjällä ei ole joukkoja väestön hallintaan. Tarvitsisivat sinne useamman miljoonaa sotilasta ottamaan kaiken maa-alueen hallintaan. Lisäksi, jokainen kilometri vallattua maata venyttää hyökkäysjoukon ohuemmaksi ja vaikeuttaa etujoukkojen huoltoa. Eirtyisesti, jos huoltoa ei koskaan tule. Kuten todettu, panssarit ovat janoisia koneita ja täydellä tankilla voi rullata päivän tai max. 2. Sitten on jo saatava tankkiauto paikalle tai joku maajussi tulee ja vie tankin.
Näin minäkin tämän näen, eli peli ei ole etelässä suinkaan menetetty. Luomalla uhkaa sekä Mykolaivin-Odessan suuntaan että pohjoiseen, Venäjä kuitenkin sitoo Ukrainan puolustusjoukkoja. Lopulta kyse on tilasta, ajasta ja resursseista: Venäjä voi hankkia lisää tilaa, mutta se vaatii lisää aikaa ja resursseja. Samaan aikan resursseja virtaa kuitenkin myös Ukrainalle, joka kykenee ajan kanssa muodostamaan ja varustamaan uusia joukkoja.
Hyvä mutta pitkä kirjoitus mahdollisuuksista rauhaan.
Olen ainakin itse viime päivinä yrittänyt orientoida tilanteen seuraamista mieluummin pidempiin artikkeleihin/ketjuihin yms. joista saa paremman kokonaiskuvan yksittäisen uutisvirran sijaan joka on epätarkkaa ja luonnollisesti Ukrainan värittämää.
Molemmille osapuolille nykytila ei ole tyydyttävä. Venäläisillä on tapa jäädä siihen, mitä ovat saaneet mutta tämä ei ole varmastikaan Kiovan mieleen. Toisaalta Putinista ei saa selvää kuinka paljon hän uskoo Venäjän omaa propagandaa ja teorioita, joten voisiko hyvinkin vaatimaton järjestely lopulta riittääkin (talouspakotteet olisi hänen kannalta kiva saada pois). Propagandalla se viestittäisiin onnistumiseksi kotimaiselle yleisölle.
Tekisi mieli ajatella, että mikä tahansa ratkaisu, mikä saadaan käännettyä Venäjällä onnistumiseksi on meille naapurimaille epäonnistuminen. Kansan tuki olisi tällöin helpompi saada myös tulevaisuuden operaatioille. Toisaalta ymmärrän, että prioriteettinä on nyt saada tämä konflikti loppumaan.
Tavallaan toivon itsekkäästi konfliktin jatkumisen pitkittymistä, tai en tietenkään toivo kenellekkään kärsimystä, mutta tämä nykyinen tie tietää heikkoa Venäjää ja se on kaikkien, varsinkin Suomen kannalta tärkeää. Pahin mahdollinen skenaario on että Venäjä saa mitä haluaa ja pakotteita puretaan erilaisten diilien kautta. Toivon että Venäjästä tehdään kehitysmaa ja se ei uhkaa enää yhtään naapuria tosissaan. Ottakaa tämä teksti suolalla, mutta on tärkeää että Venäjä ei ikinä pääse suurvallaksi, muuten se on 100% uhka meille.
Tämä antaa väärän kuvan tilanteesta. Venäjän doktriiniin kuuluu hyökkääminen laajalla rintamalla, eteneminen syvyyteen siellä missä se onnistuu, ja vihollisen joukkojen/kaupunkien saartaminen ja ohittaminen, jos näitä ei saada lyötyä helposti taistelussa.
Venäjän hyökkäyskärjet etenevät isoja teitä pitkin, mutta se ottaa jatkuvasti myös laajoja alueita haltuunsa hyökkäyskärjen takana. Ne kaupungit, jotka tähän saakka on saatu vallattua - ei niissä ole mielenosoituksia suurempaa vastarintaa toistaiseksi nähty. Venäjällä on paljon Rosgvardiaa ja muita värstönhallintaan keskittyviä joukkoja Ukrainassa juuri siksi, ettei taistelevia joukkoja tarvitse sitoa miehittämiseen.
Suurin toivo on tällä hetkellä Venäjän talouden ja joukkojen moraalin romahtaminen. Tappioita tulee valtavasti, mutta Venäjä myös etenee joka päivä, eikä varmasti anna valloittamiaan alueita takaisin ilmaiseksi.
Edit: laitetaan vielä näin äkkiä laskettuna (voi siis olla virheellinen), ja perustuen julkisiin karttoihin: pelkästään Krimin pohjoispuolella Venäjä on miehittänyt hyökkäyskärkien takana kahdessa viikossa alueen, joka vastaa karkeasti Uudenmaan ja Kanta-Hämeen maakuntien aluetta.
Minun mielestäni Lavrovin eilinen esiintyminen osoitti, että Venäjällä ei ole tällä hetkellä haluja saada tähän neuvotteluratkaisua.
Venäjän sotavoimat etenevät hitaasti, mutta vääjäämättömästi. Sivustojen varmistaminen ja puhdistaminen jalkaväellä vie aikaa, mutta videoklippien perusteella niin nyt tehdään. Pienillä sissiryhmillä ei etenemisen pysäyttämiseksi saada suuriakaan aikaan.
Kun jauhaminen jatkuu niin missä ollaan taas parin viikon päästä tästä?
Erityisen huolestuttavaa on tuo kemiallisen aseen pohjustaminen.
Iskut uusiin kaupunkeihin ja valitettavasti siviilikohteisiin ovat alkaneet.
Kaikkien sympatiat ovat Ukrainan puolella ja Venäjän kömpelölle suoriutumiselle on naureskeltu. Mutta he oppivat koko ajan ja esim. logistiikkasolmut saadaan varmasti auki.
Sen sijaan onko kukaan nähnyt tietoa, miten Ukrainan logistiikka sujuu? Miten mobilisointi on sujunut? Kuvissa on urheita henkilöitä menossa rintamalle, mutta missä järjestyksessä?
Olisi esimerkiksi rohkaisevaa nähdä vaikkapa hyvin organisoitu onnistunut vastahyökkäys, mutta siihen ei taida olla resursseja. Eikä toki välttämättä järkeäkään ylivoimaista vaikkakin kömpelöä vastustajaa vastaan.
Ukrainan sotaa on verrattu Talvisotaan. Yhtymäkohtia on paljon. Ehkäpä vähemmän inspiroiva oppi on, että silloinen Puna-armeija vaihtoi taktiikkaa ja sopeutui koko ajan alun mokailujen jälkeen.
Sodan jälkeen tuli reformi, joka jäi kesken Barbarossan alussa, mutta 1944 mennessä Puna-armeija oli jäätävän voimakas.
Toivottavasti superkorruptoitunut nyky-Venäjä ei pysty samaan temppuun. Ei sillä ole toisaalta samaa pakkoakaan kuin Puna-armeijalla oli 1941–1945.
Pienten sissiryhmien kannattaa ottaa oppia Afganistanista ja Irakista. Tienvarsipommit ovat varsin tehokas ase huoltokuljetusten häiritsemiseksi, eikä kenenkään tarvitse olla paikan päällä kun poksahtaa.
Noita Ukraina myönteisiä twitter kuvia ja videoita voi myös kritisoida, koska ne ovat suurimmaksi osaksi propagandaa ja sodan kokonaiskuvaa ne eivät kerro. Alkuun tietysti kertoivat Venäjän virheistä, mutta jos niiden perusteella tekisi päätelmiä, niin Venäjällä ei pitäisi olla enää paljoakaan lentokoneita eikä panssarikalustoa.
Afganistan on hyvin vuoristoinen maa kun taas Ukrainassa on laajat tasangot. Sissiryhmien toiminta on huomattavasti hankalampaa Ukrainassa. Varsinkin jos ne näyttäisivät joutuvan tulitaisteluun varmistavan jalkaväen kanssa.
Sissiryhmät eivät kykene tuhoaviin ratkaisutaisteluihin. Mutta varmasn Ukrainalla on suunnitelma olemassa, missä ne aikovat iskeä ihan kunnolla. En luota täysin noihin twitter virran kuviin Venäläisten kaluston tuhoista.
Yksi minua on ihmetyttänyt jo jonkin aikaa. Ukraina saa suoraa tietoa NATOn tiedustelukoneista ja satelliiteistä ja tietää missä nuo tykistöpatterit ovat, ainakin suurin piirtein. Miksi niitä ei vastatykitetä, pommiteta lentokoneilla/Bayraktareilla, tai edes tuhota erikoisjoukkojen kera? Sen kuvittelisi olevan yksi pääprioriteeteistä.
Tämähän tässä onkin pelottavaa.
Yhtymäkohtia talvisotaan on paljon, ja Venäjä pystyy reservejä mobilisoimalla massallaan kyllä vyöryttämään Ukrainan. En ole toistaiseksi nähnyt esitystä siitä että Ukraina olisi pystynyt tekemään esim mekanisoituja vasta hyökkäyksiä.
Jalkaväellä on helppo puolustaa kaupunkeja, mutta aktiivinen hyökkäyssodankäynti ja alueiden takaisin otto on erittäin vaikeaa. On täysin eri asia pystyykö Ukraina tähän? Jos ei, Venäjä tulee hitaasti ja varmasti jauhamaan eteenpäin.
Sodan jälkeinen reformi oli iso asia, mutta tuollaiset reformit vievät aikansa. Nyky Venäjä ei myöskään ole Neuvostoliiton kaltainen sotilasmahti. BKT:sta kuluu vähemmän sotilastuotantoon. 1940 luvulla taustalla oli myös liittoutuneiden jäätävän suuri Lend-Lease apu. Apu oli yhteensä lähes 20 Milj tonnia. lisäksi britit lähettivät suuren määrän tavaraa.
Tässä on kiinnostavaa pohdintaa kolmelta eri asiantuntijalta, lukemiseen menee noin viisi minuuttia.
" Yle kysyi kolmelta Venäjä-asiantuntijalta, miten sota voisi päättyä tai millaisena se jatkuu, jos se pitkittyy.
Kysymyksiin vastaavat Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Sinikukka Saari , Maanpuolustuskorkeakoulun sotilasprofessori Marko Palokangas ja Suomen Moskovan-lähettiläänä toiminut Hannu Himanen"
Joissakin huomioissa halutaan korostaa sitä, että Venäjä oppii koko ajan virheistään ja kykenee muuntamaan omaa toimintaansa näiden virheiden perusteella. Tämä on varmasti totta, mutta eikö tämä sama lainalaisuus kosketa myös Ukrainaa? Jos Venäjä tekee muutoksia omaan strategiaansa niin kyllä tämä vaikuttaa myös Ukrainan puolustusstrategiaan. Tällä hetkellä tilanne on se, että Venäjän ensimmäinen strateginen päämäärä pystyttiin kumoamaan Ukrainan omalla toiminnalla (nopea valloitus). Eipä moni tainnut tälle lopputulokselle antaa kauheasti mahdollisuuksia ennen sodan alkamista. Muistetaan myös se, että Venäjän raaka voimankäyttö sotii myös heitä itseään vastaan. He ovat joutuneet selittelemään omia iskuja mm. synnytyssairaalaan myös omassa mediassa. Mikään sota ei ole luultavasti yhtä tarkkaan dokumentoitu kun tämä sota tulee olemaan.
En itse osaa lopputulosta ennustaa, mutta en lopputulosta pysty näkemään myöskään täysin epätoivoisena Ukrainan kannalta.
Yhdysvallat ei anna Ukrainalle tietoja, joita voitaisiin pitää maalinosoittamisena. Ts. suoraan noita tietoja ei voi hyödyntää.
Venäjä on myös rakentanut miehittämilleen alueille kattavan ilmapuolustuksen, jonka seurauksena Ukrainan kyky iskeä ilmasta on vähäinen.
Ukraina ei Yhdysvaltojen mukaan juurikaan käytä lentokoneitaan tällä hetkellä, mikä on syy sille ettei niitä Migejä Puolasta kannata hinnalla millä hyvänsä raahata Ukrainaan.
Samaa mieltä. Ketjusta (oli varsinkin alussa, ennen Nato-juttuja yms, hyvin laadukasta meininkiä, kun viestejä ei tullut niin paljoa) saa herkästi väärän kuvan tilanteesta.
Kuinka paljon kuuluu ketjun aiheeseen jos ukrainalaiset saavat tuhottua esimerkiksi yhden tankin? Mielestäni sekin vääristää tilannekuvaa, että jokainen pienikin Ukrainan kannalta positiivinen jonkun toisen henkilön twiitti nakataan tänne. Iso hatunnosto kuitenkin heille, jotka tuottavat laadukasta sisältöä tänne eivätkä ilmaise mielipidettään jokaiseen asiaan, kuten minäkin nyt.
Ei siltä vaikuta. Musta tuntuu olevan oikea käsitys tämän hyökkäyksen tuhovaikutuksesta Venäjän taloudelle ja pitkäaikaisvaikutuksista kansainvälisiin suhteisiin. Kuitenkin hän toimii diktatuurin ulkoministerinä ja tuskin voi vaikuttaa juurikaan Putlerin harhaisin kuvitelmiin ja tavoitteisiin. Toiseksi Venäjällä on aina ollut tavoitteena vaatia kaikki riippumatta tavoitteiden realistisuudesta. Putinin ego on aika lailla samassa tilanteessa kuin Stalinen talvisodan aikana, on hankala kestää armeijan kehnoa menestymistä ja siksi kaikki heitetään peliin tappioista välittämättä.
