Kertooko tämä sitten epätoivosta, psykologisesta sodankäynnistä vai mielenterveydestä

C4H10FO2P

Kertooko tämä sitten epätoivosta, psykologisesta sodankäynnistä vai mielenterveydestä
Toivon ja ehkäpä taivun itsekin enemmän tuohon ajatteluun, mutta tykkään nostaa silti esiin toisiakin näkökulmia. Aliarvioiminenhan on käytännössä vaarallisempaa eli emme menetä mitään jos yliarvioimme ja yllätymme positiivisesti.
Juuri noin. Nimenomaisesti osakemarkkinoilla toimivien pitää tietää, että toive on eri asia kuin totuus ja toiveiden varaan ei kannata rakentaa. Ja se, että sodan osavuosikatsauksissa on tapana liioitella omaksi eduksi.
Samaa analogiaa käyttäen, Venäjä lähti väärillä olettamuksilla markkinoille, jossa oli vahvaa kilpailua. Imagotappio ja kilpailijan kyky hyödyntää tilanne yllätti, johti ostoboikottiin ja konkurssi uhkaa. Konkurssi tietäisi lopputiliä johtajille ja työntekijöille.
Mahdollisuutena on tuoda lisää markkinamiehiä, jotka valtaavat kioskit kiristämällä ja kaikin keinoin tai tuoda markkinoille niin ylivoimainen tuote, että se kaataa kaikki kilpailijat selälleen.
Nyt kuitenkin vetäydytään kiivaimmilta markkinoilta ja keskitytään alueelle, jossa voisi pärjätä ja sieltä käsin vähitellen laajentaa markkina-aluetta ja -osuutta.
Erikoisuutena tilanteessa on se, että kilpailijat käyttävät toimittajaa, joka on Venäjän hallinnassa lähes täysin. Tästä voisi jatkaa vaikka kuinka kauan.
Kyllä yliarvioiminenkin johtaa resurssien ja pääoman väärinallokointiin, aivan samalla tavalla kuin aliarvioiminen. Natokin on käyttänyt tuhottomasti resursseja miettimään että miten suojaudutaan Venäjää vastaan kun sotakoneisto jyrää Baltian maat päivässä ja sen jälkeen laittaa sinne sellaiset ilmapuolustukset ettei mikään sotalentokone kykene tuolla päin lentämään. Ei tarvitse onneksi enää miettiä vaan voidaan keskittyä realistisempiin uhkakuviin varautumiseen
Turvamarginaalia pitää tietysti aina olla, mutta kaikkein parhaimmassa arviossa tavoitehinta ja fair value täsmäävät!
Tuo kuoleva imperiumi, jos siitä kyse, nimenomaan on hankala naapuri… kuten nyt nähdään kykenee epäsuoralla tulella murhaamaan siviilejä ja tuhoamaan kaupunkeja, ei valtaamaan mitään. Tällaista vastaan ei oikein voi puolustautua, joten nato:n tuoma “koskemattomuus” on enemmän kuin tarpeen.
Itse miellän nykyvenäjän gansteriporukaksi joka on valjastanut käyttöönsä kansallisvaltion millä on hitonmoiset raaka-ainevarat ja ydinaseet, agendana on ylläpitää oman kansan ja naapureiden ryöstämistä.
Vähän iloisempia uutisia, miten eläkkeellä oleva postimies on ampunut alas Venäjän nykyaikaisimman hävittäjän. Tehokas liikkuva ilmatorjunta yksikkö.
Peskovin haastattelu SkyNewsillä. Kannattaa katsoa ja ihmetellä, kuinka taivutetaan totuutta. Tai ei tuo ole enään taivuttamista.
Ei vaikuta kovin sotaisalta kalustolta. Mitä lie skannailleet…
Iljušin Il-96 on neljällä suihkumoottorilla varustettu laajarunkoinen pitkän kantaman venäläinen matkustajalentokone. Se on rungoltaan lyhennetty versio Iljušin Il-86:sta. Muita eroja ovat muun muassa suurempi lentomatka, lasiohjaamo sekä fly-by-wire-ohjausjärjestelmä. Ensilento tapahtui syksyllä 1988. Konetyypistä on olemassa kolme versiota: Il-96-300, Il-96M/T ja Il-96-400. Il-96 on ensimmäinen venäläinen lentokone, joka on mahdollista varustaa länsimaisilla moottoreilla (Pratt & Whitney PW200...
Keskisarja unohtaa kaksi asiaa, jotka ovat nyt toisin, kuin Venäjän edellisissä suurissa sodissa:
Venäjällä on pienenevä väestöpohja. Nuorista on pulaa. Edellisessä sodassa alle 20- vuotiaat olivat suurin väestöryhmä. Nyt yli 45 vuotiaat.
Venäjä on pystynyt voittamaan suursotia vain massiivisen ulkopuolisen tuen turvin. Nyt tuen tilalla ovat sanktiot. Se on “anti-tukea”.
Nämä kaksi asiaa tulevat määräämään pitkässä juoksussa Venäjän armeijan väkimäärää ja sen suorituskykyä.
Em. Lisäksi, nämä ns. Ammattisotilaat on revitty pahasti rikki jo nyt.
Nythän Venäjä keskittää resurssinsa Itä-Ukrainaan ja yrittää mahdollista läpimurtoa. Näitä keskityksiä ja suurhyökkäyksiä oli talvi- ja jatkosodassakin, jotka Suomi kuitenkin onnistui torjumaan, mutta joka kerta läheltä liippasi.
Jokainen varusmiespalveluksen käynyt tietää, että hyökkääminen koordinoidusti on tavattoman vaikeaa. Puolustaminen on huomattavasti helpompaa. Varsinkin kun vihollinen on kaaoksessa ja pakkautuu kasaan ja ei omaa minkäänlaista omasuojaa. Tällainen vihollinen on helppo tuhota hyökkäämällä sivusta. Ukrainalaiset ovat taistelleet rohkeasti, mutta heidän vastuksensa vain on ollut aivan luokaton. Siksi on vaikeaa arvioida heidän todellista kykyään.
Jos Venäjä saa rivinsä kasattua ja keskitettyä jäljellä olevan voimansa, niin Ukrainalla on vielä iso savotta edessään. Erään ukrainalaisarvion mukaan uusi hyökkäys mahdollisesti Kiovaan alkaisi 2 viikon sisällä. Tuskinpa tätä tapahtuu, ellei Itä-Ukrainan suunnassa tapahdu etenemistä. Tämän vuoksi aseavulla ja lisäpakotteilla on kiire. Kaikenlainen vitkuttelu vain vaikeuttaa tilannetta. Nyt pitäisi hyödyntää momentumia.
Kaikki ne mielikuvat loputtomasta rajojen yli vyöryvästä sotilaalisesta ihmismassasta
En tiedä mistä moinen päätelmä, mutta mielestäni kyseinen argumentti ihmismassoista vanheni jo siinä vaiheessa, kun konekivääri keksittiin. Mitä tulee Venäjän jälkeenjääneisyyteen, niin eihän siellä ole enää pitkään arvostettu tiedemiehiä tai insinöörejä. Kai asiasta kertoo jotakin se, että Saksojen yhdistyessä DDR kalusto hävitettiin ja jäljelle jäi länsisaksalainen teknologia. Ja mitä nyt historiaa on tullut luettua, niin Venäjän taistelutaito, johtaminen ja taktiikka on lähes aina ollut aivan luokatonta. Väitänpä vain, että jos Saksa ei olisi aikoinaan taistellut kahdella rintamalla, niin koko Neuvostoliiton tarina olisi ollut vielä lyhyempi.
Tämä ei silti poista sitä, etteivätkö he kykenisi tuhoamaan kaikkea tiellään kuten myös oman maansa. Mutta pitääkö heidän antaa vain ampua kaikki varastosta ennen kuin lopettavat?
Venäjän hyökätessä Ukrainaan ajattelimme, että Venäjä on sotilaallisesti vahva, mutta yllätyimme positiivisesti EU:n poliittisesta voimasta pakotteita asetettaessa.
Nyt alkaa kuitenkin näyttämään, että EU on edelleen poliittisesti heikko ja tasapainottelee oman äärioikeistonsa kanssa, kun taas Venäjä on osoittautunut poliittisesti stabiiliksi, mutta sotilaallisesti heikoksi.
Itse asiassa mieleen tulee, että ainakin syy sille, miksi EU-maat välttävät sotilaallista väliintuloa Ukrainassa onkin se, että Venäjä voisi tällöin sulkea kaasuhanan. Eli me pelkäämmekin Venäjän talouspakotteita.
Alkaisi siis itse asiassa näyttämään siltä, että länsi voi epäonnistua taloudellisten pakotteiden kanssa, mutta sotilaallisesti sen olisi melko helppo piestä Venäjän armeija. Ehkä olemme uskotelleet vahvuuksiemme olevan toiset, kuin mitä ne todellisuudessa ovat? Nyt pitäisi vähintäänkin mobilisoida Naton sotilaallinen voima sellaiseen valmiuteen, että sille olisi mahdollista liittyä Ukrainan puolelle jos tilannen niin vaatii.
On ne sairaita tuossa vielä eri kuvakulma
Yaroslav Trofimov @yarotrof
Mieleen tulee silti, että tuo teksti olisi helppo maalata ohjukseen myös sen tippumisen jälkeen. Mutta tekstillä tai ilman, rikos on silti sama.
Voisiko Saksan pää olla kääntymässä…?
Tässä onkin se venäjän suurin ja pisimpään vaikuttava tappio: suurin osa euroopan väestöstä ei kyseenalaista lainkaan sitä, etteikö venäläinen olisi juuri tällainen. Itsekään en edes varsinaisesti näe mitään syytä epäillä ja kasvatan tietty lapsenikin tämä mielessä.
Investoinnit, yhteistyöt, turismi all gone for good laajemmassa mittakaavassa… Toki „for good“ on hyvin suhteellista ihmiselämässä.
Mutta nyt hengissä olevia venäläisiä tuskin mitenkään kivasti palvellaan esim. maailman turistikohteissa, ei ollut kaiketi mitään ylevää hommaa saksalaisten matkailla aikanaan ja ryzi on uusi nazi!
Ei vaikuta kovin sotaisalta kalustolta. Mitä lie skannailleet…
Eiköhän ollut vaan piipahdus muistuttamaan ettemme pidä natoilusta, tai sitten ilmoittautuminen Zelenskyn eduskuntapuhetta kuuntelemaan.
Ulko- ja puolustusministeriön sivut alhaalla
DDOS menossa, UM:ssä ainakin jo DDOS proxy seulomassa hyökkääjiä oikeista käyttäjistä.
Verkkohyökkäys liittynee tähän:
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi puhui Suomen eduskunnalle. Kansanedustajat kommentoivat väkevää ja koskettavaa puhetta.
Presidentti Zelenskyin puhetta arvioi Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola.