Euroopan turvallisuustilanne ja Venäjän aggressiot (Osa 2)

Tähän on pakko huomauttaa, että tällä rahalla on rakennettu sotakonetta vuosikymmeniä eli 60 mrd.USD pitäisi kertoa jollakin “vuosikertoimella” ja “hyötysuhteella”. Muuten pointtisi ovat lähes valideja. Joukkoja on tosin siirretty esimerkiksi Syyriasta.

Edit: pitää vielä korjata tuo laivaston hyödyttömyysväitteesi. Näinhän se ei taida olla vaan kyllä Venäjä estää Mustanmeren laivastollaan Ukrainan merirahdin täydellisesti. Myös ilmavoimilla on tehty tuhoa.

2 tykkäystä

Taas pitää olla erimieltä (minun paha tapa). Kyllä Venäjä voidaan pakotteillakin polvilleen saada aika nopeastikin, mutta se vaatii yhtenäisyyttä tai kauppasaartoa.

1 tykkäys

Sota on omanlaisensa matemaattinen resurssi-yhtälö, Natsi-Saksa ja Japani hävisivät sodan eräästä näkökulmasta katsottuna loppuvuodesta 1941. Kului kuitenkin monta vuotta kun yhtälö-ruksutti kohti vääjäämätöntä ja homma saatiin virallisesti päätettyä.

Osaltaan miksi homma meni “yliajalle” johtui Japanin ja Saksan totalitäärisyydestä ja nykyisessä Venäjässä on myös aineksia omanlaiseen totalitäärisyyteen ja asioiden päätyyn asti viemiseen. Venäjä ei lopeta tätä sotaa vaikka kuka tahansa täysjärkinen ajaisi vimmatusti tulitaukoa nykytilanteessa, missä maa on proxy-sodassa länttä vastaan. Sota voi siis kaikessa kauheudessaan jatkua vuosia ja on menossa kohti jonkinlaista 1917-skenaariota.

Uskoisin että Ukraina kykenee lopulta kääntämään sodan edukseen, koska heillä on parempi pääsy drone/uav teknologiaan/tuotantoon ja tämä ilmatilan hallinta on aivan keskeistä, tähän päälle USA:n sateliittitiedustelu. Toki osa länsimaista voi sotaväsähtää, mutta sitten on maita kuten Puola, joille tämä sota on hyvin tärkeä ja he eivät heitä kirvestä kaivoon.

10 tykkäystä

Scholzin mukaan pakotteiden vaikutukset näkyvät Venäjän taloudessa, vaikka Putin ei sitä itse julkisesti myönnäkään. Venäjä ”ei ole järin kehittynyt valtio”, Scholz sanoo, ja on siksi riippuvainen muualta saatavasta teknologiasta.

Scholz myös puolustaa Venäjän jatkuvia kaasu- ynnä muita energiatoimituksia Saksaan. Putin ei pääse hyötymään tästä, hän sanoo.

Hän ei voi pakotteiden takia ostaa nykyaikaista teknologiaa ja muuta haluamaansa meiltä saamillaan rahoilla. Tämä saa Putinin hyvin vihaiseksi.

Adam Smithin teorian perusteisiin kuului, että rahalla/kullalla ei tee mitään, vaan varallisuus koostuu tuotteista, joita valtio pystyy tuottamaan ja ostamaan. Pakotteet häiritsevät ostoja ja tuotanto ei ole kovinkaan ihmeellisissä kengissä Venäjällä.

Quesnay took issue with the popular belief, known as mercantilism, that a nation’s wealth was its hoard of gold or silver. He believed a nation’s wealth came from its farm produce, which circulated throughout the land, nourishing everyone.

Instead, Smith proposed that the wealth of a nation consisted of both farm output and manufactured goods along with the labor it took to produce them.

Esim. Iraniin pakotteet ovat osuneet ja BKT on tippunut yli 50 pinnaa. Pakotteillakin tuhoa saadaan aikaan, mutta energian vaihto teknologiaan haittaa myös meitä. Ei kannata ampua itseään jalkaan pakotteilla, jos vaikutuksia saadaan muutenkin.

Nähtäväksi jää miten paljon pakotteita asettamattomat maat pystyvät Venäjää tukemaan.

2 tykkäystä

Ei järkevästi. Venäjän hyökättyä Ukrainaan, pakotteilla pitää vaikeuttaa Venäjän kansallisia toimia. Liika nyörien kiristely saa Venäläisten kansalaisten silmissä tikanteen näyttämään siltä, kuin maan propagandakoneisto haluaakin. Kauppasaarto antaisi kuvan, että lähes kaikki maailman maat ovat Venäjää vastaan. Sitä ei länsimaat tai Nato halua. Intressi on tuomita Venäjän valtion johdon toimet Ukrainassa.

Niinkuin olen aikasemminkin sanonut. Nurkkaan ahdistettu koira on arvaamaton. Putinin tapauksessa se antaa näennäisen syyn olla vielä röyhkeämpi

1 tykkäys

Venäjä ei liittokanslerin mukaan hyödy energiatoimituksista Eurooppaan.

Tässä haisee oman edun puolustelu ja samanlainen propaganda kuin Venäjällä. Varmasti kaikenlaisten komponenttien saatavuus haittaa Venäjällä eniten, mutta vaihtotaseen ylijäämä on ihan kivasti pönkittänyt ruplaa ja talous ei todellakaan ole missään vararikossa. Eiköhän tulevaisuus näyttäisi paljon synkemmältä Z-maassa ilman öljy- ja kaasutuloja.

13 tykkäystä

Ei rahalla ole mitään arvoa, jos kukaan ei sitä huoli. Rahan arvo perustuu luottamukseen, jos toinen osapuoli ei luota voivansa käyttää rahaa vaihdon välineenä, niin silla ei ole edes puhtaan paperin arvoa.

9 tykkäystä

Hyperinflaatio on aiheutunut yleensä siitä, että vientitulot ovat romahtaneet ja vaihtotase on kärsinyt. Tätä ongelmaa Venäjällä ei ole näillä energiahinnoilla ja vientikohteita maailmassa on muitakin kuin Eurooppa ja Yhdysvallat.

Argumentoinnin, että valuutalla ei tee mitään, jos et voi ostaa sillä, mitä tarvitset. Mikäli pakotteet toimivat, niin Venäjä ei saa ostettua tuotteita, joita se tarvitsee. Tulevaisuudessa tulot Euroopasta tulevat tippumaan ja kauppakumppanit vähenemään. Se, että tuonti Venäjälle on laskenut on yksi syy ruplan nousuun.

2014, kun rupla viime kerran romahti Venäjän keskuspankki tuki ruplaa myymällä valuuttareservejään ja ostamalla ruplaa. Venäjä myös nosti korkoja, joka esti vaihtamasta rahoja, koska niitä tarvittiin korkojen maksuun.

Tällä kertaa ulkomaan reservit oli jäädytetty, joten valuuttakontrollit astuivat kuvaan. Venäläiset eivät saaneet viedä vierasta valuuttaa ulkomaille ja venäläisten valuutan vaihtoa rajoitettiin kuudeksi kuukaudeksi. Yhtiöt, jotka ansaitsevat rahansa muussa valutaassa kuin ruplassa joutuvat vaihtamaan 80 prosenttia tuloista rupliin.

Ruplan arvo ei tällä hetkellä ole validi mittari mielestäni, koska Venäjällä on pääomakontrollit päällä, eikä markkinat toimi.

Nimenomaan argumentoin, että ruplan arvolla ei ole mitään väliä, vaan mitä sillä voi ostaa. Meille on hyvä, jos printtaamme rahaa, ostamme energiaa ja Venäjä ei pysty tekemään euroillamme mitään.

Ylijäämää Venäjällä kohoaa ennätyksiin tänä vuonna, mutta energiaa tarvitaan. Mikäli olet seurannut keskustelua topikin alkuajoista, niin olen kyllä arvostellut Saksan touhuja ja se on pelannut Venäjän pussiin viimeiset 20 vuotta.

Mistä korvaava öljy tai kaasu saataisiin ja olisiko sillä vaikutusta, jos esim. Eurooppa vaihtaisi toimittajat Lähi-itään ja Intia alkaisi tuoda Venäjältä, kun nyt sen öljy tulee Lähi-idästä suurimmaksi osaksi? Korkea hinta tuo lisää poraajia markkinoille, mutta Venäjä tuottaa 10 % maailman öljystä ja sen korvaaminen vaatii aika monta öljylähdettä.

5 tykkäystä

Ihan järkeviä perusteluja sinulla paitsi, että Venäjän kanssa monet maat käy edelleen kauppaa kuten ennenkin. Länsimaat eivät ole koko maailman talous. Toinen argumentti on, että pidemmällä välillä myös talouden koko vaikuttaa Venäjän kykyyn varustaa armeijaa ja sen kyvyn heikentämisen pitäisi olla länsimaiden tavoite kaikkien näiden tapahtumien jälkeen.

Minusta energiapakotteissa lähdettiin väärille teille. Noita energian korvaamishuolia ei olisi tarvinnut miettiä, jos pakotteet olisi asetettu fiksusti. Täälläkin kirjoittelimme minä muiden mukana, että venäläiselle energialle olisi pitänyt asettaa tullit eikä lähteä pelkkien ostokieltojen tielle. Sitä ei kuitenkaan ilmeisesti uskallettu tehdä. Tulleihin olisi mahdollisesti voinut saada muitakin maita mukaan suostuttelemalla. Öljylle vaikka 80-100 USD tynnyri länsimaissa ja edes 30-50 USD Intiassa tai Brasiliassa (joo olisi varmasti vaatinut lehmänkauppoja). Tämä olisi ollut liian kova ase, koska se olisi osunut vain Venäjään, mutta ilmeisesti sitä ei uskallettu juuri sen takia tehdä.

Edit: Lisäys vielä, että pakotteet eivät ole aukottomia eli tavaraa alkaa menemään “Mongoliiniaan ja vastaaviin maihin” todella paljon, josta se todellisuudessa virtaa Venäjälle.

4 tykkäystä

Lika väittää, että onnistuivat torjumaan Ukrainan tekemän ohjusiskun Valko-Venälään.

Tässä viestissä on melkein kaikki väärin.

  1. Venäjä uskoo vain voimaa. Kyllä siinä kulttuurissa osataan nöyristellä kun huomataan ettei voi voittaa ja ollaan nurkassa.

  2. Venäjän valtionjohdon suosio on kasvanut aina kun on sodittu. Jopa Suomessa asuvista Venäläisistä vain 33% on sitä mieltä että sota on väärin. He ovat sentään paremmin informoituja venäläisiä.

  3. Ainoastaan kunnon tappio takaa mahdollisimman pitkän rauhan. Paras lopputulos olisi että Venäjä hajoasi alusvaltioihinsa ja ydin Venäjä muuttuisi demokratiaksi. Jälkimmäinen tuskin tapahtuu ikinä. Eli sotiminen naapureiden kanssa jatkuu hamaan ikuisuuteen. Kuva alla

48 tykkäystä

Erinomaisia pointteja Avokadolta Venäjällä vallassa olevasta ajattelutavasta. Implisiittisesti tämä on jo mukana 3. pointissasi, mutta lisäisin 4. pointiksi sen, että

  1. Venäjä on viimeaikoina ainoastaan voittanut sotiaan, mikä on lisännyt uskoa venäläiseen ylivertaisuuteen. Rajat on viimeistään nyt ylitetty ja Venäjän pitäisi oppia jalo häviämisen taito kaikkien väärin tekojensa jälkeen.

Edit: lisään vielä, että tarkoitan Venäjällä lähinnä valtiota, mutta tietysti kansalaiset tuntuvat antavan Kremlille tukensa, joten ei kai venäläisiä kansanakaan voi kokonaan syyntakeettomiksi lukea.

9 tykkäystä

En ota kantaa viestisi kohtaan kolme, mutta puhumme eri asioista.

Mainitsemasi gallupit on ihan jotain muuta kuin, mistä oli puhe. Pakoteilla on tarve saada panta kiristymään Venäjän valtion hallintoon… ei kansalaisiin. Ihan siinä missä keskuspankit kiristää rahapolitiikkaa. Pakollinen työ, josta kansakin kärsii. Pakotteet ei ole VENÄJÄN KANSALAISIA vastaan tehty kiusatoimi. Kansa tulee jälkikäteen sen kokemaan. Oli se sitten vaikka 2vuoden päästä tilanne, kun mersun henkilöautoon ei ole enään merkkihuollon huolto-ohjelman mukaisia osia tarjolla.

Vaarallisia kommentteja ihmiselle joka työskennellyt koko ajan Venäjällä. Sodan takia minut kotiutettiin yhtiöni puolesta. Tiedän kyllä mikä on siellä kansan mielipide. Lähtöpäivänäni asiakkaan kaikki edustajat olivat “What’s the problem? War is in Ukraine… not here… why you have to leave?!”…

11 tykkäystä

aspee, Voitko avata sitä, mikä mielestäsi on kansan mielipide Venäjällä?

1 tykkäys

Jakaantunut. Paikallisista Putinin kannatusluvuista en ota kantaa. Luottakoon kukin miten tahtoo paikallisen median uutisiin tai kannatuslukuihin. Moskova, Pietari ja joitain muita isoja kaupunkeja on erittäin länsimaalaistunut, mutta loppu ihan 1900-lukua pahimmillaan. Se mitä täällä sijoitusfoorumilla on tietoa markkinataloudesta, niin Venäjällä ihmetellään… ei mitäään. Kaikki on normaalia, koska ei ole ymmärrystä muusta. Ei ole tietoa ja ymmärrystä paremmasta, kun tämä on “normalna”. Siellä noidutaan samalla tavalla valtion hallinnon päätöksistä, mitä Suomessakin veronkiristyksistä. Siellä ei ole kansalaisella käytännössä mitään. Elämä päättyy, niin omaisuus, asunto ja kaikki muutkin on tiensä päässä… #oravanpyörä

Jos herrat haluaa sotaa, ja Ukrainassa on natseja, niin sinne sitten. Propagandakoneisto on tehnyt työnsä. 15vuoden vankeustuomiouhka sota sanan käyttämisestä ja valtion vastustamisesta tekee työnsä. Saa luotettavia galluppeja.

29 tykkäystä

Monet yhtiöt ovat itse alkaneet välttää kauppaa Venäjän kanssa. Tämä on ihan loogista, jos Lännestä tulee suurin osa bisneksestä.

Significantly, however, exports by nonsanctioning countries have also fallen, by 40 percent, exacerbating the decline in Russia’s ability to buy from abroad. Since the invasion of Ukraine, only three countries in the sample (Israel, Uzbekistan, and Brazil) had even a single month selling more to Russia than the average in the second half of 2021—and their increases were small.

Exports to Russia from sanctioning and nonsanctioning countries, billions USD, January 2021-April 2022

2022-06-21_chorzempa_russian-sanctions_piie-chart_featured-image

China’s exports to Russia have plummeted even without formal sanctions, but imports from Russia are booming

…China’s behavior reflects this risk. Its exports to Russia since the invasion have fallen 38 percent compared with the second half of 2021, in line with the average for nonsanctioning countries.

Venäjän tankkereihin kohdistunut saarto on ajanut mm. Venäjän öljyn hinnan alas vs. Brentti

image

Inflaatio on sodan jälkeen laukannut 17 % tietämillä ja BKT :n ennustetaan pienevän 10 % tänä vuonna. Tähän, kun vielä lisätään pakotteet, niin on todella vaikea nähdä talouden vahvistuvan?

Russian monthly GDP YoY

Tullit maksaa ostaja - ei myyjä, joten en näe tätä erityisen pätevänä keinona tässä vaiheessa. Muutaman vuoden päästä voimme kokeilla tätä, mikäli haluamme Venäjästä eroon, mutta näillä inflaatiolukemilla en haluaisi enää nostaa hintoja.

G7:n kokouksessa Saksassa ehdotettiin hintakattoa öljylle, joka olisi mielestäni erittäin paljon toimivampi ratkaisu kuin tullit. Venäjä voi tässäkin tapauksessa toki laskea vientimäärää, joka nostaisi hintoja. Tuskin he ainakaan purematta tätä nielisivät, sillä heilläkin on vielä ihan hyvät kortit käsissään.

Venäjän varoja on jäädytetty mutta heidän taseensa on vieläkin vahvalla tolalla, joten nopealla tähtäimellä kaasun ja öljyn tuontikieltokaan eivät olisi kohtalokkaita Venäjälle, mutta muutamille EU-maille ne olisivat.

Tässä taitaa olla kyseessä väärinkäsitys siitä, että miten tullit toimivat? Jos tilaat tavaraa sisämarkkinoiden\vapaakauppa-alueen ulkopuolta, niin tulli laskuttaa sinua, eikä yhtiötä, josta tilaat. Kuluttaja maksaa sen kalliimman öljyn tai kaasun - ei Putleri.

Tilastot osoittavat muuta ja tilastoja pidetään myös siitä, että paljonko tavaraa menee mandaloorialaisten (Mongolian?) läpi ja Mongoliakaan tuskin haluaa Yhdysvaltoja suutuutta, mutta nämä höpinät menevät enemmän fantasiakirjallisuuden puolelle.

3 tykkäystä
4 tykkäystä

Sulla oli tuossa ihan hyviä vasta-argumentteja, mutta tässä kohti minun on kysyttävä sinulta kysymys. Kauppasopimuksissa sovitaan muun muuassa toimitusehdoista eli yksinkertaistaen siitä kumpi osapuoli maksaa rahdin. Mitä enemmän ostaja maksaa rahdista tai laajemmin huolinnasta, niin sitä pienempi on kauppasumma. Miksi se, että ostaja suorittaa tullin tavarasta - tässä tapauksessa öljystä - ei vaikuttaisi samalla tavalla, kun kilpailevaa samanlaista tuotetta on saatavana kilpailijoilta pienemmällä tullilla?

3 tykkäystä

Lyödäänkö vetoa, että tätä tapahtuu jo?

Varmasti muiluttamista ja salakuljettamista tapahtuu. On täällä ollut näytilläkin tilastoja entisten neuvostovaltojen tiettyjen artikkelien tuonnin kasvusta. Mutta onko nämä Mongolilandioiden kautta muilutettavien hyvyyksien määrät sellaisia että niillä on isossa kuvassa mitään merkitystä, epäilen.

3 tykkäystä