Olen hieman yllättynyt, jos Hitlerin valloitussodan kulku ei ole lähes kaikille tämänkin foorumin lukijoille hyvinkin tuttu. Ainakin minun aikanani sitä opetettiin peruskoulussakin kattavasti. Venäjän ja sen edeltäjien historiasta löytyy kuitenkin pidempi historiallinen jatkumo nyt nähdylle imperialistiselle mentaliteetille – jonka juuret ovat itäneet kauan ennen Saksaa ja toista maailmansotaa. Alueluovutuksilla ei olla aina lunastettu rauhaa, eikä niillä ole koskaan tyydytetty imperialistien nälkää, mutta on niillä osansa itsenäisen, ja vain osan suvereniteetistaan aikoinaan menettäneen, Suomen historiassa. Suomen luovuttamia alueita ei tulla koskaan saamaan takaisin. Täällä jos missä tiedetään, mistä puhutaan, kun kyse on uhrauksista – olivat ne sitten ihmishenkiä tai alueita – tai molempia.
Tässähän on lopulta kyse siitä, mikä on järkevää ja toisaalta siitä, mikä on moraalisesti oikein. Eli yksinkertaistettuna faktat vs. moraali. Näiden kahden mennessä sotkuun syntyy käsittämättömiä vänkäyksiä etenkin silloin, kun tätä eroa eivät kaikki keskustelijat ymmärrä. Se mikä on oikein ja väärin pitää pystyä erottamaan siitä, mikä on järkevää ja kylmää faktaa. Tätä suodatusta diplomatiakin pitkälti on.
Jos katsotaan Venäjän ja Ukrainan sotaa ainoastaan moraalin puolelta kuulun siihen joukkoon, joka ei missään tapauksessa hyväksy mitään muuta lopputulosta kuin Venäjän täydellisen lyömisen ja kaikkien miehitettyjen alueiden palauttamisen Ukrainalle. Mikään muu ei ole oikein ja kaikki muu on väärin.
Jos sen sijaan katsoo Venäjän hyökkäyssotaa puhtaasti faktojen kannalta on sota käymässä koko maailmalle todella kalliiksi. Taloustietäjien ennusteet tulevasta synkistyvät päivä päivältä ja moni povaa jo maailmanlaajuista taantumaa. Tämän lisäksi maailmaa uhkaa nälänhätä ja sitä seuraava siirtolaiskatastrofi. Ukrainassa ihmisiä kuolee päivästä toiseen satoja ja pelkästään maan infrastruktuurin korjaamiseen kuluu vuosikausia. Maan jälleenrakentamisen kannalta tilanne vain pahenee päivä päivältä. Ukraina on täysin länsimaisen ase- ja talousavun varassa, mikä ei voi jatkua loputtomiin. Sotilasasiantuntijoiden mukaan Ukraina ei kykene valtaamaan Venäjän valtaamia Itä-Ukrainan alueita takaisin ilman aina vaan järeämpiä aseita ja tasapuolisempaa taistelua ilmaherruudesta.
Kylmien faktojen perusteella olisi siis koko maailman kannalta järkevää pyrkiä edelleen kriisin ratkaisemiseen rauhanneuvottelujen kautta vaikka ilman, että mistään länsimaiden pitkävaikutteisista painostuskeinoista luovuttaisiin.
Faktojen valossa länsimaissa elävien ihmisten into antaa Venäjälle oikein isän kädestä ja ottaa saman tien 2014 Venäjän valtaamat DNR, LNR ja Krimi takaisin on moraalisesti oikein, mutta faktoihin pohjautuen kertakaikkisen järjetöntä eikä täydellistenkään tähtien alla edes kuukausien päässä toteutumisestaan. Yksikään tällä foorumilla nyt asiaa jyrkin kannanotoin vaativa ei kirjoittanut mitään kahdeksaan vuoteen, ja nyt ei rauhasta tai aselevostakaan voisi neuvotella edes silloin, jos neuvottelujen lähtökohdaksi otettaisiin sotaa edeltänyt tila?
Eli, vouhotus pois ja järki käteen.