WSJ:n mukaan Xi suunnittelee keskustelevansa Zelenskyn kanssa videoneuvottelussa ensi kertaa sitten sodan alkamisen. Tämä tapahtuisi ennen Xi:n vierailua terroristivaltioon.
En kovin kummoisia odotuksia asettaisi kummallekaan tapahtumalle. On toki positiivista, että Kiinan diktaattori kuuntelee myös Ukrainan huolia eikä ainoastaan terroristisen hyökkääjän.
Sama (ei maksumuuria) →
Valitettavasti muutamat isot Euromaat selvästi peesailee sodan jälkeistä ajankohtaa. Tällä hetkellä noin 90% ennen sotaa Venäjällä toimineista Eurooppalaisista yrityksistä jatkaa toimintaansa kuin mitään ei olisi tapahtunut.
Ylen jutussa käsitellään Venäjän taloutta, jolla ei yllätys, yllätys mene kovin vahvasti. Jutussa käsitellään Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksen ennusteita ja tutkimuksia.
Venäjän valtion velanotto ei voi BOFIT:in mukaan kasvaa kovin pitkään ilman, että se alkaa kiihdyttämään inflaatiota eli yleistä hintojen nousua ja syrjäyttämään yksityisiä investointeja. Tämän vuoksi Venäjällä voi olla edessä uusi talouskriisi, ennusteessa sanotaan.
Ukrainan sodan osalta olen eniten stressannut viime aikoina siitä, että millainen Kiinan rooli tulee olemaan jatkossa esim. Venäjän tukijana, joten koen pientä helpotusta siitä, että Xi ja Zelensky keskustelevat.
@_neuvottelija_Sami_M on taas haastatellut Toveria, aiheina tankit, sota sekä vähän myös politiikkaa kun Toveri yrittää eduskuntaan:
Alla olevassa Ylen jutussa käsitellään tietysti Bahmutin taisteluita ja siihen liittyviä asioita mm. miten Ukrainan maavoimien komentaja on käynyt kannustamassa sotilaita.
Ukraina on perustellut kaupungin puolustamista sillä, että se heikentää Venäjän kykyä käynnistää uusia hyökkäyksiä muualla maassa. Se on myös varoittanut, että Bahmutin romahtaminen tarjoaisi Venäjän joukoille reitin syvemmälle Donetskin alueelle.
EDIT, lisäsin tämän vielä:
Sodassa on paljon kaikkea surullista ja tämä aihekin, eli ukrainalaislasten kaappaukset tuntuvat niin kovin surullisilta. 
Kansainvälinen rikostuomioistuin on sentään aloittanut tutkimukset.
Kaapattuja lapsia voi olla yli 16 000.
Jatkoksi tähän Saksan ulkomaantiedustelupalvelu BND:n työntekijän vakoilutapaukseen
Spiegel-lehden mukaan skandaalia pidetään katastrofaalisena Saksan ulkomaantiedustelun maineelle. Yhdysvaltain, Britannian ja monien muiden Nato-maiden tiedustelupalveluiden kerrotaan vähentäneen tiedonjakoa epäluotettavana pidetyn BND:n kanssa.
Monissa maissa on hämmästelty, miten helposti epäilty pystyi hankkimaan tietoja ja toimittamaan ne Moskovalle. Asiantuntijoiden mukaan BND:n omat suojamekanismit vaikuttavat pettäneen täysin.
Venäläiset halusivat tietää, kuinka monta HIMARS-täsmäraketinheitintä Yhdysvallat oli toimittanut Ukrainalle, ja missä ne tarkalleen ottaen sijaitsivat. He kysyivät, olivatko ajoneuvojen GPS-paikantimet päällä.
FSB halusi myös tietää, mitä kautta Saksan IRIS-T-ilmatorjuntajärjestelmiä aiottiin kuljettaa Ukrainaan.
Tiedustelupalveluissa on arvioitu kysymysten kertovan lähinnä venäläisten epätoivosta.
– Venäläiset tiedustelupalvelut kyselivät melkein kaikissa mahdollisissa paikoissa HIMARSeista, eräs tiedustelulähde sanoo.
Juttua Wagner johtajan Jevgeni Prigozhinin tilanteesta/asemasta:
Samaan aikaan, kun Venäjän asevoimat kuluttaa tarkoituksella Wagner-palkkasotilasryhmän taistelijoita tykinruokana Itä-Ukrainan Bahmutin taistelussa, Wagnerin johtaja Jevgeni Prigozhin saa kovan oppitunnin Kremlin politiikasta, toteaa Venäjä-tuntija, professori Mark Galeotti.
– Ei ole väliä, kuinka hyödyllinen olit eilen. Tärkeintä on, kuinka hyödyllinen saatat olla huomenna, hän kirjoittaa Spectator-lehden kolumnissa.
Viime vuonna venäläisillä oli paha pula sotilaista. Ukraina julisti täyden liikekannallepanon, mutta Venäjän presidentti Vladimir Putin ei poliittisista syistä toiminut samoin, vaan käynnisti osittaisen mobilisaation syyskuussa.
– Politiikassa, kuten taloustieteessä, kysynnän ja tarjonnan lait tarkoittavat sitä, että kuka tahansa, joka voi tarjota sotilaita – kuten Prigozhin – voi pyytää siitä korkean hinnan, Galeotti kirjoittaa.
– Todellinen valuutta Venäjällä ei tietenkään ole rupla, vaan vaikutusvalta ja koskemattomuus. Prigozhin käytti tätä täysimääräisesti hyväkseen yrittäessään laajentaa valtakuntaansa ja tyydyttää kostonhalunsa.
Prigozhin alkoi arvostella puolustusministeri Sergei Shoigua ja yleisesikunnan päällikkö Valeri Gerasimovia.
– Tämä muuttui pian suoriksi hyökkäyksiksi: Shoigua ja Gerasimovia syytettiin epäpätevyydestä, operaatioiden estämisestä, jopa maanpetoksesta, Galeotti kertoo.
Galeottin mukaan hän kuitenkin aliarvioi sekä Kiovan että Shoigun. Prigozhin oletti, että Bahmut kaatuisi nopeammin ja hän voisi ottaa kunnian itselleen, mutta ukrainalaiset pitivät pintansa.
– Hän ei myöskään ymmärtänyt, että Putinia pidempään politiikassa vaikuttanut Shoigu on hienovarainen, mutta häikäilemätön poliittinen peluri, joka toimii parhaiten kulissien takana.
– Syyskuussa 2022 Shoigu erotti logistiikasta vastaavan apulaisministerin kenraali Dmitri Bulgakovin, jota pidetään laajalti Prigozhinin miehenä ministeriössä. Tämän seurauksena Wagnerilla ei ollut enää suoraa pääsyä ammuksiin ja aseisiin, mikä teki organisaatiosta riippuvaisemman Shoigusta. Sitten hän suostutteli Kremlin estämään Prigozhinin vankivärväykset. Tammikuussa kenraali Sergei Surovikin – jolla oli hyvä työsuhde Prigozhinin kanssa – alennettiin Ukraina-joukkojen komentajan tehtävästä ja hänet korvattiin Gerasimovilla, Galeotti sanoo.
Hän muistuttaa, että Putin antaa mielellään lähipiirinsä ympärillä pyöriville poliittisille yrittäjille jonkin verran autonomiaa, jos he lupaavat tuloksia.
– Mutta hän hylkää heidät aivan yhtä helposti, jos he epäonnistuvat. Vaikka Prigozhin on tuntenut Putinin pitkään, hän ei ole presidentin henkilökohtainen ystävä tai läheinen liittolainen ja on siten kertakäyttöinen.
@_neuvottelija_Sami_M on taas haastatellut Toveria, aiheina tankit, sota sekä vähän myös politiikkaa kun Toveri yrittää eduskuntaan
Kiitos. Oli kyllä taas hyvää näkemystä. Sekä tankkien että hävittäjien huoltoketjujen merkitys tuli selväksi. Ei riitä pelkkä aseiden raahaus Ukrainaan, pitää olla ammuksia, lentopetroolia, varaosia ja tietysti koulutusta.
Nammosta oli kanssa juttua. Arvelin että Patrian yksityistäminen meni oikeastaan aika hyvin. Nythän on menossa €33m laajennusinvestointi.
Ukrainalaisten sotilaiden Leopard -panssaarivaunukoulutus päättyi Espanjassa. Ei maksumuuria.
Koulutukseen osallistui 40 miehistön jäsentä ja 15 mekaanikkoa. Koulutus järjestettiin Zaragozassa maan koillisosassa sijaitsevassa sotilastukikohdassa, Espanjan asevoimat kertovat.
Lisää asiaa Leopardeista, ukrainalaiset todella tarvitsisivat Leopardeja hyökkäyksissään. Ei maksumuuria.
EU:n Ukrainan koulutusoperaation komentaja, vara-amiraali Herve Blejean kertoi toimittajille, että Kiovan joukoilla on edessään vaarallisin vaihe sitten Venäjän hyökkäyksen alkuvaiheen. Rintamalla on vastassa yli 300 000 venäläistä taistelijaa.
“Kun ukrainalaiset pystyvät ottamaan mukaan parempia panssarivaunuja, kuten Leopardeja, he pystyvät murtautuman läpi ja hakemaan vastahyökkäyksiä”, Blejean sanoi.
Venäjän ja Ukrainan aluevaltaukset hienosti aikajanalle sijoitettuna palkkigraafina. Vaikka aina välillä tulee näitä “Venäjä kuitenkin etenee joka päivä” -viestejä, niin todellisuudessa Venäjä ei ole oikein kyennyt etenemään Ukrainassa sitten sodan alkukuukausien 
The quality of Ukraine’s military force, once considered a substantial advantage over Russia, has been degraded by a year of casualties that have taken many of the most experienced fighters off the battlefield, leading some Ukrainian officials to question Kyiv’s readiness to mount a much-anticipated spring offensive.
U.S. and European officials have estimated that as many as 120,000 Ukrainian soldiers have been killed or wounded since the start of Russia’s invasion early last year
The situation on the battlefield now may not reflect a full picture of Ukraine’s forces, because Kyiv is training troops for the coming counteroffensive separately and deliberately holding them back from current fighting, including the defense of Bakhmut, a U.S. official said, speaking on the condition of anonymity
senior Ukrainian government official, who spoke on the condition of anonymity to be candid, called the number of tanks promised by the West a “symbolic” amount. Others privately voiced pessimism that promised supplies would even reach the battlefield in time.
"If you have more resources, you more actively attack,” the senior official said. “If you have fewer resources, you defend more. We’re going to defend. That’s why if you ask me personally, I don’t believe in a big counteroffensive for us. I’d like to believe in it, but I’m looking at the resources and asking, ‘With what?’ Maybe we’ll have some localized breakthroughs.”
“We don’t have the people or weapons,” the senior official added. “And you know the ratio: When you’re on the offensive, you lose twice or three times as many people. We can’t afford to lose that many people.”
Kupol, who consented to having his photograph taken and said he understood he could face personal blowback for giving a frank assessment, described going to battle with newly drafted soldiers who had never thrown a grenade, who readily abandoned their positions under fire and who lacked confidence in handling firearms.
After a year of war, Kupol, a lieutenant colonel, said his battalion is unrecognizable. Of about 500 soldiers, roughly 100 were killed in action and another 400 wounded, leading to complete turnover. Kupol said he was the sole military professional in the battalion, and he described the struggle of leading a unit composed entirely of inexperienced troops.
“I get 100 new soldiers,” Kupol said. “They don’t give me any time to prepare them. They say, ‘Take them into the battle.’ They just drop everything and run. That’s it. Do you understand why? Because the soldier doesn’t shoot. I ask him why, and he says, ‘I’m afraid of the sound of the shot.’ And for some reason, he has never thrown a grenade. … We need NATO instructors in all our training centers, and our instructors need to be sent over there into the trenches. Because they failed in their task.”
At the start of the invasion, Ukrainians rushed to volunteer for military duty, but now men across the country who did not sign up have begun to fear being handed draft slips on the street. Ukraine’s internal security service recently shut down Telegram accounts that were helping Ukrainians avoid locations where authorities were distributing summonses.
U.S. officials said they expect Ukraine’s offensive to start in late April or early May, and they are acutely aware of the urgency of supplying Kyiv because a drawn-out war could favor Russia, which has more people, money and weapons manufacturing.
Asked at a recent congressional hearing how much more U.S. aid might be required, Pentagon policy chief Colin Kahl told House lawmakers that he did not know. “We don’t know the course or trajectory of the conflict,” Kahl said. “It could end six months from now, it could end two years from now, three years from now.”
Lähde: Washington Post. Tästähän on aiemminkin ollut keskustelua ja on varmaan selvää että taistelumoraalin kannalta on haluttu antaa toisenlainen kuva henkilötappioista. Yhtä kaikki, lännen tarjoama konkreettinen apu (koulutukset, kalusto, infra, ammukset jne) olisi pitänyt tulla jo paljon aikaisemmin.
Alla WP juttu:
Ukraine short of skilled troops and ammunition as losses and pessimism grow - The Washington Post
Venäläiset sotabloggarit pelkäävät Ukrainan vastahyökkäystä.
Sotabloggaajien keskuudessa huoli Ukrainan tulevasta vastahyökkäyksestä on kasvanut, sillä he kokevat, että Venäjä on sijoittanut liikaa joukkoja Bahmutiin. Heidän mukaansa Venäjä kuluttaa nyt liian suuren osan parhaista joukoistaan Bahmutin raskaissa kaupunkitaisteluissa, tehden samalla Ukrainan etenemisen etelässä helpommaksi.
Britannian puolustusministeriö kertoo Venäjän ammuspulan pahentuneen. Ei maksumuuria.
Puolustusministeriön mukaan kranaattipula on lähes varmasti syynä siihen, etteivät Venäjän yksiköt ole kyenneet operatiivisesti merkittäviin hyökkäyksiin viime aikoina.
Toivottavasti tämä etenisi nopeasti ja junat toimitetaan Ukrainalle.
Muistuu mieleen kuva, missä Halonen ja Putin ovat Allegron ensireissulla matkustajina.
Hornet -Marin vielä kerran.
IS tänään klo 12.28. Marinin kommentti: ”Ei tuosta vierailusta (Ukrainassa) myrskyä vesilasissa ole muodostunut muualla kuin suomalaisessa Twitter-ympäristössä.”
Edit. voisiko se vaan myöntää, että tuli tehtyä vähän homssuinen ulostulo!
Uutiset täyttyvät terroristivaltion tappioista, ammuspulasta, sisäisistä ristiriidoista, sotilaiden huonoista oloista ja vielä huonommasta motivaatiosta. Kaikista kohtaamistaan ongelmista huolimatta Venäjällä on edelleen aloite. Eteneminen on hidasta, mutta etenemistä kuitenkin. Viestit ukrainalaisten tappioista hukkuvat helposti uutisten tarjoamaan optimismiin. Edes jokseenkin puolueettomia arvioita tilanteesta on vaikea löytää. Rintaman tapahtumien seuraaminen on jopa turhauttavaa. Uutisista päätellen Venäjän ei pitäisi edetä millään alueella, mutta tilanne ei muutu miksikään.
WP:n artikkeli maalasi melko synkän kuvan Ukrainan tilanteesta, mutta se voi olla valitettavan lähellä totuutta. Ei siis kaikkein miellyttävintä luettavaa, mutta selittää rintaman tapahtumia.
USA:n poliittinen ilmapiiri asettaa omat paineensa Ukrainalle. Sota ei voi jatkua ikuisuuksia. Toinen amerikkalaislehti, Politico, kirjoitti toissapäivänä erimielisyyksien kasvusta Ukrainan ja USA:n välillä johtuen mm. Ukrainan sodanjohdon, amerikkalaiskolleegojen mielestä, huonoista päätöksistä.
Ikävintä on USA:n republikaanien entistä näkyvämpi kääntyminen putinismiin. Presidenttiehdokas DeSantis kutsui eilen sotaa “aluekiistaksi” ja valitettavasti tällainen viesti tuntuu uppoavan koko ajan paremmin ainakin republikaanien MAGA-osastoon. En mene politiikkaan sen enempää, mutta joskus muinoin paljonkin USA:ssa oleskelleena totean vain, että republikaanipuolueen muutosta arvokkaasta konservatiivipuolueesta nykyiseksi omahyväiseksi öykkärisekoilijakeskittymäksi on jopa Suomesta käsin todella vaikeaa ja surullista katsella.
Uutisissa kerrotaan lähes päivittäin Ukrainan tulevasta hyökkäyksestä. Yllätysmomentti on siltä osin syöty jo hyvän aikaa sitten. Mutta onko syöty myös koko onnistuneen hyökkäyksen eväät? Se kysymys vaikuttaisi olevan ilmassa laajemminkin.
Läjä Bradley-vaunuja ja Leopardeja ei pysty ihmeisiin, jos parhaat joukot on kulutettu Ukrainan suurimman tukijan arvostelemassa kaupunkisodassa. Länsimaat vakuuttelevat loppumatonta tukeaan Ukrainalle, mutta Eurooppa voisi tehdä paljon enemmän. Eurooppa olisi voinut tehdä hyvin paljon enemmän jo sodan alusta asti.
Jos tulosta kentällä ei tule kääntyy sentimentti jossain vaiheessa Ukrainaa vastaan. Ei välttämättä erityisen näkyvästi, mutta riittävästi. Jos kevään hyökkäystä ei saada aikaiseksi tai hyökkäys epäonnistuu tarkoittaisi se Ukrainan kannalta parhaimmillaankin jumiutumista nykytilanteeseen.
Edit. “territorial dispute” → aluekiista
Kyllä kuvasit tilanteen mielestäni aika oikein. Tilanne on oikeasti ongelmallinen. Ongelma ei ole kylläkään laskutaidoissa vaan asenteissa. Ensimmäinen on asenne siitä, mitä sodankäynti on. Ja toinen on asenne siitä, kenen tehtävä on varautua sotaan.
Alan ammattilaiset oli vallannut käsitys ettei Euroopassa sodita enää perinteisen suursodan tyyliin. Siksi ei tarvita laajoja reservejä, surta tyykstöä ja käsittämättömän suurta määrä ammuksia ja muuta tarviketta. Ajatus oli sen suuntainen, että erikoisjoukot hoitavat kevlarit päällä jotain strategisia iskuja ja muuta ei sitten tarvitakkaan. Suomessakin haluttiin ajatella näin ja hankittiin jotain maavoimien helikopterita ym juttuja tällaiseen “fiinimpään” sodankäyntiin. Rahan vähyys ja oman alueen laajuus onnkesi estivät että ihan kokonaan ei luovuttu perinteisestä laajaan reserviin nojaavasta puolustuksesta.
Ja toinen asennevamma liittyy siihen että tarvittaessa voidaan ottaa tarviketta jonkun muun varastosta. Sitävarten ollaan sotilasliitoissa ym. Nyt sitten huomataan että jos kaikki ajattelvat näin, niin kenenkään varastossa ei ole kranaatteja sellasita määrää, että se riittäisi sotimiseen. Tai siis ne maat, joissa sodan uhka on välitön (Koreat, Intia/Pakistan) on alusta saaakka mainittu paikkoina, joista voisi saada suuriakin määriä kranaatteja.
Sodan alusta saakka on ollut kirjoituksia siitä miten Ukrainan tykistön käyttö on vähäistä, vaikka putkia on. Mikä muu sen selittää kuin se, ettei kranaatteja ole riittävästi.
IL:n seuranta:
klo 14:21: Puola voi toimittaa Mig-taisteluhävittäjiä Ukrainan käyttöön mahdollisesti jo huhtikuussa. Asiasta ilmoittaa Puolan pääministeri Mateusz Morawiecki.
Morawieckin mukaan Ukraina voisi saada Migejä 4–6 viikossa.
Olisi toisaalta ihan kiva nähdä alkuperäinen lähde (sitä ei IL:llä näkynyt), ettei vaan olisi Marin-mainen ”lupaus” kyseessä 
Lainaus:
"Tietenkin asiassa on se kääntöpuoli, että Venäjästä ja presidentti Vladimir Putinista on tullut entistäkin sotaisampi ja arvaamattomampi. Suomi on myös siirtynyt Venäjän vihollisleiriin. Se ei ole ollut Suomen valinta, vaan Venäjä aloitti sodan ja on nimennyt lännen viholliseksi.
Jos pahin tapahtuisi, Suomi kaipaisi kipeästi tukea ja aseapua. Siltäkään kannalta avussa ei ole järkevää kitsastella.
Kun annettua aseapua nyt suhteutetaan bruttokansantuotteeseen Suomi on keskikastin maita . Määrältään USA on ylivoimainen Ukrainan auttaja, mutta suhteessa talouden kokoon huipulla ovat Viro, Latvia, Puola ja Liettua. Viron apu ja sitoumukset olivat tammikuun lopussa 1,3 prosenttia bruttokansantuotteesta, Latvian 1,2 ja Puolan 0,9. Parjatun Saksankin apu oli 0,4 prosenttia bkt:sta."
