Ei taida olla vaunut näiden taistelukenttien hurjimpia petoja vaan dronet. Viimeksi Vuhledarissa ja Avdiikassa nähtiin, miten huonosti mekanisoitu hyökkäys menestyy ympäristössä, jossa vastustaja kykenee kattavasti ilmasta käsin valvomaan alueensa sekä ohjaamaan epäsuoraa tulta ja loitering/fpv droneja. Hyvä vaan että säästävät vaunukalustoa ja etenkin länsikalustoa, jonka tuhoutumisesta tulee päälle propagandatappiota.
Kauniilla sanoilla me ei tätä sotaa voiteta. Nyt olisi tekojen aika !
“Suomen hallitus voisi näin alkajaisiksi aloittaa suorat asetilaukset Ukrainalle, kuten puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jukka Kopra (kok) on esittänyt.”
Voisi myös oheen pystyttää kansalaiskeräyksen, jonka tuotto suoraan Ukrainalle toimitettavaan aseapuun. Tiedän kyllä, että Ukrainalla on omiakin rahankeräyskanavia, sekä Suomessa muita toimijoita, jotka vievät (ei-aseellisia) avustuksia sinne.
Si vis pacem, para bellum
“Jos haluat rauhaa, varaudu sotaan” Tuntuu, että tämä on euroopassa unohdettu tai sitten kulisseissa tapahtuu. Aika laiskasti on eurooppa lähtenyt varustautumaan venäjän uhkaan, luotetaan USA:n apuun. Uhkaskenaariot tulisi aina luoda pahimman skenaarion mukaan eli mitä jos Trumpista tulee USA:n presidentti, tekee hyviä diilejä venäjä-kiina akselin kanssa ja parhaillaan venäjä rakentaa sotakoneita kolmessa vuorossa.
Mitä jos USA hylkää euroopan puolustuksen ja sen jälkeen venäjä/kiina/iran/pohjois-korea alkaa laittaa uutta maailmanjärjestystä pystyyn? Euroopassa on toki ilmoiteltu asetuotannnon lisäämisestä, mutta onko ihan oikeasti varauduttu sotaan muutaman vuoden päästä? Puola taitaa olla ainoa, joka selkeästi varustautuu, mutta miten Saksa, Ranska ym. Ainakaan julkisuuteen ei ole isoja panostuksia näkynyt, nojataanko vieläkin NATO:oon ja USA:n apuun, joka ei ole aina ihan 100 % varmuudella toteutuva skenaario.
Saksa ilmeisesti nostamassa puolustusbudjettia, toivottavasti kaikki hilaavat sen päälle 2 %:n BKT:stä. Vapaamatkustus ja puolustusvakuutuksen ostaminen USA:lta ei poliittisesta riskistä johtuen ole aina järkevin ratkaisu. Omavaraisuus tässäkin kohtaa olennainen asia.
Riittävä ja uskottava puolustus on paras tae rauhaan ! Milloin Eurooppa herää vai toistaako taas kerran historia itseään, kuten kävi WW2:ssa?
Minusta olisi jo aiheellista kerätä ylimääräinen ( “tilapäinen” ) vero yrityksiltä, tai jopa yksityisiltä, Ukrainan tukemiseksi. Parasta jos vero toteutuisi kaikissa EU-maissa ja esim. niin että varat käytetään kunkin maan oman, tai vähintään EU:n oman puolustusteollisuuden kautta. Pienempäänkin hätään on veroja keksitty ja kerätty.
Rintamalinjat eivät liiku, mutta sotilaita menee.
Valitettavasti venäläiset ovat edistyneet Avdiivkan pihteihin saattamisessa, ilmeisesti tuolla reilun 30.000 asukkaan kaupungilla on merkitystä venäläisten huoltoreitteihin
Viimeiset 1,5 vuotta ovat kyllä haastaneet vahvasti geopolitiikan muutamaa perusväittämää.
i) Sota on politiikan jatke (taitaa mennä Clausewitzin suuhun). Mitä muuta tämä sota on ollut kuin, kuin pienen vanhoista miehistä koostuvan klikin imperialistisen haihattelun jatketta? “Järkevät” (Venäjän kannalta) poliittiset päämäärät loistaa poissaolollaan.
ii) Geopolitiikkassa pohditaan hyöty-/panossuhdetta. En tiedä mitä tai miten Kremlissä lasketaan, mutta käytännössä Venäjän armeija on instituutiona tuhoutunut tuonne Ukrainan pelloille ilman merkittäviä “hyötyjä”, kuin korkeintaan pienemmän naapurin väestön terrori ja talouden rampauttaminen.
1.) Pitää paikkansa, Venäjän johto on harrastanut aina imperialistista politiikka ja he katsoivat järkeväksi yrittää Ukrainan valtausta ja liittämistä imperiumiinsa. Vanhatkin voivat pyrkiä toteuttamaan unelmiansa. Ja kuka on väittänyt poliittisten päämäärien olevan aina järkeviä?
- Venäjän johdolla oli mitä ilmeisimmin täysin väärä käsitys oman armeijansa suorituskyvystä, samoin Ukrainan armeijan suorituskyvystä, puolustustahdosta ja muualta saamasta tuesta. Ihan hyvinhän Venäjän perinteisiin sopii naapurien infrastruktuurin tuhoaminen, omaisuuden varastaminen ja terrori.
Kysehän on aivan perinteisestä johdon tekemistä väärinarvioinnista lähtötilanteesta ja strategiasta. Valtion johdon tekemillä ratkaisuilla on usein paljon pahemmat seuraukset kuin yritysjohdon.
”Poikani, kunpa tietäisit, miten vähällä järjellä tätä maailmaa hallitaan.” Axel Oxenstierna
Kyllä Kremlissä lasketaan ja suunnitellaan tavattomasti koko ajan. Viimeiset kohta puolitoista vuotta sitä, miten Ukrainan tilanne ratkaistaisiin, kun se ei mennyt likikään niin kuin piti. Nyt on housuissa ja niillä housuilla pitää kuitenkin vielä marssia.
Venäjälle on toistaiseksi tarjolla vain huonoja ratkaisuja. Sotaa pidentämällä yritetään yllättäville ratkaisuille antaa aikaa ja tilaa. Sellaisia olisivat vaikka Euroopan hajaannus, USAn vallanvaihdos ja politiikan muutos, sattuma Ukrainan rintamalla, yllättävä muutos Ukrainan sisäpolitiikassa. Tai Kremliä lainaten “helkkari, mikä tahansa ihme, joka vaikuttaisi tähän tilanteeseen ennen kuin on myöhäistä”.
Kremlin ohje, “lisää ja värikkäämpää propagandaa idän kansalle, tarvitaan lisää tykinruokaa suojaamaan Krimin lomakohteita”.
Putinin ohje, “tärkeintä on estää Venäjän sisäinen kaaos. Jos se nousee, ei oligarkkien omaisuus tai henki ole minkään arvoinen. Olkoon vaikka uusi 30-vuotinen sota. Se voittaa, joka on viimeisenä pystyssä! Tarvittaessa Venäjän kansa on valmis laajennettuun itsemurhaan!”
Päinvastoin. Kun valta keskittyy, tulee jokaisesta neliömetristä arvokas. Maa ja sen luonnonvarat tulevat suoraan hallitsijan alaisuuteen, tuottamaan hänelle lisää. Ihmishenki sen sijaan ei välttämättä ole kuin kustannus, mikä on yleinen näkemys kapitalistillekin (fasismi ja kapitalismi kun ovat molemmat oikeistolaisia näkemyksiä). Ihminen on lisäksi arvaamaton ja saattaa temppuilla ja siten aiheuttaa erinäistä epävakautta. Vaihto ihmishengestä maahan on siis mitä kannattavin. Tästä vinkkelistä jatkuvia kustannuksia vaativa riskitekijä on helppo lähettää kuolemaan jos sillä saa neliösenttimetrinkään uutta lääniä. Tämä sota on kyseisen politiikan jatke.
Ihmisiä syntyy ilman sen kummempaa vaivaa lisää ja koneita voidaan valmistaa, mutta maata sen sijaan ei voi hallita kuin rajallisesti. Rajat sen sijaan siirtyy kun kahta ensimmäistä käyttää. Henkien kulutus ei ole Putinilta mitään pois. Olen tämän aiemminkin todennut. Koneiden menetys sen sijaan kirpaisee sentään edes hieman, koska loppujen lopuksi ne ovat hänen omaisuuttaan. Kun / jos Putin saa tuotannon kuntoon, niin kusessa ollaan, koska sitten hän saa takaisin sen mitä menetettävää eikä sota maksa hänen näkökulmastaan enään mitään. Sitä paitsi, uutta lihaakin saa myllyyn myös uusilta alueilta. Se miten motivoituneita kyseiset kaverit ovat ja miten pitkään he selviävät on yhdentekevää.
Tässä oiva esimerkki “Euroopan hajaannuksesta, USA:n vallanvaihdoksesta ja ties mistä muusta”. Propagandaa parhaimmillaan. Lavrov esittää NATO:n vanhentuneena reliikkinä, jonka olisi oikeastaan pitänyt lakata olemasta jo Neuvostoliiton romahdettua. Naurattaa ensimmäinen kommentti Twitterissä “The relic knows a relic when he sees one”
Edit: Ukrainan sotilastiedustelun (GUR) tuore arvio venäjän risteilyohjusten lukumääristä tällä hetkellä. Tästä olis mielenkiintoista nähdä jotain statistiikkaa, miten käytettävissä olevien ohjusten määrä/ohjusten käyttö on kehittynyt viime aikoina. Pitääpä kaivella jos löytyisi jotain.
Edit2: Aiemminhan jo arveltiin risteilyohjusiskujen määrän vähyyden viittaavan siihen, että z-joukot säästelisi ohjuksia talvea varten tavoitteenaan tuhota taas Ukrainan energiainfrastruktuuria. En nyt jaksa kaivaa lähdettä tähän, mutta ei ole varmaan tarpeenkaan jos on tätä ketjua yhtään seurannut.
Sielä on hätä. Jos Nato sulkee itämeren loppuu elintärkeä rahtiliikenne Pietarin satamaan. Jos Ukraina saa Krimin ja liittyy natoon on siellä edessä sama uhkakuva.
Sen jälkeen koko Pietari-Moskova-alueen rahti pitäisi hoitaa Murmanskin sataman tai puoli palloa kiertävän ratayhteyden kautta. Venäjästä tulisi logistisesti lähes sisämaavaltioon verrattava maa.
Afrikan touhut jatkuu:
Sekä NATO-esikunnassa että Venäjän esikunnassa varmasti lasketaan, että tämän tehtyä on NATO myös sodan osapuoli. Ja kuten olemme nähneet, niin sitä pyritään kaikin keinoin välttämään. Presiis juuri siksi nyt käydään perinteistä ja tavanomaista proxy-sotaa Ukrainassa.
Jos NATO kuitenkin päättäisi syystä tai toisesta ryhtyvänsä sodan osapuoleksi, niin tehokkain ja omia vahinkoja minivoivin strategia olisi yllätyksellinen ydinisku koko arsenaalilla tavoitellen Venäjän täydellistä hävittämistä. Tuolla olisi kuitenkin sen verran ikävät jälkiseuraukset, enkä tarkoita mahdollisesti osittain onnistuvaa Venäjän vastaiskua enkä edes spekuloitua ydintalvea, vaan ihan jo pelkästään saasteista tulevaa oman väen elämän heikentymistä ja sisäpoliittisia ongelmia, että ei kannata tehdä jonkun Ukrainan takia. Eikä tehdä.
Että jollei jostain kanihatusta ilmaannu täysin yllättävää käännettä Ukrainan maaperällä, niin tämä sota jatkuu nykyisenkaltaisena kitkuttamisena vielä pitkään.
Ukrainalle vaan riittävästi risteilyohjuksia lisää. Tomahawkit käyttöön kaikessa hiljaisuudessa ja yksinkertaisesti tuhotaan joka ainoa asevarikko, rautatieasema, joukkojen tukikohta Ukrainan maaperällä niin että sielä toimiminen käy mahdottomaksi z väelle.
Hyvää työtähän nyt jo tekevät Himars ym. kalusto mutta lisää tarvitaan, sellaista iskuvoimaa joka oikeasti repii hyökkäysaallot kappaleiksi.
Pari lentuetta AH 64 Apacheja tekisi myös eetvarttia puolustustaistelussa, voisi olla jossain 6-10km päässä etulinjasta, nousta leijuntaan kun dronetiedustelu ilmoittaa etenevästä kalustosta ja tuhota kaikki liikkuva.
Toistuvasti on sanottu ettei kasakka usko kuin voimaa niin sitä täsmäiskuvoimaa pitäisi tarjota nyt riittävästi.
Todella maukas syötti, mihin puolet foorumia näyttää jo tarttuneen
Vielä 2022 alussa Venäjän näkökulmasta Yhdysvallat oli heikko (paniikinomainen kaoottinen vetäytyminen Afghanistanista), Eurooppa oli heikko (kaasuvarastot tyhjillään, teollinen itsemurha lopetaa kaasuostot) ja Ukraina oli heikko (Euroopan korruptoituneimpia maita, johta johti kansan keskuudessa hyvin epäsuosittu koomikkopresidentti). Putin oli aiemmin saavuttanut helppoja voittoja sotilaallisen voiman käytöllä Georgiassa, Itä-Ukrainassa ja Krimillä. Maailmanluokan analyytikot niin idässa kuin lännessä ennustivat Ukrainalle täyttä luhistumista sodassa Venäjää vastaan viikoissa ellei jopa päivissä.
Jos kysytään toisin päin, niin kuinka hullua olisi tuossa tilanteessa ollut jättää hyökkäämättä Ukrainaan? Vaihtoehtona sodalle Venäjä olisi toki voinut vain tyytyä anneksoimaan ‘separatistialueet’, mutta kyllä Ukrainan valloittaminen olisi sinetöinyt Venäjän paluun suurvallaksi Yhdysvaltojen ja Kiinan rinnalle, sekä varmistanut Putinin aseman Venäjän historian yhtenä suurimmista johtajista.
Täysosuma
Romuraudalla on kilohinta kohdallaan
Syötti oli maukas toki maukas, mutta olihan silloinkin riski melkoisen suuri. Todellinen hulluus oli etteivät lähteneet kotiin kun homma alkoi mennä kunnolla vinoon. Keväällä -22 oli vielä mahdollisuus pakittaa, mutta silloin hulluus oli jo päässyt niskanpäälle. Kasvojen menetys, diktaattori, ja vanhan suurvalta aseman muistelu olivat vahvoilla.
Ikävä kyllä tämä ei ole loppumassa pitkään aikaan. Venäjältä voi loppua panssarit, mutta ukkoja ja miinoja riittää kauas tulevaisuuteen. Venäjällä ihmiset ovat vain numeroita ja panssarit vain metallia mitä voidaan louhia lisää. Näköjään esimerkiksi taloudella ei lopulta niin isoa merkitystä, koska kansa lopulta pakotetaan mihin koneisto haluaa.
Arvioiden mukaan RUS menettänyt Avdiivkan alueella lähes 7000 miestä (kaatuneena, kadonneena ja haavoittuneena), 100 panssarivaunua ja 250 panssariajoneuvoa viimeisen kolmen viikon aikana.