Olen jo pitkään halunnut ravistella esiin keskustelua, jossa analysoitaisiin ja punnittaisiin tosiasioihin perustuen sitä mihin sota on menossa, mikä sen kulkua voi muuttaa ja mitä siitä seuraa. Sijoitusfoorumille sopiva teema, eikö vain?
Alkuun on hyvä muistuttaa, että olen asiassa täysi nojatuolikenraali vailla pääsyä salaiseen tietoon.
Tilanne nyt:
Sotaa on takana 653 päivää. Edellisestä strategisesta muutoksesta maa-alueiden hallinnassa on aikaa 1 vuosi ja 1 kuukausi. Tällöin Kherson vapautettiin. Tämän jälkeen tapeltiin talvi Bakhmutista ja kesällä rintamalinja siirtyi muutamassa paikassa kymmenkunta kilometriä. Voisi sanoa siis ettei vuoteen ole tapahtunut mitään merkittävää. Toki puolikkaan äänen voi antaa Mustanmeren voimatasapainon muutoksessa Sevastopolin tasalle.
Mitä seuraavaksi:
Mitä vaaditaan, että sodan kulku muuttuisi merkittävästi Ukrainan eduksi? Aloitetaan konkreettisilla skenaarioilla ja mietitään sitten kunkin toteutumisen edellytyksiä.
1. Kerchin siltojen (3kpl) (lopullinen) tuhoaminen
Siltaa on jo kahteen otteeseen onnistuttu vaurioittamaan, mutta se on säilynyt korjauskelpoisena. Eteläisen rintaman logistiikan nujertamismeksi olisi ensiarvoisen tärkeää, että siltaa saataisiin vaurioitettua niin pahasti, että sen korjaaminen kestäisi vähintään vuosia. Esimerkiksi laiva-alikulun pilarit sopivat tähän kuin nenä päähän. Valtavien metallirakenteiden raivaaminen ja uudelleen rakentaminen aiheuttaisi merkittäviä ongelmia vihollisen logistiikalle.
Onko Ukrainalla kyvykkyyttä tällaisen operaation suorittamiseen? Ilmeisesti “Sea-Baby” ja muut vedenalaiset droonit ovat tähän soveltuvia, mutta kohteen puolustus tekee toteutuksesta vaikeaa. Oman lisänsä tähän tuo kommunikaatioteknologian nojautuminen Starlinkiin, jonka luotettava toiminta Krimin niemimaan ympäristössä on vähintäänkin epävarmaa. Lisäksi voisi kysyä miksi tätä operaatiota ei näillä ole jo toteutettu? Entä voisiko länsi tarjota Ukrainalle ohjuksia, joilla tämä onnistuisi? Toistaiseksi lännessä ollaan täydellisen haluttomia tähän.
2. Läpimurto Tokmakin rintamalla
Koko kesä vietettiin jännittäen pääseekö Ukraina länsikalustolla läpi maailmanhistorian eniten linnoitetusta rintamalinjasta. No, ei päässyt kuin 10km jatkuvassa taisteluhelikopterien, tykistön ja tuomiopäivän miinakenttien keskellä.
Kuvitellaan, että ensi kesänä yritetään uudelleen. Mitä tarvitaan? Vielä enemmän miinanraivauskalustoa, vielä enemmän koulutettuja joukkoja, vielä enemmän ammuksia ja tykistövalmistelua. Ja tärkein asia: ilmaylivoima. Pidän tätä korttia pelattuna, sillä vihollisella on koko talvi aikaa linnoittaa tämä rintamalohko uudestaan entistä lujemmin.
3. Dinipron ylitys Khersonin kohdalla
Ukraina on yllättäen saanut kohtuullista jalansijaa Krynkyn ympäristössä Dinipron etelärannalla. Samoin Kakhovan padon tuhoamisen jälkeen takaisin vallatut saaret tuovat liikkuvuutta rintamalle.
Tällä hetkellä ongelmana on vihollisen ilmavoimat, jotka lappavat 500,1000,1500kg liitopommeja niskaan sen minkä ehtivät. Ilman, että näistä päästään eroon on liki mahdoton ajatus, että tästä osasta rintamaa päästäisiin seuraavaan läpimurtoon. Huollon toiminta ja raskaan kaluston saaminen yli diniprosta tulee ratkaista kestävällä tavalla. F16 hävittäjät voivat tuoda muutoksen tilanteeseen mikäli niiden tutkassa riittää kantama ja ne aseistetaan riittävillä kyvykkyyksillä pudottaa kaikki liitopommeja kuskaavat koneet, tai itse pommit. Olen eniten toiveikas tämän rintaman suhteen.
4. Läpimurto linjalla Luhansk-Kipjansk
Täällä ei ole tapahtunut mitään koko vuonna johtuen siitä että joukkoja tai resursseja ei ole kummallakkaan riittävästi.
Sinänsä muutos täällä voisi olla mielenkiintoinen, sillä en usko linnoitteilla täällä olevan vastaavaa syvyyttä kuin etelässä. Läpimurron jälkeen rintama voisi helposti siirtyä satakin kilometriä sikäli kun joukkoja riittää. Ukrainan pitäisi saada vapautettua muilta rintamilta merkittävä määrä kalustoa ja joukkoja muuttaakseen alueen voimasuhteita. Vaikea nähdä tähän mahdollisuuksia.
5. Iskut strategisiin kohteisiin Venäjän maaperällä
Ukraina on lännen puolesta ollut pakotettu taistelemaan molemmat kädet ja jalat selän taakse sidottuina, koska länsiaseita ei haluta käytettävän Venäjän maaperälle tehtäviin iskuihin. Sotia ei voiteta tuhoamatta vihollisen kykyä sotia. Toisessa maailmansodassa Saksa alkoi murentua vauhdilla kun Ruhrin laaksosta pommitettiin polttoaine ja ammusteollisuus hajalle. Ilman että Venäjän ammus ja polttoaineteollisuuteen isketään laajalla rintamalla on vaikeaa nähdä miten sota päättyisi Ukrainan eduksi. Toki näemme sabotaasia siellä täällä ja tupakointionnettomuuksia, mutta harvalla näistä lienee pysyviä vaikutuksia?
6. Ammustoimitusten MERKITTÄVÄ kasvu länsimaista Ukrainaan
“Peace has cost you your strength, victory has defeated you!” Länsimaiden ammustuotanto on kylmän sodan jäljiltä puuhasteluasteella. On tullut suurena yllätyksenä, että near-peer sodankäynnissä taannutaan ensimmäisen ja toisen maailmansodan sodankäyntiin, jossa se, jolla on eniten tykistöä voittaa taisteluita.
Ukraina ampui 6000 kranaattia päivässä vastahyökkäyksen aikana, tämä tekee vuodessa 2,19 miljoonaa kuulaa. Euroopasta ei tällaista määrää ammuksia saada vielä moneen vuoteen, sillä aitoa halua ei ole. Hyvinvointiyhteiskunta huutaa rahaa joka paikasta ja poliittinen päätöksenteko on niin vaikeaa. Todellisuudessa tämä määrä pitäisi todennäköisesti kymmenkertaistaa, että ammustuotanto olisi uskottava. Vrt, Venäjä ampui 60,000 kuulaa päivässä kovimpien keskitysten aikaan. vaatisi euroopalta siirtymistä sotatalouteen, ja silloinkin on hyvä muistaa että Saksan teollisuudella kesti vuoteen 1943 päästä täyteen vauhtiin sotatuotannossa. Nykyajan monimutkaisilla laitteilla ja globaaleilla toimitusketjuilla… kymmenen vuotta?
7. Venäjä romahtaa sisäisesti
Venäjä/Neuvostoliitto on romahtanut lähihistoriassa kahdesti: Vuonna 1917 ja vuonna 1991. Vuonna 1917 syynä oli nälkä ja 1991… omaan mahdottomuuteensa.
Kuitenkin örkkikansan syvien rivien saaminen tyytymättömäksi on huomattavan vaikeaa. Vielä vaikeampaa on saada heidät kadulle vuosikymmenten indoktrinaation ja väkivaltakoneiston pelon vuoksi.
Talouspakotteista voisi mainita tähän samaan hengenvetoon; Nehän vuotavat kuin seula. Komponentteja ja työstökoneita virtaa edelleen Venäjän sotateollisuuteen ja öljyä ulos.
En laskisi tämän varaan.
8. Putin kuolee
Ja silovikien joukosta korvaaja nousee valtaan. Täysi villikortti. Todennäköisyys kasvaa vuosi vuodelta.
9. NATO liittyy sotaan aktiivisena osapuolena
Juu, ei muuten liity. Ei ole ammuksia, eikä halua laittaa rintamalle vähintään miljoonaa sotilasta. Euroopan valtioilla ei tällaiseen riitä rahkeet ja Yhdysvallat on vieläkin traumatisoitunut Irakin sekä Afganistanin sodasta, joissa palveli yli 1,5 miljoonaa sotilasta.
Kremlin lonkerot, Jenkkien presidentinvaalit, heikko Saksa ja pelottelu ydinsodalla pitää Naton aidalla huutelemassa. Sanomattakin on selvää, että tämän skenaarion todennäköisyys on pyöreä nolla.
10. ???
Pitkä kirjoitus, jota voisi toki useilla lähdeviitteillä parantaa. Esiintyvät luvut ovatkin suuntaa-antavia poimintoja Googlesta, tarkoituksena tuoda esille mittasuhteita, ei tarkkoja faktoja. Otan ilolla vastaan jos kaikki kertomani todistetaan täysin vääräksi. 
Mikä teidän mielestä kääntäisi sodan kulun Ukrainan hyväksi ja miten?
