Aiemmin tuli kirjoitettua, että makrofagit ovat kyllä jatkuvasti syöpäimmunologiassa esillä, mutta Cleveristä ei juuri näy mainintoja. Korjataan:
Pathways and molecules for overcoming immunotolerance in metastatic gastrointestinal tumors eli “Polkuja ja molekyylejä immunotoleranssin voittamiseksi metastasoituneissa ruoansulatuskanavan (GI) kasvaimissa.”
Frontiers in Immunology 5.4.24 julkaistussa artikkelissa viitataan viiteen eri Clever-1-julkaisuun. Clever-1 on se Bexin kohdemolekyyli. Ei ole tämän kirjoittajilla ainakaan mitään siteitä Faroniin.
Kirjoittavat (ainakin suurimmalta osin korjattuna) suomennoksena tuosta miltei runollisesta tekstistä:
”Syövän mikroympäristön monimutkaisessa maisemassa makrofagit nousevat keskeisiksi orkestroijiksi. Tässä monimutkaisessa ympäristössä niiden dynaamiset vuorovaikutukset, usein imusuonten kanssa, vaikuttavat merkittävästi miten syöpä käyttäytyy. Immuunijärjestelmän vartijoina nämä solut navigoivat kasvainten monimutkaisessa maastossa, muokaten ympäristöä tavoin, jotka voivat joko estää tai edistää syövän etenemistä. GI-syövät kohtaavat Tuumoriin Liittyvien Makrofagien (TAM) merkittävän vaikutuksen. Nämä makrofagit, joille on ominaista huomattava monipuolisuus, voivat omaksua M1- tai M2-fenotyyppejä tai molempien sekoituksen, vaikuttaen kasvaimen mikroympäristöön. Niiden läsnäolo ja toiminnallinen muovautuvuus korostavat immuunijärjestelmän ja GI-syöpien etenemisen välistä monimutkaista vuorovaikutusta.
Immuunisäätelyn ja verisuonten dynamiikan risteyskohdassa on Clever-1, molekyyli, joka on kietoutunut tiiviisti syöpäkuvioihin. Sijoitettuna immunosuppressiivisiin M2-makrofageihin ja tiettyihin endoteelisoluihin, Clever-1 ilmenee kriittisissä paikoissa, kuten imusuonissa, maksassa, pernan sinusoidissa ja korkeissa endoteelivenuoleissa (HEV) (131, 132). Sen monipuolinen osallistuminen soluprosesseihin, jotka vaihtelevat solujen liikkumisesta kudoksen uudelleenmuokkaukseen, maalaa Clever-1:n avainpelaajaksi syövän etenemisen monimutkaisessa orkestraatiossa (132, 133). Clever-1:n strateginen sijainti immunosuppressiivisissa M2-makrofageissa ja endoteelisoluissa asettaa sen strategisesti kriittisiin paikkoihin, kuten imusuoniin, maksaan, pernan sinusoidiin ja HEV:iin. Clever-1-geenin ilmentymisen puuttuminen nousee esiin merkittävänä esteenä kiinteän kasvaimen kasvulle. Mielenkiintoisessa vuorovaikutuksessa kehon omien puolustusmekanismien kanssa tämä puute stimuloi CD8+ antituumorisolujen aktivaatiota. Tämä vaikutus on yhteneväinen PD-1-tarkistuspisteiden estäjien tulosten kanssa, vihjaillen Clever-1:n keskeisestä roolista hauraan tasapainon säätelijänä kasvaimen leviämisen ja immuunivalvonnan välillä.
Tehokkaampien syöpähoitojen tavoittelussa houkuttelee synergistinen hoitomenetelmä. Tätä varten yhdistelmähoito anti-Clever-1- ja anti-PD-1-hoidoilla nousee esiin lupaavana strategiana, jolla on potentiaalisia synergistisiä etuja (134). Näiden polkujen kaksinkertainen kohdentaminen pitää sisällään mahdollisuuden parantuneeseen tehoon, erityisesti aggressiivisten ja hoitoa kestävien kasvainten torjunnassa. Tämä strateginen liitto voi avata uusia väyliä terapeuttisiin interventioihin, kohottaen näkymiä parantuneisiin potilastuloksiin. Lisäksi Clever-1:n ilmentymistasot muodostuvat kriittiseksi tekijäksi immunoterapian vasteen maisemassa. Korkea Clever-1:n ilmentyminen nousee esiin huonona merkkinä, joka liittyy heikompiin vasteisiin immunoterapiassa (92). Syövän Genomiatlaksen pan-syöpätutkimuksesta saadut oivallukset piirtävät vakuuttavan yhteyden korkean Clever-1:n ilmentymisen ja lyhentyneen eloonjäämisen välillä syöpäpotilailla (133). Tämän yhteyden monimutkaisuuksien selvittäminen pitää sisällään potentiaalin tarkentaa immunoterapeuttisia strategioita ja parantaa ennusteen tarkkuutta syövän hoidossa.”
Figure 2 Major molecules associated with immune tolerance in metastatic gastrointestinal cancer
(tuossa kuvassa on laitettu Clever tuon makrofagin lisäksi syöpäsoluun kuten blastiin… mene ja tiedä)
Venetoklaksi on ihan oikea lääke. Sillä hoidetaan Bexin testikohdetta AML:ää. ”Combination therapy for AML with the venetoclax + hypomethylating agents (HMAs; azacitidine or decitabine) has been approved in the US since 2018 (accelerated approval by the US Food and Drug Administration in November 2018, with subsequent full approval in October 2020)”. Suomessakin sillä on virallinen käyttöaihe ensilinjan AML, jos kantasolusiirto ei tule kyseeseen.
