Tämä kuukausi sitten julkaistu Clever-1-juttu ei ole tieteellisen julkaisun arvioinnit läpikäynyt, joten vielä sellaisena otettava. Kyseessä on AMK-opinnäytetyö, mutta siinä on
dc.relation.contractor Maija Hollmén
Liukoisen Cleverin rooliahan on ihmetelty jo vuosia, se on elimistössä kiertävä proteiini toisin kuin esim. verisyövissä blastien pinnalla tai normaalistikin makrofagien pinnan proteiinina ilmenevä Clever. Ketjusta löytää ko. keskustelun hakemalla ”liukoi” tai ”soluble”.
Liukoisen Clever-1:n rooli T-lymfosyyttien aktivaatiossa
Hauskahko kirjoitusvirhe on Cleverin kutsuminen haahkareseptoriksi. Kyseessä on scavenger reseptori eli ”haaskareseptori”. Yksi teköälyn aiempi käännös roskakorireseptori on myös tulkittava ns. hauskaksi, mutta se ei liity juttuun.
Jutussa lähdetään tästä: Clever-1:n toiminnan heikentäminen (tarkoittavat tietenkin Bexiä, joka estää Cleverin toimintaa) aktivoi T-lymfosyyttivasteita. Tämähän on todettu Faronin toimesta ja on julkaistua tietoa. T-solut ovat niitä syöpäsolun tappajia. Nyt tutkittiin, voiko myös tuo kiertävä Clever-1 sitoutua T-soluihin ja vaikuttaa sitä kautta suoraan vasteisiin.
”Tutkimus antoi viitteitä siitä, että Clever-1 voi sitoutua lymfosyytteihin niiden aktivaation aikana ja heikentää niiden jakautumiskykyä. Tuloksista voidaan päätellä, että Clever-1:llä on immuunivastetta heikentävä rooli, joka tukahduttaa T-lymfosyyttien aktivaatiota”
Tota julkaisua ei pääse lukemaan, miten heikkoja/vahvoja noi viitteet on, joten ei tiedä. Onko jollakulla on esim. Tuni-tunnukset? Mahdollisesti tämäkin osatutkimus päätyy joskus Maijan tieteellisiin julkaisuihin.
Sitten käännetään immuniteetti toisinpäin. Syövässä immuunivasteita halutaan lisätä, mutta autoimmuunitaudeissa vähentää. Lisättäisiin Clever-1 elimistössä ja kas, result.
” ja sitä voidaan mahdollisesti hyödyntää myös autoimmuunisairauksien hoidossa.”
Tämä autoimmuuniasia on takavuosina ollut esillä, mutta taitaa olla täysin ajatuksien tasolla oleva asia vielä.