Näkisin haimasyövän sellaisena, jossa on useita portteja (tarkistuspisteitä eli check pointeja) joista on päästävä läpi. Jos sinulla on avain (Bex) yhteen, ei siitä ole apua, jos sen lukko on jonkin muun vahvan portin takana, joka on vielä lukossa.
Tossa @jerej artikkelissa puhutaan CAF-soluista. Ne ovat sidekudossoluja, jotka ovat nekin kovan tutkimuksen kohteena syövissä. Voivat erittää T-soluja vaimentavia välittäjäaineita ja TME eli kasvainympäristö hiljenee immunosupressiiviseksi ja ne muodostavat muurin kasvaimen ympärille. www.duodecimlehti.fi/duo17544.
MATINSissa oli 18 haimasyöpäpotilasta. Kaikilta eivät siinä trialissa saaneet tehtyä kaikkia analyysejä, mutta olisi kiinnostavaa nähdä, mitä noilla potilailla havaittiin analyyseissa, tautihan vain eteni kaikilla. MATINSiin valittiin syöpätyypit, joissa tiedettiin olevan merkittävä määrä Clever-1 makrofageja. Siten vaimentuneeseen T-soluvasteeseen voivat olla myös Clever-1 makrofagit osallisina, mutta jokin muu avain tarvitaan vielä lisäksi.
Sytostaateillahan, jotka ovat standardihoitoa, vain pahennettiin tilannetta artikkelin mukaan immunoterapian kannalta. Vanha värssy, mutta sytostaatin sijaan pitäisi päästä immunoterapiayhdistelmällä iskemään jo ennen sytostaatteja tai kirurgiaa eli käyttää neoadjuvanttihoitona.
Anti-TIGIT mainitaan artikkelissa. Joulukuussa tuli uutinen, että big pharmasta sekä Roche että Merck lopettivat TIGIT-lääkkeidensä kehittelyn Faron Pharmaceuticals - Innovatiivisia lääketieteen ratkaisuja - #7657 käyttäjältä Vino_Pino
GSK on liittynyt keskeyttäjiin kuukausi sitten, mutta huomattava määrä yrittäjiä on yhä tutkimuksissa mm. kombinaatioina PD-1.
Faron ei ehkä vielä ole lähtemässä haimasyöpiin kombokokeiluihin. Vaikka onkin vaikeimpia syöpiä ja olisi jack pot, on sen verran korkealla roikkuva hedelmä, ettei ehkä ainakaan omin rahoin kannata yrittää.