Tosi vanhat ihmiset eli ne, jotka muistavat MATINS-tutkimuksen alkuaikoja, panivat merkille (löytynee clinicaltrials.gov versioista), että sClever-1 oli ensin mitattava muuttuja, sitten siitä luovuttiin. Uusi asia ei ole, mutta valoa on enemmän nykyisin sen ymmärtämiseen. Turun tiedekeskittymään on tullut noiden vuosien jälkeen paljon uusia laitteita, nykyisin on päästy ihan uusille tasoille myös analytiikassa. Ja ymmärretty paremmin mm. noita T-solureseptoreja. Ja signalointireittejä. Nyt MATINS tehtäisiin eri mittauksin ja sillä eri tavalla tehdään tulevat MATINSit, jos kassa ja tutkijalähtöiset suo.
Noi biomarkkeriehdokkaat kyllä testataan läpikotaisin kevyissä faasi 1:ssä ja sitten faasi 2:ssa kiinteissä validoidaan pitemmälle ja eiköhän joku/jotkin niistä tule lopulta faasi kolmosiin käyttöön. Niiden määritysmenetelmätkin pitää standardisoida, uusi asia kun on kyseessä. Mm. sen vuoksi on labraheppua rekrytty hiljan Faroniin. Sitten biomarkkeroituna olisi mahdollista päästä kiinteiden latua varmemmin avaamaan. Ja virallistaa lopullisesti biomarkkerit, että ne todella ennustavat hoidon onnistumista.