Tämän viiko haastattelussa Jalkanen sanoo, että tutkimuksesta saadaan tuloksia hyvinkin nopeasti, jopa toukokuun alkupuolella, mutta tutkimus-armeista, joissa Traumakine ei vielä ole mukana. Toki toivon että tuloksia nopeasti ulos tulisi, mutta en usko että vielä toukokuun aikana Traumakineen liittyvää, ainakaan riittävän suuruista, infoa tullaan saamaan ulos.
3 tykkäystä
jep, syksyyn menessä tulee sit kunnon info, mutta meinasin semosta ns. Fast infoo (eli lupaava lääke) että miten esim. toiminut ensimäisillä potilailla, lähinä sairaalat ja semmoset saa tiedon. + ehkä media jos WHO tiedotaa
1 tykkäys
Tämä tieto oli Faronin tiedotteessa:
Faron osallistuu myös globaaliin REMAP-CAP-tutkimukseen (Randomized, Embedded, Multifactorial Adaptive Platform Trial for Community-Acquired Pneumonia). Tutkimus on käynnissä yli 60 tutkimusyhteisössä 13 maassa, ja HUS on yksi tutkimuskeskuksista. WHO:n Solidarity-tutkimuksessa mukana olevat suomalaiset tutkimuskeskukset eivät ole mukana beeta-1a-interferonitutkimushaarassa.
Eli ainakaan Solidarity-tutkimuksessa Traumakinea ei testata Suomessa, mutta testataanko REMAP-CAP:ssa, jää vähän arvailun varaan.
Sitä olen myös miettinyt, käytetäänkö Traumakinea vain niille vaikeimmin sairastuneille, joille aiheutuu ARDS, vai jo varhaisemmassa vaiheessa? Jos vain vaikeimpiin tapauksiin, niin oletettavasti tutkimushenkilöitä kertyy hitaammin, jolloin myös tuloksia saadaan hitaammin. Ja tästä syystä ei testata Suomessa, koska meillä onneksemme on tehohoidossa kohtalaisen vähän potilaita.
2 tykkäystä
Solidarity-tutkimus on tänään hyväksytty viranomaisten osalta, mikäli tulkitsen Kari Tikkisen tweet’in oikein. Se olisi mielenkiintoista ja ehkä myös hoivakoti-kuolemien osalta läpimurto mikäli IV-lääken käyttö hoivakodeissa olisi mahdollista. En haluaisi kuitenkin spekuloida. Jos potilaan ICU-aika olisi lyhkäisempi (eli ICU patient turnover rate korkeampi), olisi ehkä mahdollista saada hoivakoti-potilaat myös sairaaloihin. Se olisi joitain.
1 tykkäys
Minä puolestani ymmärsin twiitin perusteella, että Suomalaisten tutkimuskeskusten osallistuminen tutkimukseen varmistui. Ehkä juuri tuota tarkoititkin? Tälle jo oli aikakin, kun katsoo ympäri maalimaa suoritettavia COVID19-tutkimuksia, niin tällä hetkellä covid19-trials.comin mukaan olisi menossa vajaa 700 tutkimusta, joista nyt siis ensimmäistä oltaisiin osaksi suorittamassa myös Suomessa. Toisaalta hyvä, mutta toisaalta huono, sillä Suomessa tämän alan osaamista kyllä riittäisi.
1 tykkäys
WHO lehdistötilaisuus juuri menossa.
Michael Ryan (WHO) on Solidarity-tutkimuksen osalta erittäin odottavainen vastauksena Reutersin lehtimiehelle.
Kysymys on vähintään maailman TOP10 ongelman osaratkaisusta. Jos onnistutaan, se on ehdottomasti Nobelin palkinnon arvoinen asia. Solidarity-tutkimuksessa Traumakine on viimeisenä, neljäntenä lisättyssä tutkintalinjassa jos ymmärrän oikein.
2 tykkäystä
Jos oikean tutkimuksen tietoja katson, niin ainakin tällaiset Inkluusio-kriteerit tutkimuksesta löytyy:
Hospitalized patients with illness of any duration, and at least one of the following:
- Clinical assessment (evidence of rales/crackles on exam) AND SpO2 ≤ 94% on room air, OR
- Acute respiratory failure requiring mechanical ventilation and/or supplemental oxygen.
Koska en valitettavasti ole kliinisen puolen osaaja, niin en varmaksi osaa sanoa miten vakavat tilanteet tässä kyseessä olisivat. Osaako joku kertoa tarkemmin?
2 tykkäystä
Ja täytyhän muistaa se, että hoivakodeista monet ei pääse sairaalahoitoihin, koska hoitosuunnitelmien mukaan on se ok.
1 tykkäys
Jep, näin itsekin olen ymmärtäny. Tämän vuoksi tutkimuksen tuloksissa tullaan ensiksi kuulemaan muiden hoitomenetelmien toimimisesta/toimimattomuudesta ja vasta jälkeenpäin Traumakinen menestyksestä. Tämä siksi, että tutkimus on ollut käynnissä jo jonkin aikaa ja muita hoitoja on ehditty antaa jo jonkin aikaa. Adaptiivisen luonteen vuoksi nyt siis myös Traumakine on pystytty lisäämään mukaan uutena tutkimus-armina Lopinavirin/ritonavirin kanssa käytettäväksi.
3 tykkäystä
Voisiko ajatella myös niin, että jos aiemmat lääkkeet olisivat jo näyttäneet lupaavilta, tutkimusta ei olisi tarvinnut laskentaa ottamaan mukaan lääkkeitä kuten Traumakine? Onko liian pelkistetty ajatusmalli? Mitä enemmän eri lääkkeitä, sen kalliimpi/hankalampi toteutus ja siksi uusia lääkkeitä otetaan mukaan vasta, jos olemassa olevat eivät ole tehonneet?
1 tykkäys
Interferon: Helpful or harmful?
“It might be that in some patients, because of the timing or the dose, interferon can contain the virus, while in others, interferon promotes more infection,” said Ordovas-Montanes. “We want to better understand where the balance lies, and how we can maintain a productive antiviral response without producing more target cells for the virus to infect.” on se ok.
Prosessien johtamista. Fingers crossed.
2 tykkäystä
Tämmöistä tänään.
Jos jotain, niin otsikossa “coronavirus candidate”, ei siis “ARDS candidate”. Ja lisensointimahdollisuudet sen lisäksi.
5 tykkäystä
Mitä mieltä olette tästä. Onko MarketWatch mitenkään luotettava lähde?
1 tykkäys
Eiköhän MarketWatch ihan uskottava lähde ole.
Tuli mieleen tuosta Ylen sivulla olevasta uutisesta, että Gileadin remdesivir (joka sai FDA:lta luvan lääkkeen käyttöön) ja Traumakine olisivat yhdessä melko hyvä lääkeapu koronapotilaille. Toinen auttaa parantumaan ja toinen estää kuoleman.
Tulisipa nyt samanlainen käyttölupa myös Traumakinelle pian.
1 tykkäys
Niin, kun katsoo tuota COVID-19 hoitosuosituksia antavan paneelin kokoonpanoa, niin en oikeastaan ihmettele, että juuri Gileadin lääkettä aletaan ensimmäisenä käyttää laaja-alaisesti taudin hoidossa.
3 tykkäystä
Ohhoh. Hämmentävää. Toisaalta hienoa, että tämä sentään kerrotaan julkisesti.
3 tykkäystä
Remap-cap kotisivuilla nyt 337 potilasrekrytointia (https://www.remapcap.org/). Toki ei ole tiedossa, moni on saanut Traumakine-hoidon. WHO #Solidaritytrial ehkä myös edistymässä. Hyvä jos Remdesivirista on apua viruksen torjuntaan, viimeinen Proactive-uutisotsikko avaa Traumakinen jo coronavirus-kandidaattina. Toiminta-alue on eri, viruksen torjuntaan tarvitaan lääkettä sekä syndrooman. Helpompi on se päästä markkinoille niiden tutkimusten ja lisensoinnin kautta. Markkinoille pääsy ja lääkkeen hyväksyminen on kuitenkin monimutkainen ja ilmeseisesti erittäin poliittinen maailman laajimman huomion saanut taudin kautta. Fingers crossed.
2 tykkäystä
FPHAF vaikuttaa olevan OTC-tuote.
1 tykkäys
Voi olla hyväkin juttu. Tosin en ennen ollut tuosta OTC-jutusta tietoinen, mutta pitääpä seurata tätä.
1 tykkäys