Ainut yhteensattuma minkä huomasin oli että Lago kaupat ovat olleet tauolla siitä lähtien kun uusi taloudellinen neuvonantaja tuli mukaan. Olen joskus miettinyt liittyvätkö Lago kaupat Lontoon ja Helsingin erilaisiin arvostustasoihin? En ole ymmärtänyt aivan täysin kuinka hintoja tasataan pörssien väleillä. Eikös niiden teoriassa pitäisi olla suht saman hintaisia molemmissa?
Odottelen edelleen uutta ostopaikkaa. Olen ottanut omaan riakinsietokykyyn nähden reilun position. Interferon beta-1a lääkettä on saatavilla monella eri valmistajalla. Faron ei ole ainutlaatuinen. Ehkä annostelutapa on ja sen myötä ehkä lääkkeen annostelumääriä voidaan pienentää? Se voisi olla isokin etu, jos lääke on itsessään kallista. Faronin vallihauta on mielestäni sen tutkijat ja heidän tieto. Edelleen Clevegen tutkimusten eteneminen kiehtoo enemmän.
Olen seurannut Lontoon AIM markkinoilla kolmea muuta lääkeyhtiötä viimeisen kolmen viikon aikana. Niihin verrattuna Faronia kommentoi aktiivisesti hyvin pieni määrä sijoittajia. Osakkeiden vaihtomääräkin on todella minimaalinen näihin muihin verrattuna. Tämä voisi tukea lisäostoja nyt, ennenkuin suurimmat massat yrityksestä kiinnostuvat.
Vaikka ala vieras ja sekin tuo riskiä reilusti niin Faronia omasta salkussa kuitenkin jo yli kolmasosa ja mieli tekisi ostaa lisää. Jännän äärellä tässä ollaan; Traumakine saattaa olla covidin myötä jättipotti mutta mitä Clevenge onkaan onnistuessaan.
Vaikka interferonia voi “kaikki” valmistaa niin Faronillahan on patentti inteferonin pakastekuivaukselle, voisko se olla myös merkittävä tulonlähde tulevaisuudessa jos interferonia tarvitsee säilyttää/kuljettaa maailman ääriin.
Suonensisäisessä annostelussa pienempi määrä lääkettä riittää ja voisiko silloin myös haittavaikutukset olla pienempiä vai pysyykö ne suhteessa samana? Lääke ainakin kulkeutuu paremmin elimistössä kuin ihonalaisessa annostelussa kun saadaan lääke suoraan verenkiertoon. Tuntuu että tästä ihonalaisesta menetelmästä tulee nyt hyviä uutisia sieltä täältä ja voiko täwssä käydäkin että vaikka suonensisäinen olisi parempi niin jää jalkoihin? Vähän kuin aikoinaan Betamax vs. VHS.
Olen myös miettinyt ostetaanko firma pilkkahintaan pois jos potentiaali alkaa toteutumaan, onneksi omistus on hyvin sementoitu Jalkasille. Näitä biofirmoja tunnutaan ostettavan muutamalla miljardilla ja vaikka sekin olisi helposti yli 10-kertainen nykyarvoon niin pikkurahoja kaiken mennessä maaliin. Kunnes uutisia kuuluu jatkan päiväunia, toivottavasti herään rakettimoottorien käynnistykseen enkä mätkähtäessäni kovaa ja korkealta
LAGO tuli takaisin. Vähän ihmettelen sitä miksi monet jotenkin pitävät kyseistä toimijaa uhkana tai ikävän asiana🤔 LAGO pitää Lontoon ja Nasdagin kurssin suurinpiirtein balanssissa, ei sen kummempaa, jotta esimerkiksi suomalaiset, NASDAG:ista ostavat eivät ostaisi lappuja 12.5€ hintaan, niinkuin keväällä taisi käydä. Ehdottoman hyvä juttu että hillitsee haippeja. Tietysti voi tuntua pahalta, jos Suomessa ostopaineita ja Briteissä myyntipaineita ja kurssi tämän myötä luisuu alaspäin.
Mitä tulee faroniin, niin ehdottoman mielenkiintoinen firma kun on tähän tutustunut keväästä alkaen. Isoja juttuja traumakinen osalta mahdollisesti tulossa. Lääkeaine Interferon beta-1a tuntuu olevan yhä enemmän kv-lääketiedekentän puheenaiheena.
Onko jollain tietoa siitä, onko muilla interferon beta-1a:ta pohjaisilla lääkeyrityksillä (jotka mukana kv-lääketutkimuksissa kuten remap-cap tai solidaritytrial) kehitetty nimenomaan ards:sään vai onko Faron ainut joka nimenomaan kehittänyt interferon lääkettään tähän vaivaan? Mun mielestä tää on aika mielenkiintoinen ja oleellinenkin juttu sikäli, jos interferoni beta-1a osoittaa positiivisia tuloksia.
Käsittääkseni ARDS ei ole löydetty kovin toimivaa lääkehoitoa vielä. Tästä julkaisusta saa vähän osviittaa mitä on kokeiltu. Artikkelissa mainitaan myös kortikosteroidit, joiden yhteiskäyttö Traumakinen kanssa oli haitallista potilaille. Eli Faron on omalla tutkimustyöllään edistänyt ARDS hoitokäytäntöjä ja -suosituksia.
Interferon beta 1a/2 lääkkeitä on ymmärtääkseni käytetty MS taudin hoitoon jo pidempään esim. ReciGen ja Rebif. Ilmeisesti ovat hyvin siedettyjä ja turvallisia, jostain on jäänyt mieleen kummittelemaan, että liian suuri annosmäärä ei olisi hyvä asia. Eli Interferon lääkitys on ilmeisesti tunnetumpi MS taudin yhteydessä.
ReciGen on ihonalle pistettävä. Rebifistä en tiedä. Mutta ReciGenistä on saatu jo Interferonia puoltavia tuloksia
LAGO:han se siellä painaa kurssia, nyt alkaa taas se Game of Chicken, jossa katsotaan kuinka kauan uskaltaa odottaa että LAGO painaa kurssia ennen seuraavia uutisia ja kuka kerkee tankkaamaan viimeisenä juuri ennen kuin uutiset räjäyttävät pankin. (jompaan kumpaan suuntaan)
Itse aion katsoa syyskuun ekalle viikolle asti (laukut sopivan täynnä näitä jo), että minne mennään ja sitten katsoa josko Clevegenistä alkaisi tulemaan uutisia, joko puolivuotis raportin yhteydessä syyskuun lopussa tai jossain konfrenssissa.
Markku Jalkanen on näinä päivinä tulisilla hiilillä
14.8.202004:30
Faronilla odotetaan kuumeisesti WHO:n tutkimuksen tuloksia
Turkulaisessa Faron Pharmaceuticals -biolääkeyrityksessä on eletty tänä vuonna poikkeuksellisen kiinnostavia aikoja. Yhtiön kymmenen vuotta kehitteillä ollut Traumakine-lääke valittiin keväällä mukaan Maailman terveysjärjestö WHO:n SOLIDARY-tutkimukseen, jolla etsitään keinoja parantaa covid-19-potilaiden henkiinjäämisen mahdollisuutta. Lisäksi lääke on mukana kahdessa muussa tutkimuksessa.
Traumakine on kehitetty alun perin keuhkotauti ARDS:in hoitoon. Vaikka Traumakine on ollut Faronin toimitusjohtajan Markku Jalkasen työlistalla päällimmäisenä vuosia, koronaepidemia teki lääkkeestä yhtäkkiä arvattuakin ajankohtaisemman.
Jos WHO:n tutkimus onnistuu, Traumakine voi saada myyntiluvan nopeastikin. Tällä hetkellä tiedetään, että enää Traumakinen lääkeaine interferoni-beta ja viruksien jakautumista estävä remdesiviiri ovat mukana tutkimuksessa. Lisätietoa tulee hetkenä minä hyvänsä.
LÄÄKKEEN saaminen markkinoille olisi Jalkaselle vuosikymmenen työn huipentuma. Vuonna 2018 Traumakine oli edennyt jo faasi kolmosen tutkimusvaiheeseen ja yhtiössä oltiin varmoja sen toimivuudesta. Tutkimuksessa Traumakine kuitenkin vaikutti tehottomalta. Kävi ilmi, että Traumakine ei tehoa niillä potilailla, joita hoidettiin samaan aikaan myös kortikosteroideilla kuten kortisonilla. Nyt kortisonia saavat potilaat on huomioitu tutkimuksessa erikseen, ja Jalkanen uskoo, että lääkkeen tehosta saadaan pian todisteet.
– Kun Traumakinen kehitys aloitettiin, meitä oli mukana pari ihmistä. Nyt yhtiössä on 30 työntekijää. Tiedän jo, että tulen tarjoamaan samppanjat koko porukalle kun myyntilupa tulee, Jalkanen sanoo.
LÄÄKKEEN kehittäminen Suomessa vaatii kärsivällisyyttä ja päättäväisyyttä, Jalkanen sanoo.
– Lääketieteellinen tutkimus Suomessa on aivan poikkeuksellisen korkeatasoista. Meillä on myös merkittävä määrä tutkimusta tukevia säätiöitä, mutta kukaan ei rakenna tutkimuksista lääkekehitysyhtiöitä. Suomessa ei uskota siihen, että alkuperäislääkkeitä voitaisiin kehittää täällä. Se on sääli.
Mielenkiintoinen uutinen tuo Faronin ”salainen ase”. Minkähänlaisen taudin hoidosta lie kyse. Syksystä tulee kyllä jännittävä Traumakinen, Clevegenin ja kolmannen lääkkeen myötä. Potentiaalia löytyy!
Paras puoli tässä on se että jos toi traumakine on koronaan täsmä lääke, niin suomen hoito on turvattu koska kotimainen yritys, kun taas muut maat joutuu kampailemaan lääkeestä.
Koska toi lääke on merkkitävä siinä mielessä jos se toimii niinkuin pitää, niin koronan kuoleisuus laskee huomatavasti + estetään keuhkovauriot/monielinvauriot jos tulokset on erittäin positiivisia.
Talvisodan henki myös tulee siinä mielessä mieleen, että voidaan puhua torjunta voitosta virusta vastaan, siihen asti kun toimiva ja turvallinen rokote tulee markkinoille.
Tähän asti on ollut mahdotonta määrätä, käskeä tai kieltää yhtään mitään valtionhallinnon taholta. Milläköhän perusteella yksityisen yrityksen kaupankäyntiä voitaisiin lähteä ohjailemaan siten, ettei tuotetta yksinkertaisesti myydä eniten tarjoavalle. Tähän toivoisi löytyvän jotain lakipohjaa, mutta löytyykö, ja uskalletaanko sitä käyttää
Onko Faron kotimainen, as in onko puljusta yli 50 % kotimaisessa omistuksessa?
Tämä onnistuu itseasiassa helposti ja oli keväällä käytössä. Vapaa markkinatalous unohtuu aika nopeasti kun valtio alkaa toteuttamaan omaa perustavanlaatuista tehtäväänsä suojella kansalaisia force majeure tilanteessa. Alla esimerkki keväältä:
Valtioneuvoston asetus valmiuslain 87 §:ssä säädettyjen toimivaltuuksien käyttöönotosta välittömästi. Valmiuslain 87 §:n mukaisesti terveydenhuollossa käytettävien lääkkeiden, tavaroiden ja palvelujen myyntiä voidaan rajoittaa koko valtakunnan alueella.
Mietin että millainen riski tästä tulee faronille niin uskoisin että lääkettä ei haltuunoteta tai kauppahintaa säädellä vaan ainoastaan varmistaan saatavuus Suomeen ensin. Yllättäen jos tulisi voimaan niin voisi pienentää vientiin menevää osuutta vähäsen ja heikentää luotettavuutta toimittajana. Tosin eiköhän toimituskapasiteetti ole sen verta korkealla tasolla jo että yhden Suomen annosmäärän varaaminen sivuun ei aiheuta merkittäviä jatkotoimenpiteitä joten en näe tätä
merkittävänä riskinä.
En usko että riskiä tulee, kun Faroni varaa sen annosmäärän mitä suomi tarvitsee ja sen jälkeen lisenssejä myydään myös, jotta tuotantoo saadaan lisää ja suomen annosmäärän jälkeen vasta ulkomaille, toisin en tiedä tuleeko siitä sitten poliitista että mille ja kelle myydään milloinkin, koska on hyvin mahdolista että moni iso maa alkaa tappelemaan lääkkeestä.
Aina välillä on vedottu siihen, että perustuslaki / muu lainsäädäntö ei salli sitä tai tätä, mutta tarkoitin aiemmalla kommentillani lähinnä, että valtiovallan (lue: hallituksen) on ollut kovin hankalaa tehdä kovia saati nopeita päätöksiä. Ohjeita, suosituksia ja toiveita on sitten viljelty senkin edestä.
Se, että aktivoidaan joku asetus, voi olla vielä kovin kaukana siitä, että sitä uskallettaisiin käyttää. Kyllähän keväällä muistaakseni aktivoitiin sekin pykälä, jonka perusteella esim. kaukolämmön / lämmitysöljyn jakelu olisi voitu keskeyttää, mutta en näe, että moiseen uskallettaisiin lähteä. Eipä sillä, että siihen olisi nykyisenlaisessa kriisissä mitään tarvettakaan.
Mutta jätetään tämä toistaiseksi teoreettinen ihmettely tähän. Jos löydän jostain vahvistuksen sille, että Faron on tosiaan luvannut ensimmäisen erän halukkaille kotimaisille koekaniineille, niin ostan siitä hyvästä maanantaina lisäsiivun
Hyvä muistaa, että vaikka Traumakine toimii koronan hoidossa, niin se on varsinaisesti ARDS:n hoitoon (jota siis koronakin aiheuttaa), joten potentiaali ei ole vain koronan takia, vaan sitä lääkettä tarvittaisiin paljon vaikka koronaa olisi koskaan tullutkaan. Toki tarve on nyt suurempi kuin se koskaan olisi, kun sattuu korona olemaan ja nyt kehitys pääsee ohituskaistoja ym ym.
Ja tosiaan tämä Traumakine ei ole ainoa ässä yhtiössä…
Mielenkiintoisia sanamuotoja Markku nyt käyttänyt (jos tosiaan noin puhunut), yleensä on käyttänyt “jos” ym. nyt kertoo muodolla “tulen tarjoamaan” “kun myyntilupa tulee”.
