Onko tällainen rojaltidiili yleisin tapa hoitaa tällainen kauppa? Itse olen ajatellut, että firma menee myyntiin sellaisenaan ilman rojalteja. Sellainen hahmotelma, että firman myynnistä tulisi joku potti ja sen päälle rojaltit on ollut ainoastaan märkä päiväuni. Oon siitä joskus aikaisemmin kirjoittanutkin, että pitäisin mieluisampana vaihtoehtona jotain kauppasummaa ja siihen rojaltivirtaa päälle. Tämä siksi, että kauppasummaan on hankala leipoa, sanotaan vaikkapa seuraavan 10 vuoden arvo sisään.
3 tykkäystä
Esimerksi Orion tekee juuri näitä rojalti diilejä suurten lääkeyritysten kanssa. Kustannukset ovat niin suuria. Edes Orionin kokoiselle firmalle se ei ole helppo juttu.
4 tykkäystä
Kenelle ne rojaltit maksetaan, jos firma myydään?
Jos joku ostaa koko firman niin rojaltit ei paljon nykyisiä omistajia lämmitä, jos ne maksetaan ostetulle yhtiölle.
2 tykkäystä
Jos koko firma ostetaan, niin rojaltien (tuotto-odotus lääkkeen myynnistä) menetys on varmaan huomioitu kauppasummassa. Faronia tuskin myydään viimeaikaisten uutisten valossa. Se milloin osakkeen omistajat saavat osinkoa riippuu ennakko- ja etappimaksujen suuruudesta ja tosiaan lääkemyynnin rojalteista. Kuten täällä aikaisemmin todettiin, niin ensimmäinen hyöty lienee positiivisten uutisten mukanaan tuoma kurssinousu. Se on sit eri asia kannattaako siinä vaiheessa myydä. Näin minä asian näen. Myynti+Rojaltit olis tietty märkä päiväuni.
3 tykkäystä
Tai no onhan tuo myynti+rojaltidiili oikeastaan tällä hetkellä ehkä se todennäköisin skenaario. Muuten mm. Traumakineen on ihan turha panostaa mitään jos ajatuksena on myydä koko pulju Bexin päästyä maaliin saakka. Puoli vuotta sitten tilanne näytti ihan eriltä.
1 tykkäys
Tämä on kopio “Kaltevan Kasan” toukokuisesta postauksesta joka ilmentää myydyn yhtiön osakkaiden osuutta maksettaviin rojalteihin:
Bristol-Myers Squibb ja Celgene: Vuonna 2019 Bristol-Myers Squibb ilmoitti ostavansa Celgene-yhtiön noin 74 miljardin dollarin kauppahinnalla. Tämä yritysosto on yksi lääketeollisuuden suurimmista ja se yhdisti kaksi syöpälääkkeiden kehityksessä johtavaa yhtiötä.
Celgenesta tuli kokonaan Bristol-Myers Squibb -yhtiön omistama tytäryhtiö. Fuusiosopimuksen ehtojen mukaisesti Celgenen osakkeenomistajat saivat jokaisesta osakkeestaan 1,00 osaketta Bristol-Myers Squibbin yleistä osaketta, 50,00 dollaria käteisenä ilman korkoa sekä yhden kaupankäynnin kohteena olevan Contingent Value Right (CVR)-oikeuden. CVR-oikeus oikeuttaa haltijan saamaan 9,00 dollarin käteismaksu, mikäli tietyt tulevat sääntelyvirstanpylväät saavutetaan. Celgenen yleiset osakkeet lakkasivat kaupankäynnin kohteena olemasta tämän päivän kaupankäynnin päättyessä.
On sitten eri asia miten vahvoja legaalisesti ovat nuo CRV oikeudet ovat (käräjöintiä?) myydyn firman osakkaille!?
7 tykkäystä
Pitääkö tuota tulkita, että:
-Yksi osake (48 dollaria) osakkeesta, lisäksi
-50 dollaria/osake ja
-9 dollaria/osake tietyn tavoitteen saavuttamisesta
Jos näin, niin…
kauppahinta oli noin 100 euroa/osaketta kohden
Verrattuna Faroniin. n.105 milj osaketta x 100= 10,5 miljardia…ei paha…menikö oikein?
4 tykkäystä
Tuo voi olla “märkä uni” mutta nuo CRVt:
Contingent Value Right
Also known as CVRs or contingent payment rights. A right given to stockholders of a public target company in a merger transaction that entitles them to additional consideration after the closing, either in the form of cash or stock (or a combination of both), when certain payment triggers are met. These payment triggers are typically based on:
-
Certain events (such as achieving a milestone or meeting certain financial performance metrics).
-
The market price of the acquiror’s stock (in a merger with stock consideration) to assure the target’s stockholders of the value of the consideration over some post-closing period.
CVRs are created by contract and are therefore highly customized instruments for each transaction. The terms of a CVR are typically embodied in a separate CVR agreement, with the form attached as an exhibit to the merger agreement.
6 tykkäystä
Yritän tässä nyt miettiä miksi Traumakineen alettiin yhtäkkiä panostamaan, vaikka kaikki paukut pitäis laittaa Bexiin ja sen eteenpäin viemiseksi. Onko nyt käynyt niin, että partner-neuvotteluissa on annettu ymmärtää, että Traumakine ei kiinnosta lainkaan ja jos sen kaupanpäällisenä antaa, niin aivan sama, ei sitä kukaan tule viemään eteenpäin, saatikka maksa mitään. Siitä on sitten vedetty johtopäätös, että jos siihen itsellä usko riittää, niin sitä kannattaa lähteä viemään itse eteenpäin vs. odottaa kantaako Bex vai ei. Jos siihen uppoaa muutama miljoona, niin sillon siihen pitää löytyä kyllä uskoa tässä taloudellisessa tilanteessa. Tai sitten on niin vahva luotto, että partnerointi on ihan nurkan takana ja kassa sen kestää.
Itse ollu siinä ajatuksessa että esim. MATINS on huomattavasti kiinnostavampi tapaus ja siksi tuo Traumakine tuli itselle ihan puskista.
1 tykkäys
Se tuli varmaan Faronillekin ihan puskista. Lisärahaahan lähetti jenkkien Deparment of Defence (DoD) ei Faron. Tietysti Faron elelee mukana kun kerran rahaa löytyy. Miksi änkyröidä.
9 tykkäystä
Usein oon nähnyt että tuollaisissa konsortioissa pitää olla joku omarahoitusosuus, mutta sen voi maksaa joissain tapauksissa myös työpanoksella, jonka ihmiset pistää siihen projektiin, tai muilla asseteilla, joten on hyvin mahdollista että faronille ei tästä koidu juurikaan muita kustannuksia kuin lääkkeiden valmistus toimitus ja joidenkin ihmisten työpanos, jolloin puhutaan aika pienestä kassavirrallisesta vaikutuksesta.
Vastaavasti potentiaalia tossa on kuitenkin ylöspäin kun nyt taas sodat on maailmalla tullut takaisin, en osaa yhtään sanoa että paljonko, en usko että ihan hirveän iso mutta jo panostuksen nähden silti uskon että se on houkutteleva. (Panostuksen pienuuden vuoksi)
4 tykkäystä
Ah, vähän huonosti seurannut viime aikoina uutisointia, niin mennyt ohi. Pitääpä perehtyä tuohon vähän tarkemmin, kiitos selvennyksestä!
1 tykkäys
Voisin kuvitella, että Traumakine soveltuu taistelukentän vammojen lisäksi myös liikenteessä ja työtapaturmissa tapahtuvien vastaavanlaisten vammojen hoitoon, eli potentiaali käyttöaiheessa voi olla valtava.
2 tykkäystä
Ote analyytikon kommentista: “Tutkimus toteutetaan eläinmallilla ja sen rahoitus tulee Yhdysvaltojen puolustusministeriöltä. Tutkimus ei siten sido arviomme mukaan mainittavasti Faronin resursseja.”
9 tykkäystä
Miten US Air Force ja Faron liittyvät toisiinsa? Helposti: Faron Pharmaceuticals’ Traumakine data shows promise for military
Tuo siis 2 vuoden takaa. Alunperin rahoituksesta ilmoitettiin jo tammikuussa 2021.
Osoittautui, että Traumakine on tehokas, jos se annetaan kiristyssiteen asettamisen yhteydessä. Sopisi siten ilmeisesti liikenneonnettomuuksiin etc. esim. ensihoidon antamana.
Nyt sama yliopisto jatkaa tutkimuksia uudella DoD:n rahoituksella kysymyksellä ”mitäs jos se annetaankin jo etukäteen”. Taistelukentällä - ei liikenteeseen mennessä.
13 tykkäystä
DoDn tutkimuksessa Traumakinea annetaan etukäteen. Ja joku täällä linkkasi Faronin kommentin, että Traumakine on suojaa ei hoitoa varten. Vaikea uskoa, että töissä jengi olisi tippa suonessa ennen omaa vuoroa, just in case. 
3 tykkäystä
Käsitykseni asiasta on , että tässä tosiaan taidetaan tutkia traumakinen antamista etukäteen (eläinkoe). Tarve tähän lienee siinä, että taistelukentällä heti haavoittumisen jälkeen hoito on haastavampaa kun ollaan taistelu kosketuksessa vihollisen kanssa ja traumakine pitäisi antaa ennen kiristyssidettä tms.
Liikenneonnettomuuksissa ja tapaturmissa ensihoito sen sijaan voisi pistää tipan heti jos vamman laatu traumakinen käyttöä edellyttytää.
Ymmärtääkseni traumakinen teho on jo aikaisemmissa tutkimuksissa todettu. Nyt tutkitaan säilyykö teho etukäteen annettaessa.
Paremmin asiasta perillä olevat saavat korjata, jos meni väärin.
7 tykkäystä
Ei parempaa tietoa, mutta maalaisjärjellä mutuna: Jos raajaan on jo laitettu kiristysside, niin mikään lääkeaine ei siinä raajassa enää leviä. Siksi siis annettava vielä siinä vaiheessa, kun raajassa on verenkiertoa.
Sitten tullaan sotilaskäytössä (kaupallisesti) mielenkiintoiseen skenaarioon, jos puhutaan päivien, viikkojen tai jopa kuukausien lääkkeen ennalta annettavuudesta ilman merkittäviä sivuoireita.
9 tykkäystä
Kyseessä on jatkokehitys, yhteistyökumppani Duquesne kehittää happea kuljettavia nanopartikkeleita.
2 tykkäystä
Traumakine perustuu ihmisen omien luonnollisten puolustusmekanismien vahvistamiseen. Se on interferonibeta-suihke, jota käytetään paikallisesti esimerkiksi keuhkoihin. Traumakine-happiliuosta suihkutetaan nenään tai hengitetään laitteen avulla.
Traumakine auttaa säätelemään ja vahvistamaan immuunivastetta.
Traumakine toimitetaan paikallisesti keuhkoihin, hengityksen kautta.
Lääke auttaa vähentämään keuhkoissa ilmenevää tulehdusta, mikä voi olla hyödyllistä esimerkiksi akuutin keuhkovaurion tai hengitysvajauksen hoidossa.
Mitä tulee DoD ja lääkekehitykseen, niin suosittelen lukemaan tai kuuntelemaan kirjan In the Blood Se kertoo pääasiassa QuikClotin kehityksestä, rahoituskuvioista sekä DoD:n liittyvistä haasteista. Jättäisin jo tämän perusteella Traumakinen omaan arvoonsa ja pitäisin sitä ”kivana lisänä”, mikäli tämä joskus (kaukana) tulevaisuudessa tuottaa yritykselle tuloa.
12 tykkäystä