Niin siis omissa päätelmissäni faasi 2 on taputeltu niinkuin Juhokin totesi tossa viimeisessä haastattelussa. Nyt odotellaan vaan ensilinjan aloitusta missä siinäkin on alustavat tulokset todella hyviä. Voi olla että olen liian sinisilmäinen, mutta näen riskin aika pieneksi että rr mds:ään saadaan myyntilupa varsinkin, kun siellä ei ole mitään lääkettä tällä hetkellä tarjolla. Jo se pelkästään muuttaa faronin valuaation aivan eri tasolle. Saa taas korjata jos on eri ajatuksia?
6 tykkäystä
Samoilla linjoilla ja erikoistilanteissahan myyntiluvan voi saada jo P2 jälkeen. Eikö niin?
3 tykkäystä
Onko jossakin kerrottu syksyllä aloitetun ensilinjan alustavia tuloksia? Inderesin viime esityksessä kysyttäessä Juho lupasi vaiheen 2 lopussa Q12025
1 tykkäys
Ensilinjassa faasi 3 pitää olla aloitettu ja OS näyttää ok:lta feilanneissa.
Kalastaja ei ole kerrottu.
Tässä vanhaa dataa jossa 5 ensilinjalaista
5 tykkäystä
Onkologiassa off-labeleita käytetään käytännössä tilanteissa että jossain päin maailmaa on jo tuloksia jostain, mutta siitä ei ole vielä hyväksyntää toisella alueella.
Lisäksi ihan käytännön toteutusta haittaa yleensä se että vakuutusyhtiöt / julkiset toimijat ei usein maksa kuin hyväksytyt hoidot, ja nää hoidot on ihan pirun kalliita joten ainoastaan miljonääreillä on varaa off-label hoitoihin. Suomessakin on yksi yksityinen syöpäsairaala mistä näitä saa rahaa vastaan.
12 tykkäystä
Kiitos. Esim. Usassa (löysin tiedon googlesta) on yli 22miljoonaa taalamiljonääriä…Noin joka kolmas n 7m sairastuu nykypäivänä syöpään, joista noin 30 % voisi kuulua Bexin kohderyhmään ( yli 2 M siis). No eivät toki samana vuonna sairastu, mutta potentiaali on mittava kv mittakaavassa, Voisiko esim Dokrates lääkitä Bexillä Suomessa, jos Bex on saanut US-hyväksynnän?
3 tykkäystä
Muistakaahan pitää Faronille peukkuja tänään. Lontoossa jaetaan maineikkaita palkintoja (kts Kettu 63)
13 tykkäystä
Osa-alue on: BEST ONCOLOGY R&D ADVANCE
FINALISTS
- Avacta’s pre|CISION technology-based AVA6000 chemotherapy
- CatalYm’s GDF-15-neutralizing monoclonal antibody, visugromab
- Faron Pharmaceuticals’ anti-CLEVER-1 antibody, bexmarilimab
- iOnctura’s PI3Kδ inhibitor, roginolisib
- Poseida Therapeutics’ allogeneic CAR-T therapy, P-BCMA-ALLO1
- 23andMe Therapeutics’ CD200R1 immune checkpoint inhibitor, 23ME-00610
Kuka tuntee onko noissa Faronin kilpailijoita myös lääketieteessä?
10 tykkäystä
Mielenkiintoista nähdä, tuleeko huomenna jokin pörssitiedote. Perjantaina pörssi on Suomessa kiinni, joten jos jotain ASHiin liittyvää tiedotettavaa on, se on tiedotettava huomenna.
6 tykkäystä
Tänä vuonna ei onni suosinut. Kategorian voitti CatalYm’s GDF-15-neutralizing monoclonal antibody, visugromab. Hienoa kuitenkin, että Faron oli ehdolla!
25 tykkäystä
Ensilinjassa on aiemmin ketjussa ja ASHiin abstraktin viitteenä mennyt
www.clinical-lymphoma-myeloma-leukemia.com/article/S2152-2650(22)01719-0/fulltext
se kattavin selvitys. Siinä suuresta aineistosta CR 16 % azalla.
Otetaan ensin 16 % ja sitten vähän kovempi vastustaja eli 18 % ja selvitetään kahdella tavalla, montako täydellistä vastetta eli CR:ää Bexillä pitää tulla, että ero on tilastollisesti merkitsevä. Uudempia vasteita: Magro-trial ENHANCE-3 azalla 23,6 %, sabatolimabi-trial STIMULUS-MDS2 azalla vain 14,3 %.
Kysymys menee näin (kokeilkaa vaikka tekoälyä):
Lääke azalla saadaan 16 %:lle vaste CR. Jos potilaita on 20, kuinka monelle pitää tulla CR vaste azalla + bexmarilmab käytettäessä, että tulos on tilastollisesti merkitsevä?
Tilastollisesti merkitsevän eron arvioimiseen kahden ryhmän vasteprosenteissa tarvitaan tilastollinen testi, kuten chi^2 -testi tai Fisherin tarkka testi.
Fisherin tarkka testi nettilaskurilla:
Nimeä taulukkoon ensin ryhmät CR ja ei-CR ja aza ja aza+Bex.
Tämän testin mukaan, jos aza on 16 %, 7 potilasta ei riitä, mutta 8 riittää, vaikka aza on 18 %.
Tehdään varmistukseksi vielä chi^2 -testi:
Tämän testin mukaan, jos aza on 16 %, 7 potilasta riittää.
Siis yhteensä 7-8 potilasta tarvitaan saamaan CR eli 35-40 % koko porukasta. Kasassa on nyt 4/20, kun viisi on testattu eli CR oli heillä 80 %. Tarvitaan siis vielä 3-4 CR:ää 15 potilaalta. Onhan se 20-27 %:lle 
. No, ei nyt naureta vielä. Hikoillaan vain.
Jos tämä p < 0,05, joka on yleinen lääketieteen merkitsevyysraja, riittää partnerille eli ottaa riskin lähteä isompaan trialiin ja maksamaan, vaikka 5 tapauksessa sadasta voisikin olla kyse vain sattumasta eli Bexillä ei olisikaan vaikutusta, saatetaan saada noi 3-4 CR-vastetta aika nopeasti. Silloinhan Faronin pitäisi harkita tiedottamista jo ennen kuin lopullinen Q1-luenta valmistuu. Itse tietysti määrittelevät merkitsevyyden ja pörssitiedottamisen rajan. Ja tarkastaa vielä, ovatko potilaat vertailukelpoisia aiempiin trialeihin nähden. Ehkä partneritkin ovat ottaneet kantaa, mitä p-arvoa haluavat nähdä ja miten pitkä CR-vasteen tulisi olla, tuossa yllä olevassa azalla (mikä tahansa vaste) on 10 kk. Ja aika vasteeseen azalla 4,5 kk. Bex ilmeisesti nopeuttaa. Lopulta sitten mOS on, mitä katsotaan. Ja AA-myyntilupaa aikovat hakea faasi 3 vasteilla ja lopullista sitten mOS:llä.
Jos halutaan vielä tiukempi merkitsevyysraja p<0,01, ja azan CR olisi vähän korkeampi eli 18 %, vaaditaan 9/20.
Siinä tapauksessa vielä viisi lisää eli 33,3 %:n pitäisi saada CR viidestätoista lisäpotilaasta. Kymmenen kk:n vasteiden kestosta ei ehditä saada tietoa riittävän monelta Q1 loppuun mennessä. Olisiko etumaksu sitä korkeampi, mitä tiukempi p-arvo eli kannattaako vain pantata tuloksia, jos hyvää kertyisi? You never know®
Do your own math and prove me wrong
47 tykkäystä
Paljon tekstiä joka kuulostaa fiksulta… kuitenkaan ei ole mitään järkeä tehdä tilastollista testausta eri tutkimusten vasteprosenteille. Jos Faron tuollaista esittelisi partnerille niin kaikki uskottavuus menisi. Lisäksi muuten p-arvo ei ole sama kuin sattuman todennäköisyys 
10 tykkäystä
Aivan. Toisin ilmaistuna p-arvon kai voisi määrittää olevan se todennäköisyys, että potilasdatasta saataisiin ko. tulos tilanteessa, jossa nollahypoteesi on voimassa (eli vertailtujen potilasjoukkojen välillä ei ole eroa). Meniköhän nyt oikein? 
4 tykkäystä
Tee perässä
Faronin ei tarvitse esitellä mitään muuta kuin tulokset, partneri tekee samanlaiset laskelmat, samoin FDA. Ei niitä päätöksiä stetsonista vedetä vai mitä menetelmää esität?
Pieleen meni tämäkin kommenttisi, voi olla viisaampi puhua palstalla nollahypoteesien sijaan sattumasta. Voi kompastua omaan kikkailuunsa.
”Rajana voi olla esimerkiksi 0,05, jota pienemmillä arvoilla nollahypoteesi hylätään ja ero katsotaan tilastollisesti merkitseväksi. Tällä tavalla aineistossa havaittu ero katsotaan siis tilastollisesti merkitseväksi, kun sen todennäköisyys esiintyä sattumalta on pienempi kuin 0,05 (5 %).”
Mikä tämä r/r MDS tutkimus on, johon viittaat mOS 15 kk?
32 tykkäystä
Palstalle tulee sitä tahtia tavaraa, että äskettäisetkin postaukset hukkuu. Noita chat-gpt:n jorinoita ja suomi-wikipedialinkkejä jatkossa vähemmän kiitos 
… ei hyödytä ketään.
Eiköhän BP katso kaikkea dataa mikä niille annetaan. Ja siellä kyllä osataan käyttää statistiikkaa omaksi eduksi. Mutta tuossa yhteydessä sillä on vain viihdearvoa.
13 tykkäystä
Tartun metodologiaan sen verran, että khin-neliö-testi ei sovellu tässä, koska sen oletukset eivät täyty odotettujen frekvenssien suhteen yhdessä taulukon solussa. Muodostamasi ristiintaulukon odotetut frekvenssit Aza+Bex CR solulle on alle 5 (~3.833). Metodisesti oikea testi on siis ensin laskemasi Fisherin tarkka testi.
Jos oletukset ovat aza+bex potilaita 20 (?) ja aza potilaita toiset 20 (?), ja jos azalla 16% on CR (ja 84% ei-CR), niin aza+bex kombolla tarvittaisiin 45% (9 kpl) CR:ää, jotta ero aza vs aza+bex välillä olisi tilastollisesti merkitsevä riittävällä tilastollisella voimalla (tässä 80%) khin-neliö-testillä.
14 tykkäystä
Juu, tarkennuksena vain että Ei ko. tulos, vaan Todennäköisyys, että saatasiin vähintään yhtä poikkeava tulos jos lähtöoletukset on voimassa
3 tykkäystä
Hyvä, että tartut. Niinpä on alle suositellun 5. Myös juuri jälkimmäisessäkin esimerkissä eli 4,5. Mennään siis Fisherillä, kuten aiempi esimerkki. Nyt kerrytettäviä ensilinjalaisia on yhteensä 20. Siis esim. 8 CR ja 12 ei-CR. Vertailuryhmäähän ei nyt ole vaan se on historialliset satojen potilaiden ryhmät. Siksi suoristin havainnollisuuden vuoksi 18 CR ja 82 ei CR.
Kahdeksan CR siis tarvittaisiin merkitseväksi vastemääräksi, vai mitä laskuria, -tekniikkaa käytät?
Faronhan arveli, että faasi 3:een tarvitaan 75 + 75 potilaita, että FDA:lle myyntilupaan riittäisi tilastollinen voima. Tämä ilmeisesti 40 % CR:llä, jos oikein muistan.
6 tykkäystä
Vertailet nyt päärynöitä ja omenoita keskenään. Linkittämäsi tutkimuksen Guadecitabiini on dna metylaatioestäjä eli menee enemmän tuonne sytostaatti kategoriaan. Bexmarilimab on immunomodulaattori. Näin ollen myös haittvaikutusprofiilit lääkkeillä eroavat toisistaan oleellisesti.
The common adverse reactions for all DNA methylation inhibitors are febrile neutropenia, neutropenia, bone marrow suppression, thrombocytopenia, anemia, pancytopenia, leukopenia, cytopenia, bone marrow failure, hematotoxicity, agranulocytosis, disseminated intravascular coagulation, granulocytopenia, platelet disorders, febrile bone marrow hypoplasia, splenomegaly, leukocyte disorders, thrombocythemia, and hemolysis.
Käsittääkseni bexmarilimabilla ei ole vakavia haittavaikutuksia havaittu. Näiden kahden lääkkeen vertaaminen toisiinsa ei ole siinä suhteessa kovinkaan mielekästä.
11 tykkäystä
Minulta on mennyt tuo 40% oletus ohi.
Jos oletetaan faasi 3:ssa kaksi treatment armia ja näissä bex-armissa 40% olisi CR:ää (eli 30 potilasta 75:stä), niin aza-armissa saisi olla enintään 24% potilaista CR:ää (18 potilasta 75:stä) eli eron tulisi olla vähintään 16%-yksikköä azalle epäeduksi, jotta ero olisi tilastollisesti merkitsevä. Eli 12 CR-potilasta enemmän.
Jos oletetaan historiallisten tulosten perusteella toisin päin, eli aza-armissa olisi 16% CR:ää (12 potilasta 75:stä), bex-armiin tarvittaisiin vähintään 30% CR:ää (23 potilasta 75:stä). Eli 11 CR-potilasta enemmän. Oletuksella 18%:sta CR:ää azassa ei käytännön eroa tähän.
Oletetaan nyt vielä niinkin, että aza-armissa olisi 16% CR:ää ja bex-armissa 40%. Tällöin riittäisi 28 + 28 potilaista (balansoitu asetelma, koska sillä on parempi tilastollinen voima suhteessa epäbalansoituihin ryhmiin). Se tekisi 7 CR-potilasta enemmän bex-armissa.
Toki mitä suurempaa eroa halutaan nähdä, niin sitä pienempi ryhmäkoko sen havaitsemiseksi tietyllä tilastollisella voimalla riittää (näissä 80%). Tämä on tätä voimalaskelmien paradoksaalisuutta. Vaakakupissa painaa mikä on todennäköisyys havaita sellainen havaintoaineisto, jossa todella olisi näin suuri ero?
Partneriehdokkaita kiinnostanee kokonaisuus, jonka osat ovat CR-vasteiden lukumäärä, haittavaikutusten määrä, laatu, kausaalisuhde bexiin, ja eliniän odote (Kaplan-Meier).
7 tykkäystä