En ole varma onko näiden muiden kilpailijoiden olemassaolo uhka vai mahdollisuus.
Interferonin tutkimusta tehdään nyt laajasti ja positiiviset tulokset tukevat Traumakinen lupakäsittelyä. Toisaalta SNGn tapa annostella inteferon suoraan keuhkoihin inhalaattorin kautta mahdollistaa teoriassa mm. helpon kotikäytön kun puolestaan Traumekine suunniteltu annettavaksi suonensisäisesti. Hoitomuotojen tehoa en osaa arvioida, mutta olettaisin, että inhalaattori helppokäyttöisempi
“There are leads, around interferon-type treatments (proteins that interact with the immune system, editor’s note) or treatments against these inflammatory molecules, cytokines, which seem really interesting,” he said. on RMC-BFMTV."
Mielenkiintoinen juttu. Oli Lontoon palstalla linkattu.
Turku Finland Covid-19 taistelun eturintamassa!
« Ces traitements sont aujourd’hui dans des essais contrôlés avec tirage au sort », a rappelé l’épidémiologiste, disant espérer qu’ils seront disponibles « à la fin de l’automne ». « Je dis pas qu’on guérira systématiquement tous les patients, non, mais je pense » que ces médicaments permettront d’obtenir « de meilleurs résultats », a-t-il ajouté.
Kyllä tässä on jo tietoa, koska ja miten myyntiluvat voisi tulla. Varmista nykyistä keskustelua.
Synairgen on muuten finnCap sijoitusyhtiön seurattavien listalla ja sille löytyy jopa hinta-arvio liittämästäni aamupalaveri raportista: “substantially higher than 360p (c.£0.5bn market cap)”.
Faroniin tämä liittyy siten, että samasta kappaleesta löytyy hinta-arvio Rebif hoidolle “pricing points for Rebif and Avonex and Gilead’s remdesivir ($2-3,000 per treatment)”. Synairgen hinta-arvio on pohjustettu tuolle. En nyt muista, onko missään arvioitu kuinka paljon Traumakine hoito maksaisi?
Tämä raportti on vapaasti ladattavissa finnCap sivuilta rekisteröitymisen jälkeen.
synairgen.pdf (1,3 Mt)
Edit: korjattu typo
Twitterin maailma.
@iyoriniygo521 @maijahollmen’ille eilen: “Maija…is there an update for Clevegen due soon”
Vastaus: “I hope so. We have a manuscript under review.”
En löytänyt keskustelua tästä jo helmikuussa JAMA:n toimituksen puolesta julkaistusta mielipiteestä. Juttu oli kirjoitettu tähän samaan aikaan ilmestyneeseen artikkeliin liittyen: Effect of interferon β-1a on Death and Days Free From Mechanical Ventilation in Moderate to Severe ARDS (https://jamanetwork.com/journals/jama/fullarticle/2761314). ← Tässä alkuperäisjulkaisussa siis todettiin jo sama kuin aiemmin Faron Pharman tutkimuksissa eli ei vaikutusta kuolleisuuteen, mutta kortisoni oli taas mukana sotkemassa hommaa. Tämän tutkimuksen post hoc analyyseissa saatiin melko pieni ero kuolleisuudessa siinä joukossa, jotka eivät saaneet kortisonia, mutta saivat IFN-B-1a:ta; 16% vs 19,3%.
Kuvakaappaus JAMA:n toimituksen artikkelista. Alla linkki koko juttuun.
Lisäksi vielä mielenkiintoinen artikkeli, joka mainittu editorien lähteissä.
Extremes of Interferon-Stimulated Gene Expression Associate with Worse Outcomes in the Acute Respiratory Distress Syndrome
Nykytiedon valossa ei voida pitää mitenkään varmana Traumakinen onnistumista ARDS:n hoidossa. Toivotaan tietenkin parasta, mutta en laittaisi kaikkia eläkesäästöjä tähän.
Kohta kuullaan tutkimustuloksia.
Mun mielestä tämä JAMA artikkeli on Faron tutkimus. Artikkelissa on linkki
Trial Registration ClinicalTrials.gov Identifier: NCT02622724 ja sitä kautta löytyy tutkimuksen sponsori = Faron.
Joskus pohdin itsekin tässä keskustelussa tuota pientä eroa kuolleisuudessa eri koeryhmien välillä mutta en nyt onnistu itsekkään sitä löytämään enää.
Katsoin pari päivää sitten uudestaan Jalkasen haastatteluja tuolta ajalta, kun Traumakine Phaasi III koe tulokset julkaistiin. Hän sanoi, että Faron kortisoidien niin laaja-alainen käyttö tuli heillekkin vähän yllätyksenä. Täytyisi jostain etsiä Traumakine Phaasi II tutkimuksen tulokset. Niistä saatujen tulosten on täytynyt olla positiivisia sillä muutoin Phaasi III tuskin oltaisiin tehty. Phaasi II tiedoista näkisi varmaan potilasryhmien koot ja kuinka pienestä aineistosta on silloin ollut kyse.
Oliko tuossa toisessa linkkaamassasi artikkelissa pointti se, että ARDS vakavuusaste on riippuvainen kuinka samantapaisesti potilaan valkosolut reagoivat? Eli tuodaanko tässä artikkelissa esiin yksi muuttuva tekijä, jota ei voida kontrolloida koska se on yksilöllinen ihmisestä riippuen, joka puolestaan vaikuttaa Interferonin tehoon?
Mitä uutta tietoa tämä kaksi viikkoa vanha artikkeli tuo tutkimustuloksista? Itse en lukuoikeutta omista, mutta jos sitä ei ole muokattu julkaisun jälkeen niin se ei kerro mitään konkreettista tutkimustulosten aikataulusta.
“Jos WHO:n tutkimus onnistuu, Traumakine voi saada myyntiluvan nopeastikin. Tällä hetkellä tiedetään, että enää Traumakinen lääkeaine interferoni-beta ja viruksien jakautumista estävä remdesiviiri ovat mukana tutkimuksessa. Lisätietoa tulee hetkenä minä hyvänsä.”
Alkaa näyttämään siltä , että tällä menolla tulee ensimmäisenä uutisia Clevegen tutkimuksesta kuin tästä Traumakinestä. Mielenkiintoisia aikoja eletään tämän yhtiön kohdalla, mutta saa nähdä millaisia uutisia tulee.
Elämme globaalissa vaikeassa pandemia tilanteessa.
Kun tulokset saadaan niin uskoisin, että myyntilupa tulee
pikaisesti. Faronin lääkearsenaalilla tulee olemaan
kova kysyntä. Onneksi suomalaisille on lääkkeet varattu.
Jatkan osakeostoja ilmoitukseen saakka.
Juu, INTEREST tutkimus (2015-2018) ei mennyt niinkuin Jalkaset odottivat. Nyt onneksi tiedetään, ettei interferoni toimi steroidien kanssa. Tämä oli mielestäni hyvä löytö, vaikka pieleen menikin kolmos faasi aikanaan. Mutta, totta, ei kaikkia säästöjä tähän kannnata laittaa.
Aihetta sivuten alla tutkimus 2/2020, jossa todettiin kortikosteroidien isommilla annoksilla oleellisesti lisäävän kuolleisuutta influenssaviruksen aiheuttaman ARDS:n hoidossa.
“The current study showed that early corticosteroid treatment was associated with a significantly higher hospital mortality in adult patients with influenza-associated ARDS. The earlier the treatment, the higher the mortality. The higher the corticosteroid dose, the higher the mortality.”
Tuore tutkimus 20.8.2020
Tulokset ensi viikolla.
Miten tämä liittyy suoranaisesti Faroniin? Toki siitä saa jotain näyttöä IFN-β1a toivimuudesta kuolleisuuden estossa sairaalatapauksissa, mutta Faronin pihvi on tuo annostelutapa. Lisäksi jos nyt oikein osaan tulkita, niin tuossa tutkitaan yhteisvaikutusta Lopinavir /Ritonavir kanssa.
Tutkimus on “subcutaneous injections” ja Traumakine on “intra-venous”
Kiitos korjauksesta. Tosiaan sama INTEREST III tuo JAMA:n juttu. Hämäännyin, kun oli julkaistu vasta tämän vuoden puolella ja Faron julkaissut tulokset jo v. -18.
https://www.faron.com/sites/default/files/AGM%202020%20presentation.pdf ← Tässä Faronin esitelmässä, ovat saaneet post hoc propensity analyysilla kuolleisuudeksi 10,6% traumakine ryhmässä, jossa ei kortisonia vrt 16% alkuperäisjulkaisussa. Ilmeisesti tämä ero johtuu tästä propensity analyysistä…
Toinen huomionarvoinen asia on mielestäni melko pieni 19,3% kuolleisuus placebo-ryhmässä, jotka eivät saaneet kortisonia (vrt 30-45% ARDS yleensä). Randomisointihan oli vain Traumakinen suhteen, joten voisi olettaa, että kortisonia saaneet ovat olleet keskimäärin sairaampia. Tämä voi myös sotkea Traumakinen arviontia, onko vertailu tehty ns lievempien ARDS välillä, onko enemmän voitettavaa nimenomaan siellä sairaammassa päässä?
Tuossa artikkelissa oli mitattu tyypin 1 interferoni-geenien aktivoitumisen astetta neutrofiileissä ARDS-potilailla. Eli käytännössä interleukiini 1 korrelaatiota kuolleisuuteen. Tuloksena siis, että jos interleukiinia liikaa (mikä siis vastaisi Traumakinen aikaansaamaa tilannetta) tai liian vähän, kuolleisuus ARDS:ssä lisääntyy. En kuitenkaan vetäisi vielä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä tästä. Traumakinen vaikutus on kuitenkin huomattavasti spesifimpi, interleukiini 1 -sytokiineja on yhteensä 11, joista Traumakine on yksi. Tämä oli siis lähinnä liittyen tuohon JAMA:n editorien artikkeliin, josta tähän liittyvä lainaus: “In patients with ARDS, extremes on IFN-stimulated gene expression have been associated with poor clinical outcomes”.
Faasi II tutkimuksisse saatiin 81% ero kuolleisuudessa Traumakine-ryhmän eduksi. Tätä tutkimusta ei toki oltu randomoitu. En usko, että näin suurta eroa tullaan saamaan. Toivottavasti kuitenkin eroa saadaan ja lääke saadaan markkinoille, jonka jälkeen vielä varmasti käyttöindikaatiot tarkentuvat. Uskon, että lääke voisi olla yksi tärkeä osa tehohoidon lääkearsenaalia. Ihmelääkkeeseen en usko.
Valitettavasti uskottavuus kärsii kun näitä vanhoja 2018
tutkimuksia tuodaan keskustelupalstalle.
Lähinnä tarkoitus oli tuoda esille tuo JAMA:n editorien julkaisu, jossa oli käsitelty myös muita mahdollisia selityksiä Traumakinen epäonnistumiselle ARDS hoidossa kuin samanaikainen kortisonihoito. Tästä en löytänyt aiemmin keskustelua.
Kaksi vuotta vanha lääketiede on suurelta osin yhtä kuranttia kuin 2020 julkaistukkin. 
Täällä rupee kuulostaa vähän meno siltä että yritetään huudella osaketta ylöspäin foorumeilla. Ettei vaan ois ostettu 5.80 hintaan kääntyvää rakettia ja nyt yritetään saada omia pois. 
Jottei menis ihan OT niin Matins tutkimukseen liittynyt kolme uutta siteä eilisen rapsan mukaan, eli excecuutio edistyy sillä saralla.
