Ja ettei kävisi epäselväksi, tässä vielä konteksti: https://twitter.com/maijahollmen/status/1294192754675929088
“Joskus pohdin itsekin tässä keskustelussa tuota pientä eroa kuolleisuudessa eri koeryhmien välillä mutta en nyt onnistu itsekkään sitä löytämään enää.”
Kauppalehden keskusteluissa käytiin toukokuussa mielenkiintoista vääntöä Faronin 22.10.2018 antamasta tiedotteesta sekä Faronin itse antamistaan numeroista tekemistä tulkinnoista:
Pari lainausta heille, jotka eivät tiedotetta halua kokonaan lukea:
”Concomitant corticosteroid treatment had a significant impact on mortality in the Traumakine treatment group. Mortality was 10.6% (7/66) for those receiving Traumakine and not on corticosteroids, versus 39.7% (31/78) for those receiving Traumakine and on concomitant corticosteroids. This outcome is highly statistically significant (p<0.0001) and was a similar mortality to the treatment group in the phase I/II study”
”Of note, we also observed that the use of corticosteroids in the placebo group was associated with an increased mortality of 27.6% compared to no use of corticosteroids of 14.8% (p= 0.075). In the group receiving corticosteroids there was a significantly higher APACHE II (acute physiology and chronic health evaluation) score (23.4 versus 20.4, p=0.0007) and SOFA (sequential organ failure assessment) score (10.4 vs 9.5, p=0.0428) but this difference does not, we believe, explain the scale of mortality difference associated with corticosteroid use versus non-use.”
Kuolleisuus numeroina:
- TK, ei corticosteroideja 10,6% (7/66)
- TK corticosteroideilla 39,7% (31/78)
- Placebo, ei corticosteroideja 14,8% (8/54)
- Placebo corticosteroilla 27,6 % (27/98)
Kiinnostavimmat huomiot Kauppalehden keskustelusta:
- On mahdollista, että Traumakinellä ei ollut merkittävää roolia kuolleisuuden vähentäjänä.
- Tutkimuksen tärkein pointti oli(si)kin, että corticosteroidit voivat olla vaarallisia (nykyäänhän tästä ristiriitaisia näkemyksiä; joidenkin mukaan ne voivat auttaa interferonien villiinnyttämän cytokiinimyrskyn taltuttamisessa).
- Edelliseen liittyen erittäin tärkeänä yksityiskohtana huomio, että steroideja saaneet potilaat olivat merkittävästi huonommassa kunnossa, ja siten alttiimpia kuolemaan.
- Ilman steroideja TK- (10,6%) ja placebo- (14,8%) -ryhmien välillä ei ollut merkittävää eroa.
- Jos olisit ollut niin huonossa kunnossa, että sait steroideja, olisit halunnut mieluummin olla placebolla kuin saada TK:ta. Tappavimmaksi komboksi nimittäin osoittautui TK + streroidit.
Odotan WHO:n tuloksia ja tulkintoja suurella mielenkiinnolla.
Itsellä vähän ristiriitainen käsitys tämän kaltaisesta viestinnästä. Tutkimuksen sisällöstä en sen suuremmin osaa mitään sanoa, sillä en ole ehtinyt perehtyä. Mutta mikäli tutkimus/heidän data sisältää jotain merkittäviä tuloksia Faronin Clevegeniin liittyen kuten nopeasti screenshoteista voi päätellä, eikö oikea informaatiokanava olisi tiedote yritykseltä, eikä twitter? Vai ymmärränkö nyt erittäin vihkoon tämän twiitin sisällön.
Puolivuotis raportti ilmoitus
Saa nähdä tuleeko tuolloin jotain uutta tietoa Clevegen tutkimuksesta tai Traumakinestä.
Oon samaa mieltä nimimerkki Gigimanin kanssa.
LSE -sivustolla Maija Hollmenia Twitterissä haastatellut “webby” (“cwebb07”) vihjailee, että Clevegenistä on tulossa erittäin hyviä uutisia pikapuoliin. Viittaa lähteenä “hevosen suuhun” eli sisäpiiriläiseen.
Laitoin tähän itse niin kokonaisen kuvakaappauksen kuin eilen pystyin kaivamaan. Sen perusteella näyttäisi olevan kaksi vaihtoehtoa.
-
cwebbin yrittäessä urkkia sisäpiiritietoa viattoman oloisilla kyselyillään, Hollmen pelityttönä vastaa hänelle, että tulokset näyttävät hyviltä … MUTTA … hän viittaa edelleen aiemmin (14.8.) aloitettuun / käytyyn keskusteluun, ja siten puhuu edelleen vanhoista MATINS -tutkimuksen tulosista, joista on nyt tulossa jonkinlainen tarkistuksessa oleva julkaisu / yhteenveto.
-
Hollmen (jostain täysin käsittämättömästä syystä) laulaa tai ainakin vihjaisee Twitterissä vielä julkaisemattomasta ja uudesta, ainoastaan sisäpiirin hallussa olevasta tiedosta.
Laittaisin pelimerkit vaihtoehto ykköselle. Hollmen tuskin on aikeissa vetää tutkijanuraansa viemäriin tässä vaiheessa firman elinkaarta. Puhumattakaan firman uskottavuudesta, jonka vuoksi kuvittelisin hänen pystyvän välttämään ainakin törkeimmät ylilyönnit, vaikka varmasti on kova halu yhdessä muun perheen kanssa siirtyä miljardööri-kerhoon. Niin pian kuin mahdollista.
Suomessa aletaan tutkia syksyllä uusia koronalääkkeitä potilailla.
– Lääketutkimukseen tulee mukaan uusia lääkkeitä syksyn kuluessa. Enempää en voi vielä kertoa. Remdesiviirin tutkimuksen jatkuminen selviää lähiaikoina, Tikkinen kertoo.
Tämähän tiedettiin jo, mutta laitetaan nyt silti kun on sen verran hyvä haastis.
Hyvä kun tuot esille näitä mahd. riskitekijöitä keskusteluun. On harmillista että oma tietotaito ei tahdo riittää syvälliseen pohdintaan. Lääketieteen tutkimus on kovin vierasta. Se mitä olen maallikkona hämmästellyt on kuinka pienikin ero esim. kuolleisuudessa eri potilasryhmien välillä katsotaan suureksi läpimurroksi. Synairgenin tutkimustulokset kiinnittivät huomioni tästä syystä, koska Synairger sanoi, että heidän Interferon beta-1a hoitomuoto saavutti 79% vähennyksen taudin vakavuudessa. Tosin tätä tutkimusta on nyt kritisoitu siitä, että vertailuryhmässä olleet potilaat olivat paljon sairaampia, tupakoivampia ja muutenkin paljon huonommassa kunnossa olevia mitä Synairgen ryhmän potilaat.
A large, NIH-sponsored clinical trial launched this month will test interferon as a drug injected in patients hospitalized with covid-19. Those patients will receive interferon beta-1a, a synthetic molecule identical to the protein our bodies make, every other day for the first week of their hospital stay.
The patients in the study will also get remdesivir, an antiviral agent the FDA authorized in the spring. Researchers will compare their recovery against that of covid-19 patients who received remdesivir alone. “The purpose of it is to determine whether you get added value,” Fauci said. The trial is slated to run through November 2023.
Tämähän toisaalla jo todettu huonoksi, tai ainakin osittain testattu ja jatkettu yksinään INF. Ilmeisesti usko INF sellaisenaan ei riitä, vaan ajattelevat vain Remdesivirin toimivuutta sen kanssa. Millä tässä suljetaan pois se vaihtoehto, että se on nimenomaan se Interferon joka auttaa ja Remdesivir on “koristeena”, mikäli ylipäänsä olisi apua INF+RVIR. Jos taas saavat tulokseksi, että vain Remdesivir auttaa, niin sitten asia erikseen.
in reality, it has proven less effective than we would like.”
A critical factor may be getting the timing right. The new studies suggest interferon would be most helpful in the earliest stages of the disease, but that window may close before most people are hospitalized and doctors can treat them.
“Interferon also has a lot of side effects,” Gaglia pointed out. These include muscle aches, fever and other ailments associated with flu infections. “So we wouldn’t want to use it unless we think it’s going to be beneficial.”
pitting these virus fighters against coronavirus too late in the process could actually worsen symptoms, according to animal models cited in a recent review of interferon studies
Nämä toki otettu sieltä heinäkuun tutkimuksista, mutta tuodaan esille hieman eri tavalla kuin tähän asti. Saan tästä hieman mielikuvan, että Interferonin toimivuuteen sellaisenaan ei niin uskottaisi, koska ajoitus niin hankalaa. Toivotaan että on vain yksi näkemys tässä sopassa.
Kuitenkin tuo, että nyt testaavat injektoimalla, eli onko nyt kyseessä sitten Traumakine? vai saako tuota tunkea Remdesivirin kanssa ja tällöin ei tarvitse välittää Faronin patenteista? Remdesivirhän injektoidaan tässä tapauksessa joka tapauksessa.
Kyse on Rebifistä ACTT-3:ssa studylistauksen mukaan:
Experimental: Remdesivir plus Interferon Beta-1a
200 mg of Remdesivir administered intravenously on Day 1, followed by a 100 mg once-daily maintenance dose of Remdesivir while hospitalized for up to a 10-day total course and 44 mcg of interferon beta-1a administered by a 0.5 mL Experimental: Remdesivir plus Interferon Beta-1a
200 mg of Remdesivir administered intravenously on Day 1, followed by a 100 mg once-daily maintenance dose of Remdesivir while hospitalized for up to a 10-day total course and 44 mcg of interferon beta-1a administered by a 0.5 mL subcutaneous injection on Days 1, 3, 5, and 7 while hospitalized for a total of 4 doses. injection on Days 1, 3, 5, and 7 while hospitalized for a total of 4 doses.
Placebo Comparator: Remdesivir plus Placebo
200 mg of Remdesivir administered intravenously on Day 1, followed by a 100 mg once-daily maintenance dose of Remdesivir while hospitalized for up to a 10-day total course and a 0.5 mL placebo injection administered subcutaneously on Days 1, 3, 5, and 7 while hospitalized for a total of 4 doses.
Drug: Interferon beta-1aRebif (R) is a purified 166 amino acid human interferon beta glycoprotein with an amino acid sequence identical to natural fibroblast derived human interferon beta. Each 0.5 mL prefilled syringe contains 44 mcg of interferon beta-1a, 4 mg human albumin, USP; 27.3 mg mannitol, USP; 0.4 mg sodium acetate; and water for injection, USP.
Ja siis tutkimus on rakennettu niinpäin että uskovat remdisiviirin toimivan, ja testaavat että auttaako IFN administroituna sen kanssa.
Voisikohan tähän vaikuttaa se, että amerikkalaiset ostaneet remdesiviriä kaapit täyteen? Tottahan silloin toivoo ja odottaa, että se toimii. Ja voihan se toimiakin.
Sarilumab ei saavuttanut päätetapahtumiaan, aiemmin kesällä ja nyt uudestaan todettiiin että ei toimi severe tai critical potilas joukossa. Taas yksi kilpailija vähemmän. Sarilumab on siis IL-6 vasta-aine, vastaava kuin aiemmin epäonnistunut Tocilizumab, joten suuri yllätys ei ollut mutta tätä on tutkittu paljon maailmalla, joten hyvä että saadaan tutkimusresursseja järkevämpään käytöön.
Solidarity “Update”
Prof.Kari Tikkinen tietää missä mennään.
Oliko hän myös WHO:ssa päättämässä.
Voimme siis odottaa lähiaikoina tiedotteen ja jne.
Arvasin, että syyskuun alkupuolella saadaan tietoa.
Koskeekohan tulosten julkistaminen vain Suomessa tehtyjä Solidarity-tutkimuksia, muistaakseni Faronin Traumakinea ei Suomessa tutkittu?
Tikkinen johtaa Suomen solidarity tutkimusta. Suomi on yhdessä muiden pohjoismaiden kanssa tutkinut Remdesivirin vaikutuksia. Pohjoismaissa on tunnetusti ollut melko vähäinen määrä testipotilaita, joten oletus on, että erillistä tutkimustulosta ei julkaista näin pienestä testiryhmästä vaan tulokset julkaistaneen osana laajempaa globaalia raporttia.
odotetaanko me tuloksia solidaritytrialista jotta saadaan rahoittaja hibicus- tutkimukseen vai onko niin että sieltä on saatu alustavia huonoja tuloksia jonka takia rahoittajaa ei saada?
jos oikein olin ymmärtänyt niin tutkimuksen olisi kuulunut tänään alkaa?
Viimeinen virallinen tieto julkaistu 18.8. Faronin lehdistötiedotteessa:
As previously announced, HIBISCUS will be an investigator-initiated study at Harvard Medical School’s Beth Israel Deaconess Medical Center (BIDMC), focused on intensive care unit (ICU) patients with ARDS caused by a viral infection (e.g. COVID-19, influenza). Commencement of the Phase II/III pivotal, randomized, placebo-controlled study, remains subject to finalisation of funding arrangements and regulatory approval. The study will test Traumakine against both placebo and dexamethasone, which is now a part of the standard of care in the US. Further announcements will be made in due course.
HIBISCUS tutkimus käynnistyy kun saavat tarvittavat luvat ja rahoituksen. Jos solidarity tutkimuksesta saadaan positiivisia tietoja, niin molemmat järjestyvät varmasti nopeasti.