Pääviesti tuossa mun viestissä oli se, ettei markkina hinnoittele mahdollisia uusia lääkkeitä (tai mitään muutakaan myytävää tuotetta muissa sijoituskohteissa) jakamaan markkinaosuuksia. Sen vuoksi tuollainen jossittelu on aika turhaa. Se riski realisoituu vasta sitten kun tuote on saatavilla. Ja kuten toteat, niin hyvin vähän on aktiviteettia, joten kaiken mennessä nappiin etumatkaa on vuosia ellei vuosikymmen.
11 tykkäystä
Lääketutkimus ei ole halpaa lystiä jos lystiä ollenkaan. Jos Sirpa kiinnostuu Suomessa clever-1:stä, ei se muuta rapakon takana kenenkään tutkimuksen suuntaa. Tarvitaan evidenssiä toimivuudesta. Tätä faron-puolue odottaa pian kuulevan. Jos toimivuudesta tulee kovaa näyttöä, kiinnostus yhtiöstä räjähtää. Silloin saattaa tutkimuksiakin ruveta putkahtelemaan aiheesta muuallakin maailmassa.
6 tykkäystä
Jos olisi toimaria lainatakseni, vallankumouksellinen lääke/ kohde kyllä se kiinnostus leviäisi nopeammin, jo ennen kuin ensimmäiset kokeet ihmisillä on tehty.
Naalinpaskan ehdottamilla hakusanoilla “clever-1” or “stab1” or “stabilin-1” ilman sanaa cancer cleverin huippuvuosi oli 2019, jolloin tutkimuksia tuli 24. Sitten on ollut laskua, 2024 oli 17 kpl ja YTD 8 kpl. Ei näytä kovin räjähtävältä kiinnostukselta. Ja siis tämä löydettiin v. 2000 tienoilla?
Koska bexin ennustetaan toimivan jopa 25% syövistä kuten huippulääkkeet pd-1 estäjät, niin verrataanpa niihin… PD-1 löydettiin 1992… 20 vuoden kuluttua julkaisuja oli jo pitkälti toista tuhatta… ensimmäiset kokeet ihmisillä 2012, jonka jälkeen tutkimusten määrä räjähti…
Kyllähän se takatukka tuossa videollakin sanoi partnereista puhuttaessa, että ne on konservatiivisia, näyttöä odotetaan. Ja jos bexin tulevaisuutta miettii, olisi erittäin tärkeää että taustalla olisi jo kattava “tutkimusekosysteemi” tuloksineen ja tiedeyhteisön tuki eikä pelkästään Turkulaisten labra ja parikymmentä julkaisua.
10 tykkäystä
Tämän videon alusta loppuun mielenkiinnolla katselin ja sen jälkeen vielä vuoden alusta asti viestejä läpi lueskelin.
Pienen sijoituksen tulen tekemään, mutta hieman häiritsee tässäkin videossa toimarin sanomat asiat. Voiko sitä laukoa tämmösiä “varmoja” kumppani puheita vailla mitään vastuuta, jos asiat taas kerran (?) viivästyykin?
Sanomattakin on selvää, että jos kaikki menee seuraavan 1-2 vuoden aikana putkeen niin kurssi on jotain ihan muuta kuin 2,50€.
8 tykkäystä
“Jos uusi vasta-aine sitoutuu eri epitooppiin kuin bexmarilimab, eikä käytä samoja sekvenssejä tai sitoutumisalueita, se voi olla patentoitavissa erikseen ja sen käyttö voi olla laillista ilman lisensointia. Kuitenkin, jos uusi molekyyli aiheuttaa saman vaikutuksen tai hyödyntää samaa mekanismia, Faron saattaa silti väittää epäsuoraa patentin loukkausta.”
En ole lääkäri tai lakimies mutta tämän tekoälyn vastauksen perusteella patentti suojaa kuitenkin todella vahvasti mielestäni
Edit: turinoituani lisää niin tekoäly laski todennäköisyyden sille että joku toinen yhtiö voisi ohittaa faronin patentin olisi 1-3% ja jos kunnolla laitetaan rahaa tiskiin niin se nousee 5-10%. Siltikin siinä menisi 5-10v edes että pääsisi sinne oikeuteen tappelee asiasta
9 tykkäystä
Jos tuo patenttiriski uudelle tulijalle olisi tuota luokkaa, tai edes sinne päin, pistäisi se kyllä aika vahvasti jäitä rahoittajien hattuun. Ylimääräinen merkittävä riski lääketieteellisten lisäksi.
2 tykkäystä
Tämä keskustelu markkinaosuuksien jakamisesta ja patentti kiistat vastaavan lääkkeen kanssa on nyt uskomatonta huuhaa läppää tällä hetkellä!
Ei tälläistä kilpailijaa nyt yhtäkkiä mistään putkahda!
Ehkä 10 vuoden päästä voidaan murehtia mut luulenpa et sitä ennen tapahtuu jo vaikka mitä 
34 tykkäystä
Olet aivan oikeassa. Hyvä silti kartoittaa mahdollisuudet kyseiseen tapahtumaan
1 tykkäys
Hyvää asiaa ja yritin kysyä lisää taustoja Grokilta ja tässä tulos,
https://x.com/i/grok/share/eW7lYdYhPSEuwMMaaGSbW6NZ4
Maallikkona voi ilmeisesti tulkita asian kuten se on tuossa sanottukin, että liekö aiemmat Clever-1 tutkimukset olleet prekliinisiä ja nyt vasta Faron on päässyt ensimmäisenä kliiniseen vaiheeseen? 
5 tykkäystä
No minkä vuoksi siinä nyt pitäisi joku tutkimusryntäys olla? Eihän noissa muissakaan ole ollut.
Pembrolizumab was invented by scientists at Organon after which they worked with Medical Research Council Technology (which became LifeArc) starting in 2006, to humanize the antibody; Schering-Plough acquired Organon in 2007, and Merck & Co. acquired Schering-Plough two years later. Inventors Gregory Carven, Hans van Eenennaam and Gradus Dulos were recognized as Inventors of the Year by the Intellectual Property Owners Education Foundation in 2016.
The development program for pembrolizumab was seen as high priority at Organon, but low at Schering and later Merck. In early 2010, Merck terminated development and began preparing to out-license it. Later, in 2010, scientists from Bristol Myers Squibb published a paper in The New England Journal of Medicine showing that their checkpoint inhibitor, ipilimumab (Yervoy), had shown strong promise in treating metastatic melanoma and that a second Bristol Myers Squibb checkpoint inhibitor, nivolumab (Opdivo), was also promising. Merck at that time had little commitment or expertise in either oncology or immunotherapy, but understood the opportunity and reacted strongly, reactivating the program and filing its IND by the end of 2010.
The concept of blocking PD-1 and PD-L1 for the treatment of cancer was first published in 2001. Pharmaceutical companies began attempting to develop drugs to block these molecules, and the first clinical trial was launched in 2006, evaluating nivolumab. As of 2017, more than 500 clinical trials involving PD-1 and PD-L1 inhibitors have been conducted in more than 20,000 patients. By the end of 2017, PD-1/PD-L1 inhibitors had been approved for the treatment of nine forms of cancer
Mielestäni lääkekehityksessä pätee sama sääntö kuin muissakin tuotekehityksissä, joku valopää keksii jotain uutta ja ketään ei kiinnosta. Sitten edelläkävijät saavat jotain aikaan ja viiveellä tulee perässähiihtäjien kultaryntäys. Tämä on perässähiihtäjien maailma.
2014 kaksi ensimmäistä PD-1 blokkeria markkinoille, ja vasta sen jälkeen alkoi tutkimuksia syntyä kuin sieniä sateella.
Keytrudakin oli menossa mappi-ööhön, tuleva blockbuster lääke.
Pitäisin outona jos tässä nyt olisi joku helvetin ryntäys päällä, jos bex lyö läpi niin sitten sellaista voi odottaa.
Lueskelin kyllä noita muita postauksiasi myös, kirjoittelin ajankuluksi tässä karhuilun vastapainoksi härkäilynäkökulmasta, ilman tarkoitusta edes yrittää kumota väitteitäsi.
Samaa asiaa voi katsoa aivan erilaisesta vinkkelistä ja päätyä aivan erilaisiin lopputuloksiin, ilman että kumpikaan olisi väärässä.
Turauttelin puhelimella oikolukematta, toivottavasti saa postauksesta selkoa.
55 tykkäystä
Hyviä huomioita ja täsmälleen samoja ajatuksia heräsi itsellenikin, kun luin Clarkin viestejä. Jonkun on aina oltava ensimmäinen se, joka uskaltaa kehittää jotakin täysin uutta ja mullistavaa ennen muita.
Suuren menestyksen myötä kilpailijoita tulee väistämättä, mutta se, joka onnistuu ensimmäisenä tuomaan markkinoille uudenlaisen, poikkeuksellisen tehokkaan ja hyvin siedetyn lääkkeen, saa valtavan etulyöntiaseman.
Hyvä esimerkki tästä on penisilliinin tarina. Alexander Fleming havaitsi vuonna 1928 sattumalta, että home nimeltä Penicillium notatum esti bakteerien kasvua. Vaikka löytö tehtiin vahingossa, se johti vuosien tutkimustyön jälkeen ensimmäisen modernin antibiootin kehittämiseen. Penisilliini ei ollut vain uusi lääke – se mullisti koko lääketieteen ja pelasti lukemattomia ihmishenkiä. Se loi perustan kokonaan uudelle aikakaudelle infektiosairauksien hoidossa.
Samalla tavoin bexmarin voi tulevaisuudessa osoittautua lääkkeeksi, joka kääntää uuden lehden syöpähoidoissa. Mikäli bexmarin todella lunastaa lupauksensa tehokkuudessa ja siedettävyydessä, se voi olla onkologian oma “penisilliini” – hoitomuoto, joka muuttaa koko hoitokäytännön ja asettaa uuden standardin sille, mitä pidämme mahdollisena syövän torjunnassa. Ensimmäinen toimija, joka onnistuu tuomaan tällaisen ratkaisun potilaille, ei ainoastaan johda markkinoita, vaan myös kirjoittaa historiaa.
43 tykkäystä
Katsoin tuota viimeisintä haastattelua, ja olen Juhon kanssa samaa mieltä tuosta, että nyt kun rahoitus ei ole niin tiukkaa ja kassa jatkuvasti tyhjä, neuvotteluasema on parempi.
Tähän asti kun kassan loppumisen on voinut ennustaa etukäteen aika hyvin, niin tottakai
se on ollut neuvotteluvaltti myös toiselle osapuolelle. On voinut odotella, että kassa käy vähiin, josko silloin saisi diilin halvemmalla. Yleisen markkinatilanteen huonous esim rapakon toisella puolella biolapuissa tietysti saattaa tehdä diilistä vaikeampaa, mutta kyllä se BP tarvitsee toisaalta uusia lääkeaihioita, ja on siellä rahaa mitä laittaa kiinni.
Isommassa kuvassahan se pääpaino varmaan siirtyy nyt sen diilin hakemiseen. Ascossa nyt saattaa tulla jotakin päivitystä vielä, mutta noin periaatteessa. Eli nyt pitää vaan olla malttia ja istumalihaksia odotella jopa sinne syksyyn asti. Näin ainakin itse tämän ajattelen.
24 tykkäystä
Onkohan niin, että kiinteältä puolelta esim tutkijalähtöisista tutkimuksista, ei ole tulemassa mitenkään alustavaa tulosta tukemaan tukemaan partnerointineuvotteluja. Jotain on menossa, mutta onko kaikki pitemmän tähtäimen valmistelua? Pienikin kiinteän puolen rohkaiseva havainto voisi lisätä BEXin potentiaalia kummasti.
6 tykkäystä
Ilmeisesti kenelläkään ei ole tietoa, onko Faronilla salassapito tai muita sopimuksia olemassa lääkeyhtiöiden kanssa, liittyen Bexiin…
Tiedottamisesta jos voisi päätellä jotain, niin Bonon tultua taloon välituloksia on kerrottu harvemmin. Ja asia ilmoitettiin, että isommissa tapahtumissa kuulette lisää.
Olisiko tuossa yhteys sopimuksiin lääkeyhtiöiden kanssa?
No asiasta kuullaan jossakin kohdin lisää ja ehkä faronilta on fiksua, olla kertomattakin jos jotain sopimuksia on olemassa…Sillä osakkeen liikkeet ovat olleet arvaamattomia aina, kun tulee tiedotetta ulos.
Ja myöskin uusimmat lainaehdot tulevien lainojen saamiseksi edellyttävät tietyn osakkeen vaihtomäärän saavuttamista. Liika posia, niin mitä vaihdolle tapahtuisi pitkässä juoksussa?
6 tykkäystä
Eiköhän nuo NDAt ole ihan ensimmäinen perusasia, mitkä kirjoitetaan alle ennen yhtään mitään palavereita. Ei kerro mitään neuvottelujen edistymisestä…
3 tykkäystä
Ei kerro ehkä neuvottelujen edistymisestä, mutta kertoo oikean kiinnostuksen määrästä. Esimerkiksi Herantiksen tapauksessa ovat kertoneet keskustelleensa 55 lääkeyhtiön kanssa, joista 11 kanssa on tehty salassapito. Kertoo siis, että 11 on riittävän kiinnostuneita jatkamaan keskusteluja.
5 tykkäystä
Ei kerro vielä mistään valtavan suuresta kiinnostukestakaan välttämättä. Monet firmat tekevät NDAn tosi matalalla kynnyksellä ihan siitä syystä, että oikein mitään keskusteluja ei voi edes aloittaa paljastamalla edes jotain kaukaisesti salassapidettävää. Olen joutunut tekemään NDA:n ihan vaan messukontaktin kanssa jotta saadaan edes keskusteluyhteys.
Tokikaan en tunne em. yritysten politiikkaa tässä asiassa, mutta ihan siis näin esimerkin omaisesti.
6 tykkäystä
Toisaalta jos kilpakosijoita riittää, niin silloin ei olisi aikaa odotella rahojen loppumista? Joku muu tulisi tekemään diilin.
1 tykkäys
Totta tämäkin, mutta aina parempi mikäli ei anna sitä “kassa loppuu kohta” korttia muille.
3 tykkäystä
Luulen, että epävarmuus BEXin toimivuudesta on ollut suurin syy riittävän suuren tarjouksen tekemiselle. Jos kakkosfaasi on loppuun asti hyvä niin seuraava epävarmuus, joka vaikeuttaa hinnoittelua, on toimivuus kiinteisiin. BP ei ehkä kiinnosta riittävästi pelkkä verisyöpä maksaakseen siitä toivottua hintaa vaan haluavat mukaan myös kiinteät mutta niistä pitäisi saada jotain lisänäyttöä, jotta edes ensimmäisestä käyttöaiheesta olisi valmis maksamaan vaaditusti. Tämä voi olla 50-100M (osakelisäys)kysymys syksyllä.
1 tykkäys