Pohdinta(lue:salaliittoteoria)
Skippaa viesti suosiolla jos sinua tympäsee tai mielesi pahoittuu amatööriajattelijan aamuisista spekulaatioista <3
Ilman minkäänlaista lääketieteellistä/lääkealan osaamista olen pohdiskellut seuraavaa:
Solidritytrialin tutkimuksen kulku vaikuttaa odotettua hitaammalta. Ainakin oma mielikuvani KYSEISEN lääketutkimuksen etenemisestä oli optimistisempi, vaikka tiedostan toki, että lääketutkimusprosessi on perinteisesti hidasta ja aikaa vievää.
No, koska sattuneesta syystä itseäni kiinnostaa faronin traumakinen kohtalo, olen lähestynyt asiaa arkijärjen ja saatavilla olevien uutislähteiden näkökulmasta.olen seurannut tätä covidlääke-skeneä viime keväästä kohtuu intensiivisesti.
Asiaan:
Interferonien käyttöön ja saatavuuteen liittyy ongelmia. Saatavuutta rasittaa sen käyttö muiden tautien hoidossa, kuten Ms-taudin hoidossa. Asiaa käsitellään mm. 
https://www.washingtonpost.com/science/2020/08/31/interferons-coronavirus-immune-boost/#click=https://t.co/11Sk5eMdnl
Jos interferon beta-1a pohjainen lääke (esim. faronin traumakine) osoittautuisi toimivaksi koronavirustaudin hoidossa, herää ainakin itselleni pari mielenkiintoista kysymystä:
-
Millaisia paineita kyseisen lääkeaineen kysyntään kohdistuisi? Jos/kun sanonta “rahalla saa ja hevosilla pääsee” pitää paikkaansa, rikkaat maat kahmisivat kaiken kerman päältä alta aika yksikön. Tulee mieleen keväällä tapahtunut maskiruletti, jossa mm. Jenkkien dollarit puhuivat kovaa kieltään. Köyhät ja usein ongelmissa eniten rypevät maat jäisivät kenties ilman. Tätä ei WHO ainakaan halua.
-
Mitä tapahtuisi ihmisten innokkuudelle osallistua erilaisiin lääketutkimuksiin, jos tiedossa olisi, että markkinoilla on tautiin toimiva lääke olemassa? Oma mutu on, että innokkuus laskisi merkittävästi. Tämä johtaisi kenties siihen, että kohdan 1. ongelma kertautuisi uudelleen, ja potentiaalisesti (tässä tapauksessa) interferonejakin parempia lääkkeitä olisi vaikeampi saada tutkittua. Ihmiskunnalla olisi liiaksi katse interferoneissa, ja ainakin hetkellisesti olisi käsillä suuri niukkuus. En tiedä interferonien tuotannosta tuon taivaallista, joten en osaa ottaa näkemystä siitä, kuinka nopeasti markkina korjaisi tilanteen edes jotenkin (interferonien tuotannon näkökulmasta).
Nämä kaksi edellä mainittua pointsia luovat mielestäni motiivin ostaa aikaa jonkin toisenkin, ja mahdollisimman monen toimivan lääkkeen löytämiseen tutkimusdataa panttaamalla, ja näin voitaisiin kenties helpottaa näitä (täysin kuviittellisia/spekulatiivisia/fiktiivisiä) olosuhteita. Olisiko tällainen panttaaminen eettisesti hyväksyttävää? Voi olla, että lyhyellä tähtäimellä ihmishenkiä säästyisi, mutta entä pidemmällä aikavälillä, jos lääketutkimukset vaikeutuisivat? Vaikea kysymys ja en todellakaan tiedä vastausta.
Tässä linkki uutiseen heinäkuulta, jossa viitattiin tutkimusdatan väliaikaistuloksiin: https://www.indiatoday.in/amp/world/story/who-sees-first-results-from-coronavirus-drug-trials-within-two-weeks-1696848-2020-07-04
Kuolleisuutta vähentäviä lääkkeitä on onneksi löytynyt, esimerkkinä steroidipohjainen deksametasoni. Muttei mitään radikaalia löydöstä ole tehty.
Kovin nopeasti WHO kykeni osoittamaan hydroksiklorokiinin toimimattomaksi. Lopinaviiri/ritonaviiri poistettiin tutkimuksista, tosin hieman myöhemmin, mutta kuitenkin jo muutama kuukausi sitten.
Remdesiviirin tutkiminen jos jokin tuntuu takkuavan. Sitä on jo käsittääkseni aika laajasti tutkittu, eikä vieläkään oikein vaikuta olevan viimeistä sanaa sanottu, muuta kuin että on kovin kallis lääke ja voi lyhentää toipumisaikaa.
Interferoneista vielä: faronin traumakine voi olla vaikutuksiltaan erilainen, kuin muut täysin samaan lääkeaineeseen, siis interferon beta-1a:han perustuvat lääkkeet, koska toimitustapa on erilainen (suonensisäinen vs.ihon alle pistettävä). Tämä saattaa tietysti olla myös yksi syy tutkimusaineiston julkaisun hitaudelle, että on erilaisia vaihtoehtoja. Mutta se, että interferon beta-1a haara on vielä mukana tutkimuksissa on mielestäni erittäin positiivinen signaali siinä mielessä, että toimimattomien lääkkeiden kohdalla WHO on kyllä melko nopeasti kyennyt tekemään johtopäätöksensä tutkimuksen jatkamisesta.
Mutta spekulatiiviset foliojohtopäätelmät:
Voisiko WHO olla tiennyt jo jonkin aikaa mahdollisesta toimivasta lääkkeestä tai hoitomenetelmästä, mutta tutkimustulosta pantataan siksi, että tällä katsotaan saavan suurempaa kokonaishyötyä syystä, että
a) interferonien saatavuus heikkoa
b) se käynnistäisi valtavan kilpailun ko. hoidosta ja interferoneista yleensäkin ja pienet jäisivät jalkoihin
c) tutkimuspotilaiden into osallistua muiden mahdollisten potentiaalisten hoitomenetelmien lääketutkimukseen heikkenisi, kun olisi tieto toimivasta hoitomenetelmästä
Loppuun: pidän itse todennäköisempänä sitä, että tutkimusdatan julkaisemattomuus johtuu muista syistä kuin edellä kuvatusta, mutta tulipahan vaan mieleen tuollainenkin. Lisäksi voi olla, että Faron on turska, joka on tuomittu epäonnistumaan jälleen, mutta mene ja tiedä. ajatteluani saa tietysti ampua alas. Kehut ei kehitä. Kriittiset huomiot kiinnostaisi kovasti aiheen ympäriltä. Ja itseltäni ohi menneet seikat jne.
Hyvää maanantaita itse kullekin.
