Mukana? India ei ole pieni maa ja alkuvaiheessa ollaan.
1 tykkäys
Tässä pitää varmaan vaan malttaa odottaa niitä tuloksia. Olisi kiva, jos joku foorumilaisista pääsisi seuraamaan yhtiökokousta netin välityksellä. Tunnen todella huonosti juridiikkaa tältä puolelta, että onko yhtiökokouksissa lupa esim kertoa mitään sellaista, mitä ei ole kerrottu jo aiemmin markkinoille.
Itse rekistöröidyin ja vastaus tuli Faronilta että lähettävät linkin kokoukseen vielä myöhemmin. Maanantaina pitää olla valppaana.
Toivottavasti ehdit jotain kommentoida kokouksen jälkeen, jos sellaista saa tehdä? Itse en töiden takia pysty osallistumaan ja koska olen ostanut osakkeeni Lontoon pörssistä niin en tiedä onko niitä rekisteröity siihen suomalaiseen “omistajarekisteriin”, joka oli ehtona kokoukseen osallistumiseen. Tästäkin laitoin kyselyn Faronille, mutta sain saman vastauksen, minkä itsekin osasin lukea osallistumisehdoista. En jaksanut ryhtyä siitä tälläkertaa väittelemään, kun osallistuminen on muutenkin mahdotonta.
Alle antihinnan vaan kampeaa?? Outoa kun kysyntä oli valtavaa 4eurolla.
1 tykkäys
Kysy itseltäsi, onko Faronin tilanne muuttunut sitten 4e annin, (ja jos on niin parempaan vaiko huonompaan), ja katso sitten pörssin yleissuuntaa.
Tämän jälkeen totea, että kyseessä yleistä laskettelua ja myyntiä pörssissä.
Oikea kysymys kuuluu, kestääkö alle antihinta omaan palkkapäivään saakka 
2 tykkäystä
En ole koskaan osannut ajoittaa näitä ostoja kovin optimaalisesti. Tammikuun alussa ostetut oli pitkään yli -30% tappiolla ja tein lisäostoja aina aleneviin kursseihin. Sitten se nousi muistaakseni maaliskuussa pari päivää hurjasti ja se oli parhaimmillaan +60%. Nyt jälleen n. +30%. Avasin toisen position huhtikuussa eläkesäästötilille, joka on nyt - 15%.
Tämän suhteen on vaan joku outo FOMO. Jostain FB sijoitussivuilta muistan erään tarinan siitä, kuinka joku päivä epäonninen päätti siirtää biopharma osakkeita tililtä toiselle ja just sen parin päivän aikana tuli ne uutiset, jotka aloitti kurssin raketoimisen.
Tässä on taas vaan kiusallisesti 2+ pitkää viikkoa ennen seuraavaa palkkapäivää, joten en voi ostella lisääkään just nyt.
Jalkasen “Toimitusjohtajan katsaus” tulee Faronin sivuille tallenteena jälkikäteen, joten sieltä pääsee jokainen itse tekemään omat tulkintansa hänen sanomisistaan 
1 tykkäys
Mitä itse analysoisit?
Clevegenin suhteen Jalkanen oli tosi positiivisin mielin ja painotti valmisteen tuottopotentiaalin olevan “More than a blockbuster” ja safty-profiilin olevan erinomainen. Traumakinen osalta en kunnolla pystynyt seuraamaan, kun piti samalla tehdä töitä toisella näytöllä Katselen presiksen uudelleen kun se vain ensiksi Faronin sivuilla julkaistaan.
Mitäs itselläsi jäi päällimmäisiksi fiiliksiksi?
1 tykkäys
Katsoin tilaisuuden myös. Traumakinesta Jalkanen ei sen tarkemmin uutta kertonut, koska tutkimukset kesken. Sanoi kyllä, että tuloksista tulee “soon” kerrottavaa. Jotain voinee kuitenkin päätellä siitä, että yhdessä diassa luki Traumakinen tuotannon uudelleenkäynnistäminen.
Onnistuessaan Traumakine tuo varmasti osakkeeseen mukavasti nousua, mutta kyllä minäkin näen kuitenkin tuon Clevegenin olevan se varsinainen jackpot tämän yhtiön kohdalla. Jalkanen vaikutti olevan sen suhteen todella innoissaan ja hyvin optimistinen.
7 tykkäystä
Piti pieni tukiostos tehdä, että saadaan kurssia nousuun… 
3 tykkäystä
Oliko puhetta milloin kooste julkaistaan? Jättivät Perkeleet linkin lähettämättä vaikka olin ilmoittautunut…
Tein samalla töitä, kun kuuntelin kokousta, mutta mielestäni sanoivat materiaalin tulevan yhtiön sivulle kokouksen jälkeen. No, se voi tietenkin olla aika venyvä käsite.
1 tykkäys
Yhtiökokouksen esitelmä on taidettu jo laittaa Faronin sivuille. Ainakin päivämäärä täsmää.
Videotallennetta ei ainakaan tilaisuudesta luvattu, kun kyselin siitä aiemmin Faronilta.
Huomasin Twitteristä tänään linkin THL:n webinaariin rokotetutkimuksesta ja koronavirusrokotteista. Se mitä siitä jäi näin maallikolle mieleen oli, että tälläisena pandemia aikana kehitystyö nopeutuu, koska tuloksia/tutkimuksia vertaisarvioidaan jatkuvasti. Normaaleina aikoina, tämä prosessi kestää paljon kauemmin. Google varmaan löytää tästä THL:n webinaarista tallenteen, jos kiinnostaa. Itselle ei siitä jäänyt kovin paljon mieleen, eikä se nyt liity edes suoraan Faroniin.
Tämän https://milkeninstitute.org/sites/default/files/2020-04/Covid19%20Tracker%20NEW4-9-20-2.pdf listan taka löytyi linkki tutkimukseen Randomized, Embedded, Multifactorial Adaptive Platform Trial for Community- Acquired Pneumonia - Full Text View - ClinicalTrials.gov, jossa Traumakine on mukana. Potilainden rekryvaihe on vasta menossa. Tutkimuspaikkoja on mukana 89, joista osa on jättäytynyt pois tutkimuksesta. Mitä olen ymmärtänyt muista papereista, niin Traumakinea annostellaan 6 päivän ajan, joten luulisin, että tuloksia kertyisi suht´nopeaan kunhan tarpeeksi potilaita saadaan vaan tutkimukseen mukaan.
Löysin myös Traumakine tutkimuksen 2015-2018, jonka tulokset toivat esiin glukokortikoiden haitallisuuden ARDS potilailla. Harmittavasti ei kompetenssi riitä arvioimaan kuinka merkittävä tuo Traumakinen tuoma muutos on potilailla, jotka eivät saaneet samanaikaisesti glukokortikoidi lääkitystä. Hakusanalla glucocorticoids löytyy taulukko tästä tutkimuksesta.
https://clinicaltrials.gov/ct2/history/NCT02622724?A=1&B=22&C=Side-by-Side#StudyPageTop
1 tykkäys
Videotallennetta yhtiökokouksesta ei tule, mutta mielestäni lupasivat laittaa Jalkasen puheenvuoron kyllä yhtiön sivulle (olikohan vasta kesäkuun alussa jostain syystä).
1 tykkäys
Moikka, linkkaamasi tutkimukset ovat siis täälläkin jo aiemmin keskustellut REMAP-CAP ja INTEREST. Nämä löytää ihan clinicaltrials.gov -sivustolta hakemalla sanalla “Faron INTEREST” tai “REMAP-CAP”
INTEREST (alempi linkkaamasi tutkimus) on siis se iso Faasi 3 -tutkimus, jonka osalta Traumakine-hoito epäonnistui ja jonka vuoksi osakekurssi putosi yli 8£:sta noin 50 penceen. Koko Traumakineen liittyvä sijoituskeissi liittyy nyt siihen, että estivätkö kortikosteroidit Traumakinen tehoa niin paljon ettei tämän vuoksi toivottua vaikutusta ilmennyt. Tätä yritetään nyt saada selville uusien INTEGRITY ja CALIBER -tutkiusten avulla.
REMAP-CAP (ylempi linkkaamasi tutkimus) on maailmanlaajuinen tutkimus, joka on pääosin WHO:n rahoittama. Tässä tutkimuksessa on iso määrä eli tutkimusryhmiä ja sen indikaationa on “community-acquired pneumonia” (en tiedä suomenkielistä termiä, mutta siis keuhokuumeeseen liittyvä). Vaikka hoito Traumakinellä olisikin vain muutaman päivän, pitää musitaa että tutkimuksen päämuuttujina ovat:
Primary Outcome Measures:
- All-cause mortality [ Time Frame: Day 90 ]
- Days alive and outside of ICU [ Time Frame: Day 21 ]
Primary end-point for patients with suspected or proven COVID-19 pandemic infection
Tämä puolestaan tarkoittaa sitä, että varmistettuja tuloksia ei tulla kuulemaan vielä moneen kuukauteen ainakaan tästä tutkimuksesta.
Eri asia on sitten SOLIDARITY, jossa siis hoidetaan COVID19-potilaita. Tähän Traumakine otettiin mukaan yhteen tutkimusryhmään, ja tuloksia voidaan kesän aikana mahdollisesti jo saada. Epäilen kuitenkin tämänkin menevän ainakin loppukesään, ennen kuin luotettavien tuloksien kanssa ulos tullaan (ellei sitten huomata ettei mikään hoito auta, jolloin tutkimus voidaan jo lopettaa aikaisemminkin)
2 tykkäystä
Tätä nimenomaan pohdin kun yritin miettiä indikoivatko tuossa 2015 aloitetussa Traumakine tutkimuksessa (ja sen jälkianalysoinnissa nyt myöhemmin) mainitut luvut Traumakinen tehokkuutta?
Mortality, without concomitant glucocorticoids 10.6 (Traumakine ryhmä) ja vastaavasti placebo ryhmässä kuolleisuus oli 14.8. Eli onko tämä reilu 28% pienempi kuolleisuus hyvä turvamarginaali? Kuinka isoja eroja lääketieteellisissä tutkimuksissa haetaan? Oletan että tulokset kuitenkin ajetaan jonkinlaisten matemaattisten formuloiden läpi niin, että eikoikoisten ryhmien (Traumakine vs. Placebo) kokoero häviää?
Sijoittajaviestinnän perusteella Faronilla olisi kuitenkin globaalilla tasolla olevaa johtavaa asiantuntevuutta nimenomaan ARDS tutkimuksessa. Ehkä tämä voisi olla sitten tämän sijoituskeissin vallihauta.
Täytyy nyt tutkia loppuviikosta tuossa vuosikoukouksesta tulleesta tiedotteessa mainittujen kavereiden taustoja. Pikaisella lukemisella laitoin merkille, että kuluja yritetään pitää kohtuullisena eikä kokouksiin osallistumisesta makseta mitenkään erityisen runsaskätisesti, ainakaan suoraa rahallista korvausta.
Jos tuo 28% pystytään osoittamaan uudelleen niin tilastollisen merkitsevyyden suhteen ei pitäisi olla mitään ongelmaa, sillä jo tuossa INTEREST-tutkimuksen Post Hoc -analyysissä p-arvoksi saatiin <0.001. Tämä siis oli esillä esimerkiksi Faronin Pörssisäätiön esityksessä, jota en nyt ainakaan Faronin sivuilta enää löytänyt. Kliinisen merkitsevyyden suhteen en osaa tarkalleen sanoa mikä raja on, mutta tämäkin tutkimusasetelmassa ja otoskokolaskelmassa tullaan luonnollisesti ottamaan huomioon. Ongelmanahan tässä tuloksessa oli se, että näitä analyysejä ei oltu etukäteen suunniteltu, jolloin niiden tieteellinen validius ei riitä muuhun, kun tässä tapauksessa uuden, paremman suunnitellun tutkimuksen toteuttamiseen. Jos tulokset pystytään tässä uudessa tutkimuksessa toistamaan, niin silloin ollaan lähempänä myyntilupaa (johon on edelleen vuosia matkaa).
Ja vastauksena kysymykseesi, niin kyllä tilastollisissa menetelmissä otetaan huomioon jokainen tutkimukseen osallistunut henkilö, eikä sillä loppupeleissä ole väliä, onko ryhmissä tasan yhtä monta henkilöä (eli kokoero periaatteessa häviää, mutta se otetaan huomioon analysoitaessa). Nyrkkisääntönä on, että mitä enemmän potilaita tutkimuksessa/hoitoryhmissä on, sitä tarkempia ja luotettavimampia tuloksia saadaan aikaan ja erot ryhmien välillä helpommin näkyville (jos niitä oikeasti on). Luonnollisesti uusissa tutkimuksissa pyritään yleensä randomisointi suorittamaan mahdollisimman tasaisesti kuhunkin hoitoryhmään. Ylipäätään otoskokolaskelma on tärkeä osa lääketutkimusta, sillä sen avulla pyritään varmistamaan optimaalisen “pieni” tutkimuspopulaation koko, jolla kliinisesti merkittävät erot ryhmien välillä tulisivat myös tilastollisesti merkitsevästi esille
3 tykkäystä
Kiitokset @Hysky, että jaksoit vääntää rautalangasta. Itse olen tutustunut tutkimusten tekemiseen ja statistiikkaan psykologian puolella, siitäkin toki jo useampi vuosi aikaa. Tuossa sun vastauksessa on muutama koukku, johon voin tarttua ja sivistää itseäni vähän lisää lääketieteen tutkimuksista.
Liitetään tämä postaus Faroniin linkittämällä Faronin uusin tiedote, jossa ilmoitettiin, että anayysi aiemmasta Traumakine kokeesta on nyt julkaistu Intensive Care Medicine lehdessä.
4 tykkäystä