Eikö tässä ole kyse sikäli eri asiasta, että SVB ei ole sijoittanut sinänsä mihinkään johdannaisiin jotka yhtäkkiä happanivat käsiin. Kyse on lopulta likviditeettiongelmaata, jonka ratkaisu vaatisi realisointeja, jotka tuovat mukanaan kerralla liian suuret tappiot.
Hopea reunus tilanteessa on siis se, että SVB:n hallitsemat omaisuuserät kiinnostanevat markkinoilla. Täyteen hintaan ne eivät tietenkään mene kaupaksi, mutta ihan käypää hintaa niistä saataneen pihalle isommilta pankeilta.
Näinhän se menisi EU:ssa tuon jälkimmäisen osalta ja näin sen luulisi menevän USA:ssakin. Onko kellään varmaa tietoa? Jännä tilanne. Nyt tieto on valtaa, kun myös eurooppalaiset upstart ja start up firmoja omistavien rahastojen hinnat ovat niianneet niin nätisti.
LähiTapiola on ostamassa enemmistön Pop Vakuutuksesta.
Yrityskauppa lisää myös mahdollisuuksiamme kehittää paikallisia yhteistyömuotoja POP Pankkien kanssa, sanoo LähiTapiola-ryhmän pääjohtaja Juha Koponen .
POP Pankki -ryhmä on kaupan myötä keskittymässä entistä vahvemmin pankkisegmentin kasvustrategiaansa.
Kyllä minä eilen tuota 2022 vuosikertomusta luin, mutta rehellisyyden nimissä en lukenut likimainkaan tuota 452 sivuista hirviötä läpi. Katselin myös parin aikaisemman vuoden lukuja viime vuosien vuosikertomuksista.
Kommentti perustuu lähinnä yhtiön suuntaan viimeisten vuosien aikana. Ei se parempaan suuntaan ole mennyt vai oletko eri mieltä? Mikä muuttaisi tilanteen? Kerro toki omia ajatuksia, ei minulla ole mitään vahvaa luottamusta siitä että menetetty tapaus, mutta mitä nyt aiheeseen on rajallisesti perehtynyt niin en näe mitään syytä olla optimistinen tapauksen suhteen. Argumentoi hyvin miksi yhtiö voisi kääntyä niin voi olla että minäkin kiinnostun
Pankkibisnes jos joku perustuu luottamukseen ja Credit Suissen osalta se on karissut eri skandaalien myötä vuosien aikana jatkuvasti - ja tämä tuskin sitä mainetta parantaa ainakaan asiakkaiden silmissä vaikka keskuspankki rientääkin apuun likviditeetin kanssa.
Minulla ei ole ollut tapana availla omia funda-analyyseja sen tarkemmin ihan jo sen vuoksi, että käytän niin paljon aikaa noiden TA-asioiden kommentointiin. Olen ajatellut, että se riittää ainakin toistaiseksi omaksi kontribuutioksi.
Tällaisen pankin liiketoiminnan ymmärtäminen on vaikeaa. Moni sijoittaja varoo isoja pankkeja juuri sen vuoksi, että ymmärrys ei riitä, jos ei ole pankkialan asiantuntija. Eihän pankit muutenkaan mitään kasvuraketteja ole, vaan tasaisen suht varman osinkotulon ja tuloskasvun punnertajia. Mutta jos seurasit esim. Deutsche Bankin tuskaa tuossa ennen 2020 lukua, niin aika moni oli valmis lyömään vetoa sen konkasta tai valtion haltuunotosta ehkä lähinnä. Osakekurssi on noussut pohjista +100% tähän päivään, välillä käväisi vähän korkeammallakin ja onpa ne pientä osinkoakin maksaneet (tainnut olla 2-3% maissa). En omista sitäkään.
Sanon kuitenkin vinkkinä, että jos tällaista möhkälettä katselee, pitää aloittaa niiden tekstiosuuksien lukemisella ja ehkä historiakin voisi olla paikallaan tutustua tarkemmin (kulttuuri luo omat kehyksensä). Vuosikertomus on mielestäni hyvin yksityiskohtaisesti laadittu. Aloittaisin kuitenkin sinuna Q4:sta ja katsomalla ne slaidit, mihin yhtiö tähtää ja missä vaiheessa niissä ollaan. Jo pelkästään CS First Bostonin herättäminen henkiin on iso asia, varsinkin jenkeissä (pelkästään maineen parantajana). Luottamus ja maine on pankeille tärkeää ja olen varma, että pankki tiedostaa sveitsiläisenä sen, ettei historian virheitä jatkossa toisteta.
Muutos lähtee tästä - uudet johtajat, joiden roolia ei voi ylikorostaa.
Organizational changes
During 2022, significant changes were made to the Board of
Directors, which included the appointment of a new Chairman of
the Board of Directors and the election of three new Board of
Directors members at the 2022 Annual General Meeting (AGM).
Also in 2022, the Board of Directors appointed a new CEO and
several other new members to the Executive Board.
Muutosstrategian läpivienti menestyksellisesti ja voidaan parin vuoden päästä nähdä täysin toisenlainen pankki kuin viime vuodet on olleet. Tätä pitää kuitenkin pohtia rauhassa ajan kanssa, eikä tämä ollut tarkoitettu sijoitusvinkiksi. Lähinnä kiinnitin sinun kommentin tyyliin huomiota ja halusin nostaa esille, että ehkä tätä ei vielä roskapankiksi kannata listata eikä lyödä maahan siihen perehtymättä.
KL:ssä oli tullut ulos tieto JPM:n analyysista:
JPMorganin analyytikoiden ennustamat skenaariot ovat haltuunotto, todennäköisimmin USB:n toteuttamana, Sveitsin keskuspankin täysi tuki talletuksille tai pääoman tarjoaminen ja pankin sulkeminen.
Voihan se olla, ettei muutosvientiä ehditä saamaan käyntiin. UBS mergestä on ollut huhuja
Olen sinällään samaa mieltä kaikesta mitä postauksessasi kirjoitat ja varsinkin lopussa olevasta pointista.
Mutta nostan vain näkökulmana keskustelun takia esille, että on varovaisuudelle ja jopa kritiikille aina paikkansa kriisiyhtiön kohdalla. Meitä sijoittajia on nimittäin moneen junaan - niin absoluuttisten kuin suhteellistenkin panosten osalta - ja silti kaikki mielellään kommentoidaan samoja asioita.
Esimerkkinä tuo DB minkä mainitsit. Kriisin herkellä on paljon helpompi laittaa käännettä odottamaan omista vaivalla tienatuista varoista 1500€ kuin 150000€ tai 1% kuin 40%. Silti molemmat voi täällä kommentoida asiaa ihan tasavertaisesti
Jälkikäteen on helppo toki nähdä, että ihan hyvät tuotot tuli 200 tonnin sijoitukselle (100% ja 2-3% vuosittain), mutta varmaan harvassa olleet tälläkin foorumilla ne ketkä uskalsi laittaa DB:hen 200 tonttua kiinni. Ja vielä osuivat justiinsa sinne pohjalle.
Eli on aina mahdollista, että CS:n tilannetta kritisoiva miettiikin asiaa sen kautta, että tohtisiko laittaa siihen itselleen merkittävää pottia kiinni - ei niinkään akateemisena harjoituksena siitä, onko kyseessä hyvä käännekeissi vai ei.
*Vatanen thinks fixed income to become one of the most attractive and stable asset classes for 2023. *
“Fixed income is what we will be looking at in 2023, and even if the exposure in percentage terms would not be going up, we will most likely see values increasing,”
“We can ask if we will be seeing the golden era of diversification as well active asset management, after so many years of growth in passive strategies, when it has been quite difficult to beat market cap weighted ETF’s with active management in the environment where central banks are supporting increasing market valuations,” Vatanen says.
Mielenkiinnolla seuraillut jenkkien pankkisektoria SVB:n ongelmien alkamisesta. Melkein tekisi mieli sekaantua ja se vähän kuulostaa masokistiselta. FRC on kauhean riskinen niin sen kuitenkin hylkäisin vaikka voisi saada satumaiset tuotot.
Kuitenkin sektorilta jos haluaa vähän turvallisempaa niin Bank of America vaikuttaa niin massiivisen isolta ja myös kannattavalta, että se ei kyllä mihinkään kaadu tai sitten kaatuu koko markkinoiden korttitalo. Tähän en usko. Too big to fail. Sinne BAC:aan virtaa pienien pankkien varoja kovaa tahtia eli sehän on varmaan ihan tikissä ja voisikohan olla, että BAC hyötyy tästä kriisistä hankkimalla pienempiä pilkkahintaan? Ainakin niillä varoilla saa tuottoa. P/E luku 8,42 investing.com mukaan ja 8,74 traidingviewin mukaan (mistäköhän tämäkin ero johtuu). Osinkoa n. 3%. Pikkuinen ongelma on että rahaa ei ole ja pitäisi uudelleen allokoida jos tähän meinaisin lähteä. Kertokaa mitkä olisi tässä isoimmat riskit? Jotenkin tämä vaikuttaa vaan hyvältä idealta. BAC ei mennyt nurin tietty edes finanssikriisissä, mutta kurssi kyllä otti runtua. Jos rusahtelee niin voisi saada edullisemminkin tosin. Vuodessa kurssi tullut alas kolmanneksen.
Pankkien saamat vuosittaiset massiiviset sakot on hämmentäviä (tweetit viestin lopussa). Jos tavallinen pulliainen keräilee vuodesta toiseen sakkoja, niin häntä kutsutaan rikolliseksi. Samalla periaatteella pankit näyttävät rikollisorganisaatioilta. Tarvittaisiin tehokkaampia keinoja valkokaulusrikollisten pysäyttämiseksi. Esim. jos sakot ylittävät 100 miljoonaa kahtena vuotena peräkkäin pankin toimari saa vuoden vankeustuomion. Koska toimari viimekädessä on vastuussa koko pankin toiminnasta, ei hänellä voida antaa vapauduvankilasta korttia sillä perusteella ettei hän tiedä. Toimarin tulee tietää kaikki sakot mitkä pankille tulee ja varmasti loppuisi sakotettava toiminta jos uhkana olisi vankeustuomio.
Haluaisin ymmärtää paremmin. Voisiko joku pankkien ekspertti olla erimieltä ja perustella, miksi pankit eivät ole rikollisorganisaatioita, vaikka sakkoja tulee vuosi vuoden jälkeen? Miksei toimarin linnatuomio jos 100miljoonaa menee yli sakoissa kahtena vuotena peräkkäin lopettaisi rikollista toimintaa?
Edit: Sakko keisari Bank of America näyttää ylittävän selvästi sektorin keskiarvon ESG scoressa. Erikoista tämäkin.
Olen samaa mieltä että osaa pankkeja voi verrata järjestäytyneeseen rikollisuuteen.
Ei kuitenkaan ole ainut ala. Mielestäni ehkä pahempi on lääketeollisuus. Violation Tracker
Pankit voivat auttaa rahoittaa mm. terrorismia ja huumekauppaa ja sitä kautta aiheuttaa turhia kuolemia.
Lopulta sijoittajan näkökulmasta näillä eettisillä arvoilla ei ole väliä ellei sitten se kolkuta omaatuntoa. Toki sakkoja maksellaan, mutta nämä lienee lopulta paljon vähemmän kuin mitä on hyöty johdolle ja varmaan myös omistajille.
Olen ymmärtänyt, että jenkeissä asuntolainojen korot ovat lähinnä kiinteähintaisia. Meillä pohjolassa on totuttu muuttuviin korkoihin. Aloin miettiä tätä eroa pankin näkökulmasta.
Kun meillä vaikka Nordea hyötyy joka päivä siitä, että jonkun korot tarkastetaan suuremmaksi niin se antaa pankille aika kivaa hyötyä ja turvaa. Korot kun laskee niin toki silloin lähtee alaspäin vastaavasti.
Jos käy niin, että rapakon toisella puolella paikallinen John Smith ottaa lainan kovimman koron aikaan, niin eikö hän pysty sen vaihtamaan halvempaan? Mitä pankit siis jenkeissä hyötyisi kiinteistä koroista? Onko niin että jos korot nousee niin pankit siinä ikäänkuin jäävät tuloista paitsi kiinteänkoron takia ja jos korot laskee niin Smithin perhe kilpailuttaa lainan halvempaan? Onko tällainen kilpailutus sallittu vai onko lainanottaja naimisissa pankin kanssa?
Suomessa kuulemma sähkösopimuksia jengi saanut muutettua jos otti kallilla niin että muuttaa sopparin puolison nimiin tai maksaa jonkun naurettavan summan sopimuksen rikkomisesta. Olen miettinyt, että miksi kukaan sähköyhtiö tekisi kiinteitä sopimuksia jos ne sitoo kunnolla vain toisen osapuolen. Samoin mietin tätä samaa asiaa jenkkipankkien näkökulmasta? Onko jollain tietoa näihin pohdintoihin?
Käsittääkseni kiinteäkorkoisissa asuntolainoissa jenkeissä on käytäntö, että jos lainan vaihtaa halvempaan (eli käytännössä maksaa pois ja ottaa toisesta pankista uuden), joutuu maksamaan joitain prosentteja jäljellä olevasta lainan arvosta kuluina, eli kyllä pankki noistakin hyötyy ja niistä kyllä pääsee eroon.
Lisäksi muistelisin, että jossain ketjussa mainittiin että noissakin asuntolainoissa on yleensä korontarkistukset jollain aikavälillä (esim. 10 vuoden välein), eli aivan 30 vuotista kiinteää ym. ei kaikilla velallisilla ole.
Tämän päälle asiakasmaksut ym. ovat muistaakseni varsinkin isoissa jenkkipankeissa hyvin paljon korkeammat kuin meillä eli asuntolainaasiakkaat tuottavat pankille muutakin tuloa, toki lainamarginaalit yms se isoin juttu sielläkin (hieman mutuilua koska viimeisestä pidemmästä jenkkireissusta on jo vuosia).
Kyllä, lainanottaja voi USA.ssa maksaa lainansa etuajassa jos korot laskevat. Laskevien korkojen aikana käytännössä kaikki uudelleenrahoittavat lainansa ja taitaa olla varsin yleistä, että kuukausikulu pidetään suunnillen samoissa, eli lainamäärää nostetaan samalla. Saadaan ostettua jotain uutta kivaa, siksi laskevat korot nostavat kulutusta nopeammin kuin nousevat sitä supistavat.
Pankit eivät yleensä pidä sitten noita lainoja taseissaan, vaan iso joukko yksittäisiä asunolainoja kootaan bondeiksi jotka myydään markkinoille. Bondien epäsymmetrinen luonne huomioidaan korossa, joten ei se mikään ilmainen lounas ole asuntovelallisellekaan.
Tätä muuten tehdään jonkin verran myös Euroopassa.
Tanskassa on tästä ihan oma jännä sovelluksensa (lainaaja tietää, mitkä bondit rahoittaa hänen lainansa ja voi ostaa ne pois markkinoilta halutessaan maksaa lainan ennenaikaisesti takaisin):
