3 tykkäystä
Hyvää äijät hyvä Podi 
4 tykkäystä
Tähän ketjuun sopinee viime päivien lehtijutuista poimittu huomio tämänhetkisiin rahan liikkeisiin liittyen.
Talouselämässä (maksumuurin takana) Ahlström Capitalin strategiajohtaja Peter Seligson toteaa haastattelussa heidän vetäneen rahoja pois pohjoismaisista pankeista.
“Me päätimme ottaa sata miljoonaa euroa pois pohjoismaisista pankeista, koska yksikään niistä ei ole systeeminen, ei edes Nordea. Se on seuraavalla tasolla. Tässä hysteriassa laitetaan rahat mieluummin nollakorolla systeemiseen eurooppalaiseen pankkiin kuin kolmella prosentilla pohjoismaiseen pankkiin. Tämä on tavallaan itseään toteuttava profetia.”
Tämän jälkeen kysyttiin mikä häntä huolettaa, sekö että pohjoismaiset pankit kaatuvat. Vastaus oli:
“En usko, että niin käy, mutta jos niin kävisi, kukaan ei halua olla se idiootti, jolla oli rahat siellä sisässä.”
Eilisessä Helsingin sanomien pitkässä haastattelussa (ei maksumuuria) Martti Hetemäki puolestaan toteaa:
“Jos kerran kaikki talletukset on Yhdysvalloissa turvattu, Euroopan pankkijärjestelmän kilpailukyky heikkenee. Euroopassa lisääntyy paine vastaaviin toimiin, jotta pankit eivät menettäisi talletuksia Yhdysvaltoihin.”
En todellakaan ole finanssisektorin asiantuntija, enkä siten edes hyvän yllä linkatun podin kuuntelun jälkeen osaa arvioida mikä tällaisten liikkeiden mittakaavan pitäisi olla, ennen kuin täällä Euroopan reunalla syntyisi laajempia ongelmia. Näistä lausunnoista voi kuitenkin muodostaa käsityksen siitä miten tällaista piensijoittajaa hieman isompi raha tällä hetkellä potentiaalisesti liikkuu.
9 tykkäystä
Jukan kommenttia inflaatiosta
6 tykkäystä
En löytänyt seuraavalle aiheelle sopivaa topiccia, niin laitetaan löyhästi finanssisektori-ketjuun:
Tein jutun siitä, miten finanssiala kietoo lonkeroitaan yhä tiukemmin musiikin tekijänoikeuksiin.
Varsinkin vanhojen starojen tekijänoikeuksista maksetaan maltaita, koska esim. jollain Beatlesin tai Queenin tekijänoikeuksilla on takuuvarma kassavirta vuosikymmenien päähän.
Minulle tuli yllätyksenä juttua tehdessä, että musiikkiala on ponnistanut bisneksenä jo komeasti viime vuosikymmenen alhosta. Suoratoistopalvelut tuovat miltei yhtä paljon liikevaihtoa kuin levymyynti 20 vuotta sitten, ja kasvu jatkunee vielä pitkään.
Perinteisten levy-yhtiöiden rinnalle alalle on tullut joukko pääomasijoittajia, mm. ne suuret KKR:t ja Blackstonet, mutta myös musiikkialaan erikoistuneita rahastoja löytyy.
https://www.hs.fi/visio/art-2000009500168.html (juttu tilaajille.)
Juttu kuvaa alaa yleisesti, mutta vuodatan tänne muutamia muita tekijänoikeusalan sijoituscaseja, jotka jäivät HS Visio -jutusta pois.
Hipgnosis: Lontoon pörssiin listattu musiikin tekijänoikeuksiin erikoistunut rahasto, joka on sekoittanut huolella musiikkibisnestä viime vuosina. Pääjehuina rahastossa musiikkibusineksen konkarit Merck Mercuriadis ja Nile Rodgers. Rahasto kasvoi hurjaa vauhtia aina viime vuoteen asti, järjesti osakeanteja, haki velkarahaa ja törsäsi miljardiluokassa rahaa. Korot olivat matalalla, joten “varmaa” kassavirtaa tarjoavista asseteista kannatti maksaa “mitä tahansa”. Hipgnosiksen salkkuun päätyi ihan tajuton määrä a-luokan tekijänoikeuksia Fleetwood Macista 50 Centiin ja kaikkea siltä väliltä.
Nyt kuitenkin korot ovat nousseet ja tekijänoikeuksien hinnatkin laskussa. Viime vuosien megadiilit eivät näytäkään enää niin hyviltä.
Hipgnosis on lupaillut huippuartisteille ostavansa heidän katalogejaan vielä lisää, mutta rahoituksen järjestäminen on tiukassa. Vissiin rahasto on polttanut siksi aika monia siltoja artisteihin, kun varmoina pidettyjä kauppoja on peruuntunut.
Hipgnosiksen markkina-arvo on nykyisellä pörssikurssilla miljardin punnan luokkaa ja niskassa satojen miljoonien velkataakka. Omaan silmään firman yhtiörakenne on vähän epäselvä.
Universal: Suurista levy-yhtiöistä se kaikista jättimäisin. Palstalta loppuisi tila, jos luettelisin mitä kaikkea heidän portfoliostaan löytyy, mutta täältä voi käydä itse ihmettelemässä: Artists : A-Z List Of The Artists On uDiscover Music
Universal on listattu ainakin Amsterdamissa. Markkina-arvo noin 40 miljardia euroa ja hinnoittelu aika kireä: Lähivuosien PE-luvut pyörivät 30 tietämillä, mutta niin varmaan pitääkin, kun katsoo firman salkkua.
Suurista levy-yhtiöistä myös Sony on listattu, mutta sehän on japanilainen monialayhtiö. Pelkkien tekijänoikeuksien vuoksi ei varmaan kannata Sonya harkita.
21 tykkäystä
Hyvä postaus! Tämä voisi olla sopivampi aihe REIT-ketjussa. Tällainen sijoitus on jokaisen rent-seeking-sijoittajan unelma, koska se tuottaa tasaisesti kassavirtaa ilman ylläpitokustannuksia. Hyvällä onnella sijoituksen arvo voi myös nousta.
On kuitenkin joitain riskejä:
-
Tekijänoikeuksien umpeutuminen 70 vuotta tekijän kuoleman jälkeen on yksi riski. Kuitenkin on todennäköistä, että yritykset, kuten Disney, tulevat lobbaamaan tekijänoikeudet ikuisuutee , jotta he voivat pitää oikeudet Disney-hahmoihin.
-
Suurempi riski saattaa olla fanien kuoleminen, koska uusia Beatles-faneja ei tule samaa tahtia kuin vanhoja kuolee. Tulevaisuudessa tulee olemaan vähemmän megabändejä, kuten Beatles tai Queen, koska musiikki kuten muukin media jakautuu aina pienempiin alagenreihin joiden määrä kasvaa jatkuvasti.
-
On myös luultavaa, että tekoäly luo suurimman osan tulevaisuuden musiikista, jopa “on demand” -pohjaisesti jokaiselle käyttäjälle erikseen. Onko tällaisella musiikilla, jota luodaan ChatGPT:n kaltaisella tekoälyllä, arvoa, jotta sen tekijänoikeuksien omistaminen kannattaisi
5 tykkäystä
https://view.news.eu.nasdaq.com/view?id=b683917011bb389eb0cfc047c74b87d4f&lang=en&src=listed
" Danske Bank A/S revises 2023 net profit outlook upwards. Now expects a net profit of DKK 16.5-18.5 billion"
9 tykkäystä
Tekeekö Nordea saman? Luultavasti.
4 tykkäystä
Apple ryhtymässä pankiksi? Tarjoavat 4,15% korkoa. SoFi ja muut diginatiivit pikkupankit voi olla purjeessa. Kaippa Applelta saa kohta lainoja myös. Sitten lanseerataan oma raha jne. Jossain kohtaa Yhdysvaltojen kilpailuviranomaiset herää koomasta ja tulee joku oikeusjuttu.
Luottokortti Applella jo olikin (oikeasti Goldmann Sachsin myöntämä Mastercard)
3 tykkäystä
HB:lta muuten hyvää lukua.
Handelsbanken Suomen osavuosikatsaus tammi–maaliskuu 2023: Erinomainen liiketulos – asiakasuskollisuus säilynyt erittäin korkealla tasolla
Handelsbanken Suomen ensimmäisen neljänneksen liiketulos parani yli 90 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan jaksoon verrattuna.
Handelsbanken Suomen liiketulos oli 31,1 miljoonaa euroa (16,2) ja oman pääoman tuotto 18,6 prosenttia (8,7).
”Vuoden ensimmäinen neljännes oli erinomainen. Asiakaspalvelumme taso on säilynyt hyvänä, ja asiakasuskollisuus on erinomainen. Myös luottosalkkumme laatu on erittäin vahva”, maajohtaja Hanne Katrama kertoo.
”Tässä markkinatilanteessa korostuu proaktiivinen, asiantunteva neuvontamme ja asiakkaiden yksilöllisiin tarpeisiin keskittyvä palvelutapamme. Asiakkaamme ovat tyytyväisiä ainutlaatuiseen konseptiimme, jossa kaikki palvelut saa oman yhteyshenkilön kautta.”
18 tykkäystä
Lieneekö tämä oikea ketju, mutta kun en löydä oikein sopivampaakaan…
Oisin kiinnostunut kuulemaan kokemuksia tekijästä nimeltään Finlandia Group. Aggressiivista myyntiä ainakin tarjoaa, mutta onko keisarilla vaatteita?
Onko tässä monet näpit palaneet vai kenties tullut sanoinkuvaamattomia vaurauksia? =D
Kauppalehdessä tänään ansiokas juttu kiinteistösektorista mikä koskee lähes kaikkia varainhoitajia:
Ohessa pari poimintaa:
“Esimerkiksi erikoissijoitusrahastot ovat ensimmäistä kertaa siinä tilanteessa, että kiinteistöjen arvot laskevat. Niiden varainhankinta on hidastunut ja sijoittajien lunastushalut voivat kasvaa.”
”Näissä oloissa vuokralaisten maksukyky tai -halu ei aina riitä kattamaan indeksikorotuksia. Pitkät vuokrasopimukset indeksiehtoineen ovat nyt tosi vahvoja, mutta muuten vuokrankorotuksissa ollaan varovaisia”, KTI:n Kaleva päättää.
Tässä myös muistutuksena meidän teksti keväältä jossa käydään läpi kiinteistöjen vaikutuksia eri varainhoitajille: Kiinteistösektorin heikkous vaikuttaa negatiivisesti myös varainhoitajien kasvunäkymiin | Inderes: Osakeanalyysit, mallisalkku, osakevertailu & aamukatsaus
13 tykkäystä
Hoiva/yhteiskuntakiinteistöihin liittyen:
Miten esim. hoivakiinteistörahastojen omistamien kiinteistöjen arvo määritetään? Jos rahasto ei myy kiinteistöjä ulos (hinta perustuu tällöin kysyntään), niin laskeeko arvonmäärityksen ulkopuolinen konsultti omalla excel kaavalla? Silloin arvonmääritys olisi paljon teoreettisempaa kuin esim. asunnoissa, jotka perustuu tehtyihin kauppoihin.
Miten tilanteeseen vaikuttaa, että euriborin kiivain nostosykli lienee ohi. Markkina taitaa jo elätellä toiveita, että korkoja voidaan jossain vaiheessa hieman laskea nostojen sijaan. Jos koronnostot olisi nyt tehty, onko pahin myrkky jo nielty vai tapahtuuko myrkyn vaikutus viiveellä?
Capman perustaa parhaillaan omaa yhteiskuntakiinteistöt - rahastoa, jolle on yhtiön mukaan hyvää kysyntää ulkomaisilta instituutiosijoittajilta. Jos merkittäviä yhteiskuntakiinteistösalkkuja on perustamisvaiheessa, voisi ajatella, että markkinalla on kysyntää näistä kiinteistöistä ja se tukee niiden arvoa.
Nämä on tällaisia täsmäkysymyksiä. Aika usein kiinteistömarkkinasta puhutaan hieman yleiseen tapaan missä moni sektori menee samaan koriin (tässä tapauksessa en tosin saanut koko linkkiä auki), ja on vaikeaa hahmottaa, miten rahastojen omistamien kiinteistöjen hinnat lopulta markkinassa määräytyvät. Ja mitkä kaikki tekijät asiaan lopulta vaikuttaa.
Mainitaan nyt vielä että asuntojen hinnat ovat tippuneet vuodessa 5%. Ainakin eq:n ja titaniumin kiinteistörahastojen tuottovaatimus on noussut jo 8% luokkaa tässä vajaan vuoden aikana. Oliko hitti tässä vai onko pahin vielä edessä, se on se suuri kysymys?
5 tykkäystä
Tässä on aika poikkeuksellinen case suomalaisella varainhoitoalalla (juttu tilaajille):
Ermitage Partners Oy on kerännyt parissa vuodessa yli miljardi euroa suomalaisilta sijoittajilta. Sijoittajien joukossa on iso liuta instituutioita, mutta nuppiluvulla laskettuna huomattavasti - satoja - varakkaita yksityishenkilöitä.
Ermitagen markkinointi on nojannut verkostomaiseen suositteluun pk-seudun eliitin piireissä.
Erikoistina tässä kaikessa on se, että mikään viranomainen ei valvo Ermitagen toimintaa. Yhtiö kertoi minulle, että se ei tarvitse toimintaansa sijoituspalvelulupaa eikä rahastolupial, koska sen asiakkaat tekevät lopulta sijoituksia ulkomaisiin pääomasijoitusrahastoihin. Ermitage ei siis teknisesti ottaen koske missään vaiheessa suomalaisten rahaan.
27 tykkäystä
Käsittämätöntä. Menee samaan kategoriaan harmaan talouden ja ihmiskaupan kanssa. Joutaisi Finanssivalvonnan johto raastupaan yhdessä Ermitagen johdon kanssa. Toiminta pitäisi välittömästi keskeyttää.
2 tykkäystä
Kyllähän tälläisiä toimijoita, tosin pienempiä, on useita kymmeniä mitkä markkinoi ulkomaille rekisteröityjä rahastoja, jonne sopparit tehdään.
Tuo pari miljardia vaikuttaa luvulta jossa on yksi nolla liikaa
Ainiin, uskoisin että täällä foorumillakin on Ermitagen toimintaa tuntevia henkilöitä. Jos haluaa jutella aiheesta luottamuksellisesti kanssani, laita mailia alex.afheurlin@hs.fi.
Voimme vaihtaa yhteystietoja myös lähettämälllä minulle YV täällä foorumilla ja jatkaa keskustelua esim Signalissa.
6 tykkäystä
Vähän tähän KL kiinteistöjuttuun liittyen katselin viimeisintä Rahastoraporttia ja huomasin seuraavan:
Suomen avoimista kiinteistörahastoista 9/24 on miinuksella ja 15/24 plussalla viimeisen 12kk ajalta. Yhdellä rahastolla kaksinumeroisia miinuksia, muilla pienempiä (lähde: Rahastoraportti). Samaan aikaan listattu kiinteistösektori Pohjoismaissa -27%.
(laitoin myös twitteriin tämän: https://twitter.com/SauliVilen/status/1656351055649619968)
Toki rahastoissa on ihan valtavia eroja (yhteiskuntakiinteistöt varmasti paras kiinteistöluokka nykytilanteessa ja asunnot huonoin) ja jos vuokrankorotuksia voidaan surutta lyödä täysimääräisesti läpi (vaatii hyvät vuokralaiset ja sopparit) ja nettovuokratuotto on valmiiksi ollut järkevällä tasolla, niin ei tämä tilanne nyt niin karmea ole. Kuitenkin kyllähän tuntuu aika hurjalta että noin harva rahasto miinuksella ja että esimerkiksi viidestä asuntorahastosta vain yksi on kunnolla miinuksella ja kaksi on plussalla 12kk periodilla 
11 tykkäystä