Tiedoksi hyviä uutisia finanssisektorilta, päivätty 7.6. FA:n sivuilla viitaten FiVan tiedotteeseen.
Uusi yritys, kun äsken meni linkit pieleen netissä ja/tai Juurikin kauniiden isänmaallisesti sinisyyttään hehkuvien hiusten alla. Kiitos edellisen viestin poistajalle pyydetystä poistosta. Tässä se uusiksi. Ai kumpi? 
Varhaisia merkkejä lähestyvästä myrskystä näkyy jo. Lainaus edellä linkitetystä FiVan tiedotteesta, korostus minun:
Pankkisektorin järjestämättömät saamiset suhteessa luottokantaan pysyivät edelleen alhaisella tasolla ja Euroopan matalimpien joukossa. Luottojen siirtymät arvonalentumisvaiheiden välillä kuitenkin viestivät luottoriskien kasvusta niin kotitalous- kuin yrityslainoissa. Myös taloyhtiölainoissa on nähtävissä varhaisia merkkejä luottoriskien kohoamisesta. Suomalaispankkien likviditeettitilanne on pysynyt vakaana kevään markkinaturbulenssista ja yksittäisten yhdysvaltalaisten ja eurooppalaisten kriisipankkien ongelmista huolimatta. Suomalaispankkien riippuvuus markkinavarainhankinnasta altistaa kuitenkin pankit markkinahäiriöille sekä varainhankintakustannusten nousulle. Pankkisektorin likviditeettiasemaa kuvaavat tunnusluvut ylittivät viranomaisvaateet.
Nyt on sitten Finanssivalvonta kieltänyt Ermitage Partners Oy:ltä sijoituspalvelujen tarjoamisen ilman toimilupaa. Hyvä.
Karolta erinomainen juttu vakuutuskuorisijoituksista ja niiden haasteista (kulut ja monimutkaiset rakenteet): Kulut kiusaavat vakuutussijoittajia - Taloustaito.fi
Helsingin pörssin varainhoitajista valtaosa tarjoaa näitä tuotteita jossain mittakaavassa, mutta merkittävää liiketoimintaa tämä on vain Alexandrialle samoin kun piakkoin listautuvalle Mandatumille.
Laitetaan ilmoitus tänne ketjuun, kun tämä toivottavasti tavoittaa meikäläisen firmoista kiinnostuneet sijoittajat. Minä siirryn tässä hiljalleen lomille ja pyrin parhaani mukaan vieroittamaan itseäni myös foorumista. Näin ollen ei kannata ihmetellä, jos vasteajat venyvät tosi pitkiksi seuraavan reilun kuukauden ajaksi. Mukavaa kesää kaikille foorumilaisille! 
Julkaisimme HS Visiossa eilen laajan jatkojutun Ermitage Partnersista. Firma on kertakaikkisen poikkeuksellinen viritys suomalaisessa sijoituskentässä. Yhtiön laajat verkostot ulottuvat rahan ja poliittisen vallan huipulle. Yhtiö on toiminut lukuisissa eri kohdissa lain rajamailla. Ja kasvanut nopeammin kuin tiettävästi mikään muu suomalainen varainhoitaja. Kasvussa hyödynnetty verkostomarkkinointimaisia piirteitä eliitin piirissä.
Perimmäinen mysteeri yhtiön ympärillä kuitenkin pysyy: en ymmärrä, miksi firma ei ole hankkinut toimilupaa. Bisnes olisi pyörinyt oikein nätisti toimiluvan allakin, tai näin ainakin uskon.
Jos täällä joku tuntee Ermitagen toimintaa tai jos mielessä on valistunut arvaus miksi toimilupaa vältelty, saa olla yhteydessä luottamuksella.
Juttu tilaajille. Jos et ole tilaaja, suosittelen ottamaan kokeilujakson. Tällaiset selvitystyöt vievät paljon resursseja, ja jos ei ole tilaajia, nämä jäävät tekemättä (mainospuhe päättyy 
)
Ehkä se toimilupa ei ollut verovelvollisuuden arvoinen ja voi olla hankalaa saada toimilupa jos palkkiot kiertää pöytälaattikkoyhtiön kautta?
Ermitage Partners on julkaissut eilen vastineensa Hesarin artikkeliin englanniksi.
https://www.ermitage-partners.com/news/release-regarding-article-by-helsingin-sanomat-published-on-17-june-2023
En löytänyt suomenkielistä vastinetta. Miksi vain englanniksi?
Mielestäni artikkelissa ja vastineessa ei käsitelty asian pihviä: mistä ja miten Eremitage Partnersin rahat tulevat? Mikä on heidän business plan?
Ihan kivasti ovat liikevaihtoa saaneet aikaan. 9,8 miljoona euroa vuonna 2022. Mitenkäs mahtaa käydä, jos liikevaihto on Fivan mielestä kerätty luvattomasti? Voiko luvan saada jälkikäteen ja asian painaa villaisella?
@Alex_af_Heurlin1
Perimmäinen mysteeri yhtiön ympärillä kuitenkin pysyy: en ymmärrä, miksi firma ei ole hankkinut toimilupaa. Bisnes olisi pyörinyt oikein nätisti toimiluvan allakin, tai näin ainakin uskon.
Kysyitkö haasteteltavilta, millaisia palkkioita he ovat Ermitagelle maksaneet? Onko kaikki ollut sijoittajien suuntaan “ilmaista” vai onko siellä tehty joku toimeksiantosopimus kertakorvauksella tai tuntityönä vai jatkuva sopimus?
Olisiko tällä taklattu vain sitä, ettei tarvitse näyttää asiakassuhteen kaikkia palkkionpalautuksia asiakkaille. Ei ole varmaa ylipäätään maksavatko nämä Tier Diamond rahastot mitään palkkionpalautuksia syöttäjille, koska se ei välttämättä ole edes tarpeen.
Sijoittajat ovat sijoittaneet Lux-rahastoihin joko suoraan tai suomalaisten poolausyhtiöiden kautta. Ermitage on saanut palkkionsa ulkomaisilta rahastoyhtiöiltä, sen perusteella paljonko rahaa heidän saattelemaan on rahastoihin tullut. Joku voisi tätä kai kick-backiksikin kutsua.
Yhtiön mukaan sen toiminta ei muuttuisi oleellisesti, toimi se toimiluvalla tai ilman.
Tässä toukokuussa julkaistusta jutusta pätkä:
Bouix myöntää, että sijoituspalvelulupa lisäisi Ermitagen hallinnollista taakkaa, mutta se ei olisi hänen mukaansa merkittävä asia yhtiölle. Hänen mielestään yhtiön asiakastapaamisetkaan eivät muuttuisi oleellisesti, jos yhtiöllä olisi sijoituspalvelulupa.
Eikö Ermitage ole siis saanut mitään merkittävää etua siitä, ettei sen ole tarvinnut noudattaa kilpailijoidensa tapaan sijoituspalveluyhtiöitä koskevaa sääntelyä?
”Kasvumme ei liity mitenkään siihen. Ermitage Partnersin toiminnan menestys on perustunut ennen kaikkea pitkäaikaisiin suhteisiimme tiettyjen maailman johtavien vaihtoehtorahastomanagerien kanssa.”
Onhan tuossa jo selvä syy olla hakematta toimilupaa. Hallinnollisen taakan välttäminen. Hallinnolla on kustannus. Vaikka kyse olisikin vain tuhansista euroista (en tiedä summaa), niin se on silti kustannus ja lopulta pois yrittäjän tuloista.
Toiseksi luvan odottaminen olisi viivästyttänyt toiminnan aloittamista. Nämä ovat merkki ihmisen luontaisesta ahneudesta. Enemmän ja nopeammin itselle rahaa.
Wall Street Breakfastin mukaan Federal Reserven USA:n 23 suurimmalle pankille tekemässä stressitestissä ei ongelmia löytynyt. Kestävät kuulemma globaalin recessionin.
" … this year’s exam included losses of up to $541B stemming from items like mortgages, credit cards and trading activities, as well as a 40% decline in commercial real estate prices and the unemployment rate rising to a high of 10%."
Seeking Alpha commentary: “The bigger changes for banks are likely to come later, as the Fed contemplates new rules tied to Basel III Endgame (also called “Basel IV”) and the failures of Silicon Valley Bank and First Republic,” writes SA analyst Stephen Simpson. - - The largest banks seem less vulnerable, but capital requirement changes could meaningfully impact the profitability of regional banks,"
EU vie ja USA vikisee sekä alkaa väsätä Basel IV:n mukaista lainsäädäntöä. Jo oli aikakin, koska Trumpin villi ja vapaa -linjaus pankkivalvonnassa erityisesti alueellisille pankeillehan johti vasta muutaman keskikokoisen pankin kaatumiseen ja pankkikriisispekulaatioihin.
Mielenkiintoista seurata, mitä seuraavaksi. Esim. S&P muutti jo tulevan kirjanpitouudistuksen takia niinkin vakavaraisen ja riskejä kaihtavan suomalaisen pankin, kuin Ålandsbankenin näkymät vakaista negatiiviseksi, vaikka luottoluokkaa ei sentään muuttanutkaan.
Basel IV:n (tai Basel III:n loppupelin) puutteet, kuten asuntolainojen pienemmän riskitason huomiotta jättäminen tuonee vielä lisää haasteita, mutta onneksi vain vähäisessä määrin suomalaisille pankeille, jotka ovat perinteisesti pitäneet ylikapitalisaatiota ihan kunnia-asianaan.
Minun pitää hieman kritisoida tätä hesarin juttua.
En oikein osaa sanoa mihin pitäisi laittaa niin laitan tänne sillä liittyy ainakin osittain finanssisektoriin.
En nyt väitä tässä, etteikö luottoluokittajilla ole samankaltaisia insentiivi onglemia niinkuin tilintarkastajillakin, mutta artikkeli on mielestäni turhan kriittinen luokittelijoita kohtaan. Nostan nyt vain muutamia asioita.
Sato maksaa luottoluokituspäätöksistä S&P:lle, ja kappas vain, S&P on pitänyt Saton luottoluokituksen korkeammalla tasolla kuin Moody’s.
Tässä hieman perusteetta implikoidaan, että ero ratingeissa riippuu maksusuhteesta. Tosiasiassa kummallakin luottoluokittajalla on riskimalli. Riskimallit tottakai eroaa toisistaa, vaikka pohjimmiltaan perustunee Vasicekin luottoriskimalliin (jota voi helposti kritisoida, mutta jota käytetään koska BIS käyttää). Luokittelijoilla on kriteeristö, jonka he täyttävät score cardiin ja score card syötetään riskimallille joka on kalibroitu meneisyyden default aikasarjoihin. Malli puskee ulos estimaatin default todennäköisyydestä \mathbb{P} mitassa, eli todellisessa mitassa.
Jos tietää jotain näiden mallien toiminnasta, niin tietää että niiden kalibrointi on käytännössä mahdotonta. Suuren yrityksen maksukyvyttömyys on verrattaen niin harvinainen tapahtuma, että sen mallintaminen on parhaimmillaankin toivotonta. Sitä kuitenkin tehdään erilaisin viritelmin ja säädöin. Olisi epäuskottavaa olettaa, että kaksi toisistaan erillistä hyvinkin ad hoc tyylisesti kalibroitua mallia antaisikaan täysin saman lopputuloksen.
Ja jostain syystä luottoluokittajat ovat havahtuneet markkinoiden riskeihin aivan liian myöhään.
Tässä on vähän sama asia. Uskon kokemukseni perusteella, että luokittajat lähtökohtaisesti mallintavat TTC (syklin yli) PD:tä, joka on stabiilinpi, kuin point in time PD:tä. Oletettavasti siis PD voi olla epärealistinen, sillä se yrittää reflektoida jotain pidempiaikaista keskiarvo eikä point in time default todennäköisyyttä. Vaikea kuitenkaan sanoa onko estimaati point in time vai TTC kun metodologia on maksumuurin takana.
Mitä mahtavat miettiä ne sijoittajat, jotka sijoittivat pohjoismaiseen kiinteistömarkkinaan, koska luottivat luottoluokittajien optimistisiin arvioihin nousukauden huipulla vuonna 2021?
Lienee sama mitä ajatellaan jos on kuunnellut osakeanalyytikkoa joka oli väärässä.
Kuitenkin vähän kyseenalainen lause mielestäni. Mikä peruste on olettaa, että Saton rating ei ollut -21 tilanteessa tarkka? Minulla ei ole pääsyä nyt blummalle tai muuhunkaan maksulliseen kantaan, mutta jos mennään sillä tiedolla mikä nähdään netistä avoimesti, niin oiheisessa kuvassa on SATO:n bondin G-spread (lähde: International bonds: SATO, 1.375% 24feb2028, EUR (XS2233121792)). [1] Tuon perusteella markkinahuipussa -21 lopulla markkinat eivät nähneet vielä mitään erityisiä riskejä, ja spreadi alkoi kasvamaan vasta 22 puolella. Pitäisikö SP:n nähdä jotain jota markkinat yleisesti ottaen ei hinnoittele, kun hyvin harva jos kukaan osasi realistisesti ja perustellusti odottaa ennätysnopeaa korkojen nousua? Luottoluokittelijat arvioivat sitä todellista historiallista PD:tä jolloin luonnollisesti heille on vaikeaa nähdä jotain jota ei kalibrointiaineistossa tapahdu.
Mutta tosiaan, en sano etteikö alalla olisi ongelma insentiivien kanssa. Artikkeli oli vain mielestäni liian kriittinen luokittelua kohti kun itse joskus näitä malleja pankissa säätäneenä tunnistan isojen firmojen tarkan PD estimoinnin toivottomuuden.
[1] Unohdetaan tässä nyt keskustelu siitä että T-bill tuskin on paras benchmark bondi Satolle koska muuta ei nyt ole saatavilla. Lisäksi puuttuu todelliset bp arvot jotka on maksumuurin takana, joten markkinoiden implikoimaa \mathbb{Q} mitan PD:tä ei voida nyt näillä tiedoilla laskea.
Öhman myös yksi kiinnostava nimi pohjoismaisessa varainhoitokentän konsolidaatiossa:
Pari poimintaa maksumuurin takana olevasta artikkelista:
Öhman Fonder is the largest independent asset manager in Sweden and has over SEK 140bn (EUR 12bn) under management.
Öhman Fonder was founded in the 1990s by the Öhman Group, but the company’s modern history really started in 2016 when Öhman Fonder acquired Den Norske Bank’s, DNB’s, Swedish asset management business which in a fell swoop doubled the assets under management, and raised the personnel count to 70 persons.
What are your most prominent challenges in the market?
”Being an independent asset manager is a challenge, compared to larger banks and insurance companies in terms of distribution. Our product offering must be of absolute top quality and relevant to our clients.”
Would you be open to consolidation? Why/Why not?
”The organic growth of our assets under management is proof that we are on the right track to the future. Still, we are looking to take part in the consolidation of the Nordic asset management market and see acquisitions as a way to further accelerate growth and expand our product offering. We are certainly here to stay, and our solid owners give us more staying power than most.
Being one of the largest independent asset managers in the Nordics gives us the opportunity to attract fund managers that are struggling with the industry’s challenges of accelerating regulations and compliance needs, not reaching the levels needed to invest in necessary business technology. They may very well flourish under our umbrella.”
Ehkä tämä Saulin esitys Inderes-päivästä sopii tänne. 
konsolidaatiota kehiin. Sauli ei maininnut Mandatumia, mutta Manda tulee itsenäiseksi oikeaan aikaan ja on varmasti primus motor tuossa (hope so)
Varainhoitosektori on malliesimerkki siitä, että suutarin lapsella ei ole kenkiä. Onko ihmiskunnan historiassa ollut toista alaa, missä lisäarvon luomisen fuusioilla olisi näin ilmeistä, kun toiminta skaalautuu erinomaisesti hallinnoitavan varallisuuden mukaisesti? Silti isopalkkaiset ja -egoiset purjekerholaiset eivät tunnu osaavaan tehdä äärimmäisen ilmiselviä peliliikkeitä. Tässä muutaman täky pukumiehille:
eQ ja Evli tekevät fuusion ja sen jälkeen ollaan siinä kokoluokassa, että on vihdoinkin muskeleita lähteä ulkomaille.
Taaleri listaa Garantian vihdoinkin pörssiin ja sen jälkeen CapManin kanssa hynttyyt yhteen, tähtäimessä Suomen johtava vaihtoehtoisten tuotteiden varainhoitoyhtiö.
Vanhan kaartin firmat Aktia ja United Bankers laittavat hynttyyt yhteen, jotta päästään tavoittelemaan miljardin kokoista yhtiötä. Fuusiopapereiden allekirjoitusta varten voidaan tarvittaessa vuokrata tilat Ritarihuoneelta.
Titaniumilla on laadukkaimmat tuotteet ja Alexandrialla limaisimmat myyjät. Ovat siis kuin tehtyjä toisillensa!
Saa suorittaa! 
