Aina aika ajoin foorumilla eri ketjuissa sijoittajilla tuntuu olevan virheellinen käsitys miten ”helppo” instikoita on saada rahaston/varainhoitajan asiakkaiksi.
Vähän OT, mutta tuntuu siltä, että Samla Capitalin puolelta ei paljon liehakointia tarvittu: Samla Capital on luotettava ja pysyvä kumppani Hengityssairauksien tutkimussäätiölle
Minulle on tulossa 2vk päästä podiin vieraaksi yksi kaikkien teidänkin tietämä varainhoitoalan konkari (jätetään nimi vielä mysteeriksi 
). Aiheina mm. mitä on hyvä varainhoito, vaihtoehtoiset ei-nollakorko maailmassa, esg, markkinan trendit, Suomen varainhoitomarkkinan näkymät yms. Jos teillä on jotain tiettyjä teemoja mitä haluaisitte kuulla varainhoitoalaan liittyen, niin laittakaa teemoja tänne. Yksittäisiä yhtiöitä tai tuotteita ei vieraani voi positionsa puolesta kommentoida, joten pysytään isommissa teemoissa. Myös privana voi laittaa, jos ei julkisesti uskalla 
Vaikuttaako US-uudet tuulet varainhoitajien maa-allokaatioihin laajemmin?
Entä US:n sisällä - minkä toimialojen ajatellaan hyötyvän nykymenosta ja minkä menettävän?
Kuinka isojen US-varainhoitotalojen vastaukset eroavat em. kysymyksiin Eurooppalaisista isoista varainhoitotaloista?
–
Jos muuten @Sauli_Vilen saat vastauksia noihin, olisin todella kiitollinen, jos vastaukset löytäisivät tännekin tiensä ihan tekstimuodossa. Taavetti kun ei ole oikein oppinut käyttämään pod-casteja.
Hedge fund -aktivistisijoittaja Paul Singer Norjan öljyrahaston Nicolai Tangenin haastateltavana. Kesto 40 min. Singerin Elliott Management on vuosien varrella grillannut niin suuryrityksiä kuin velkaisia valtioitakin.
Edit: Jaoin jo ennen kuin ehdin itse kuunnella mutta nyt kuunneltuani voin myös suositella!
Kahden viikon päästä saan vieraaksi yhden kiinteistörahastoja erittäin hyvin tuntevan henkilön. Tarkoitus olisi podissa perata kiinteistörahastoja läpi ja piirtää kuvaa mitä tästä nykyisestä krapulasta seuraa. Mieluusti otan taas aiheita/kysymyksiä vastaan. Pysytään teemoissa mieluusti yksittäisiä tuotteita/yhtiöitä ylemmällä tasolla, sillä vastapuoleni on vähän hankalassa positiossa puhumaan yksittäisistä tuotteista. Voi laittaa julkisesti tai privana aiheita! 
Kuinka pitkään ”avoimia” kiinteistörahastoja voi pitää kiinni ennenkuin sijoittajat/fiva/ joku muu instanssi polttaa päreensä? Onko fire sale realistinen uhkakuva?
Jos listatut yhtiöt (Kojamo, asuntosalkku, citycon) ovat ~ puolittuneet 5 vuoden periodilla niin onko näiden ”avoimien” kiinteistörahastojen arvonmuodostus realistinen (op:lla n 10%, hoivakiinteistöt lähestyy ath:ta, ålandsilla vähän enemmän muttei kuitenkaan lähelläkään listattuja verrokkeja) kuinka kauan tällaista arvonmuodostuskikkailua voidaan jatkaa vai hajoaako pakka kun ensimmäisiä lunastuksia ruvetaan maksamaan pois?
Millaisia mahdollisuuksia rahastoilla on saada likviditeettiä lunastuksia varten jos uusia sijoituksia ei tule (ei ainakaan samassa suhteessa kuin lunastuksia) ja toisaalta assetteja ei haluta myydä nyt kun ”markkina on väärässä”.
Sijoittajan suoja ja tasaveroinen kohtelu varmaan joka tapauksessa on agendalla, mutta on mielenkiintoinen aihe. Lunastajien likviditeetti tai sen puute on tietysti itsestäänselvästi sijoittajan etuun vaikuttava asia, mutta rahastojen lukitsemista monesti julkisuudessa perustellaan vain sillä, että “ei jouduttaisi myymään liian halvalla”.
Se on toki totta, mutta ymmärretään mielestäni usein väärin; kyse ei ole niinkään siitä, että sijoittajia kuten lapsia suojeltaisiin tekemästä tyhmiä päätöksiä eli myymästä väärään aikaan, vaan siitä että rahasto ei voi vain vähän keventää omistuksiaan (kuten osakerahasto voisi), jolloin muiden omistajien asemaan ei olisi vaikutusta. Vaan kiinteistörahasto joutuu aina myymään kokonaisia kohteita, ja huonossa markkinassa usein niitä parhaita kohteita huonoon hintaan. Jolloin jäljellejääville sijoittajille jää omistukseensa vain ne huonoimmat. Tällöin “if you panic, panic first” olisi kiinteistörahastolle next level, jos ei voisi laittaa lunareita lukkoon pahassa paikassa - vähän kärjistäen viimeisenä jäljelläoleva sijoittaja omistaisi vain arvottomia ja myyntikelvottomia kohteita. Tämän on mielestäni se tasaveroisen kohtelun ydin, asiaa voisi ehkä vähän pohtia podissakin.
Ja totta kai olisi mielenkiintoista kuulla ajatuksia siitä, mitä Fiva voisi tai pitäisi tehdä (tai on jo tehnyt), mutta epäilen, ettei siihen helpolla kommentteja irtoa.
Nut kun lähivuosina työeläkeyhtiöt (eläkeuudistus ja allokaation siirtyminen osakkeisiin) alkaa myymään kiinteistörahastojaan, niin painaako se kroonisesti kiinteistömarkkinaa väärään asentoon, vai tarjoaako se yksityiselle pääomalle (ja kenties uusille rahastolähdöille) hedelmällisen maaperän kääriä tuottoja?
FT:ssä hyvä artikkeli PE-sijoittamisesta. Melkoisia madonlukuja tarjolla koko toimialalle. Ohessa tärkeimmät pointit ja alla omia kommentteja kursivoituna:
Buyout houses typically sell down 20 per cent of their investments in any given year, but industry executives forecast that cash payouts for the year would be about half that figure.
On huolestuttavaa, että ei onnistuta myymään kamaa. Fakta on kuitenkin se, että USA indeksit ovat kautta linjan ATH ja valtaosa näistä omaisuuseristä on USA:ssa. Jos nyt ei ole hyvä aika myydä, niin koska sitten?
Private equity firms have used novel tactics to return cash to investors while holdings have proved difficult to sell. They have made increasing use of so-called continuation funds — where one fund sells a stake in one or more portfolio companies to another fund to another fund the firm manages — to engineer exits. Jefferies forecasts that there will be $58bn of continuation fund deals in 2024, representing a record 14 per cent of all private equity exits. Such funds made up just 5 per cent of all exits in the boom year of 2021, Jefferies found.
Tämä on mielestäni ihan täyttä sijoittajien sumuttamista (en viitsi kiroilla täällä). Nämä käytännöt eivät kestä päivänvaloa pitkässä juoksussa.
Dealmakers and their advisers expect that merger and acquisition activity will accelerate in 2025, potentially helping the industry work through what consultancy Bain & Co. has called a “towering backlog” of $3tn in ageing deals that must be sold in the years ahead.
Ihan älytön määrä tota pääomaa jumissa, voi pahimmillaan tulla omanlainen krapulansa tästä kun näitä lähdetään sulattelemaan ja tuotot eivät vastaakkaan sijoittajien odotuksia.
They warned that a record $1tn-plus in buyouts were struck in 2021, just before interest rates rose, and many deals are carried on firms’ books at overly optimistic valuations. Goldman Sachs recently noted in a report that private equity asset sales, which had historically been done at a premium of at least 10 per cent to funds’ internal valuations, have in recent years been made at discounts of 10-15 per cent.
Tämä on mielestäni ihan loogista. PE:stä tuli liian suosittu omaisuusluokka ja sinne kaadettiin viimevuosina ihan liikaa pääomaa (etenkin nollakorkovuosina pääomaa tuli ovista ja ikkunoista. Tämä on nostanut kohteiden hintoja (PE-diilien keskiarvovaluaatiot ovat nousseet yli pörssin pienyhtiöiden valuaatioiden USA:ssa) ja tämä heikentää tulevia tuottoja. Kirjanpidolla voidaan potkia tölkkiä eteenpäin, mutta kirjoissa on toimialan tasolla varmasti ilmaa.
Tästä teemasta ajattelin kysyä myös perjantain vieraaltani.
Tämä sama ilmiö on toistunut käytännössä kaikissa omaisuusluokissa nollakorkojen ja “loppumattoman” likviditeetin johdosta. Tuottovaatimuksista tingittiin koska raha oli ilmaista, mutta ongelmat alkoivat välittömästi kun rahalle tuli hinta. Ongelmat näillä markkinoilla nousevat pintaan eri aikaisesti, vaikka niiden synty ajoittuu samoihin aikoihin.
Keskuspankkien rajattoman likviditeetin syöttämisen kaikkia vaikutuksia ei olla mielestäni vielä läheskään loppuun asti nähty. Varallisuusarvoihin syntyi valtavia kuplia ja niiden sulattelu ei parissa vuodessa tapahdu.
onko tässä vaarana kiinteistörahastojen osalta se, että FIVA näiden tapausten johdosta tekee tiukkoja vaatimuksia kiinteistörahastoihin. tulee mieleeni esim paljon rahaston pitää pitää likvidejä varoja lunastusten vuoksi (10%?) tai esim pienennetäänkö velkavivun käyttöä esim 20%. riskit todellakin pienenisi tuottojen ohella. FIVA:n pitäisi kiinnittää eniten huomiota asuntojen arvonmääritykseen. siitä pitäisi tehdä äärettömän läpinäkyvä ja kaikille toimijoille sama.
Tämä Salen ja Kassun teksti varma kiinnostaa tätä ketjua lukevia.
Yleisesti ottaen voidaan todeta, että kiinteistösektorin ongelmat ovat vaikuttaneet negatiivisesti koko varainhoitosektoriin. Yhtiökohtaiset erot ovat kuitenkin huomattavia riippuen kiinteistörahastojen osuudesta yhtiön liiketoiminnasta sekä asiakasfokuksesta. Myös tulevaisuuden kasvunäkymä on kiinteistöjen osalta heikentynyt selvästi koko sektorilla ja kiinteistörahastojen on vaikea nähdä olevan tuloskasvuveturina lähivuosina.
Varainhoitopodi vedetty tänään purkkiin 
Vaikka itse sanonkin, niin tuli ihan hiton hyvä podi. Paljon infoa, niin varainhoitoyhtiöitä analysoivalle kuin varainhoitopalveluista kiinnostuneelle. Luultavasti menee ulos vasta ensi viikon lopulla, koska tänä viikonloppuna pitäisi tulla ulos mun ja Vepun osinkopodi 
Tästä kysymyksestä oli tänään KL:ssä hyvä artikkeli:
Kiinteistönomistajia ja rakennuttajia edustavan Raklin johtaja Miika Kotaniemi sanoo, että tämä on kiinteistömarkkinan kannalta negatiivinen asia.
"Ei sitä käy kiistäminen, että yksi merkittävä institutionaalinen sijoittajaryhmä on todennäköisesti seuraavien kymmenen vuoden aikana enemmän nettomyyjä kuin netto-ostaja.”
Ulkomaisista ostajista toivotaan näihin sijoituksiin vastapuolta, sillä kotimaista pääomaa on vaikea nähdä löytyvän riittävästi.
Isossa kuvassa tämä voi nostaa jonkin verran tuottovaatimuksia (myyjiä enenmmän kun ostajia). En usko mihinkään krooniseen markkinan vääristymään, koska eivät eläkeyhtiöt tietenkään myy omaisuuseriä polkuhintaan. Samalla tämä luo hyvät lähtökohdat uusien rahastojen sijoitustoiminnalle, kun markkinalla on ns. “ostajan markkinat”. Suurempi kysymys on, että miten rahastoihin saadaan kerättyä pääomia.
Metsärahastoihin liittyen yksi mahdollisen Ukrainan ja Venäjän välisen rauhan sivujuonne voisi olla kotimaisen puunhinnan lasku.
Tässähän elinkeinoelämä jo kovasti valmistelee meitä hyväksymään Venäjän kanssa käytävän kaupan (Emilia Kullaksen kolumni: Suomella on edessä hankala tilanne – Kauppa Venäjälle voi käynnistyä yllättävän pian) ja raakapuun tuonti olisi varmasti ensimmäisiä asioita, missä kauppa voisi normalisoitua. Metsäteollisuudella on tähän selkeät intressit ja tämä poistaisi myös hakkuupaineita meillä. Jos puuntunti taas käynnistyisi, johtaisi se väistämättä puun hinnan laskuun (nykyinen hintojen räjähdys johtui etenkin puun saatavuuden heikentymisestä) ja tämä löisi rumasti läpi metsärahastoihin. Tämä on asia, joka metsärahaston omistajien on hyvä tiedostaa.
Huom! Tämä ei ole kannanotto sen puolesta että kauppa pitäisi käynnistää. Päin vastoin, itse olen sitä mieltä että mitään suhteita ei pitäisi lähteä normalisoimaan, mutta tässä(kään) asiassa ei taida paljoa meikäläisen sana painaa 
Tässä on Kasperin rahastojen helmikuusta.
Suomen Sijoitustutkimuksen julkaiseman Rahastoraportin perusteella kotimaisista sijoitusrahastoista lunastettiin helmikuussa pääomia nettona yhteensä noin 441 MEUR:n edestä (1/2025: +772 MEUR). Arvonmuutokset olivat katsauskaudella puolestaan lievästi positiiviset, joten kokonaisuudessaan rahastopääomat säilyivät edelliskuukauden tasolla. Rahastoluokista nettolunastuksia kohdistui osakerahastoihin, kun taas muiden rahastoluokkien nettomerkinnät olivat selvästi positiiviset.
Jos joltain mennyt etusivun feedissä ohi, niin tässä se nyt on:
1,5h meni studiossa kuin siivillä, kun Laurin kanssa kahlattiin läpi varainhoitomarkkinan näkymiä, trendejä ja Suomen markkinan erityispiirteitä. Uskon, että jakso tarjoaa sekä varainhoitopalveluita ostaville, mutta myös sektorin firmoja seuraaville paljon kiinnostavia näkökulmia.
Yksi kulma minkä haluan tähän nostaa on varainhoitopalveluiden luoma lisäarvo. Monesti täällä meidän foorumilla lisäarvokeskustelu typistyy vain ja ainoastaan indeksin voittamiseen. Helposti kuvitellaan, että miksi maksaa varainhoidosta jos varainhoitaja ei luo sitä kuuluisaa ylituottoa. Olen itsekin ajatellut näin joskus aikanaan, mutta vuosien saatossa olen yhä enemmän ymmärtänyt, että varainhoitajat voivat luoda arvoa myös palvelulla. Myös tätä varainhoidon arvonluontia pureskeltiin useasta eri kulmasta. Hyviä kuunteluhetkiä ja mukavaa sunnuntaita! 
AMWatchilla taas vaihteeksi juttua alan konsolidaatiosta. Dansken CIO:lla selkeä näkemys siitä, että toimialan konsolidaatio jatkuu. Otsikko on vähän hämäävä, kun jutussa puhutaan ensin PE:stä ja sen haasteista, mutta myöhemmässä vaiheessa puhutaan puhtaasti finasektorin konsolidaatiosta. Juttu maksumuurin takana, mutta poimin relevantit osat alle:
As an example he mentions his own industry: the asset management sector in the Nordic region. He foresees further consolidation, where it will be difficult to be medium-sized, while the winners are the large and scalable and the best in the market. Unless you are small and have a strong niche strategy.
”Either you have to be very big among the global largest, or you have to be big locally. That is why our strategy in asset management is to be in the top three in the Nordic region. We have this DKK 900bn [EUR 120.7bn] in AUM, and we are aiming to get to DKK 1,100bn [EUR 147.5]. This is because we believe that it is an advantage to be large, and my analysis is that those who are small in the Nordic region will ultimately be part of the consolidation. They will certainly find it more difficult to compete,” says Otbo.
Tämä oli todella mielenkiintoinen ja kenties se oma jakso pelkästään hyvästä varainhoidosta olisi ollut myös paikallaan 
Tuo lisäarvonluonnin heikko ymmärtäminen on kotimaisessa keskustelussa laajempikin ongelma mielestäni, toki ajan myötä asiat kehittyvät oikeaan suuntaan. Eli ei rajoitu mielestäni pelkästään varainhoitoon, vaan on nähtävissä useilla sektoreilla.
Tuo luottamus asiakassuhteessa on merkittävä asia. Tätä olisi ollut mielenkiintoista kuulla peilattavan eri tason yksityisasiakkaita kohti (tosin tässä fokus taisi olla enemmän ammattimaisessa?). Etenkin ajatellen tuota lisäarvon luonnin heikkoa ymmärrystä kohtaan. Eli keskittyvätkö melkein kaikki toimijat vain niihin varakkaimpiinn ja siten unohtavat kasvattaa muita asiakasryhmiä?
Toki myös keskustelussa ollut Euroopan ja Suomen pankkikeskeisyys lienee oma haasteensa tässä kaikessa? Ja regulaatiolla oma roolinsa?
Jos tämä tosiaan oli enemmän ammattimaisen finanssisektorin katsaus, olisi mielenkiintoista kuulla samantapainen yksityisasiakkas näkökulmaan enemmän keskittyvä keskustelu.
Oli kyllä mielenkiintoinen jakso, kiitos siitä!
Varainhoitopalvelut kiistattomasti luovat lisäarvoa, mutta kenelle? Private Banking puolella saa helposti palvelua, mutta jos tavallinen kansalainen eksyy ison pankin sijoitusmyyjän luokse, niin siellä myydään välittömästi korkeiden kustannusten aktiivinen osakerahasto ja liian suuri korkopaino, mikä oli erityisen iso ongelma nollakorkoaikana. Sitten jos vähänkin antaa tyypillinen eläkeläinen tai duunari siimaa, niin pääoma syödään merkintä- ja lunastuspalkkioilla joka vuonna sijoitusmyyjän aloitteesta tapahtuvassa rahastojen “päivitysveivauksessa.”
Eikä pankkia voi mitenkään rankaista tästä toiminnasta, koska ei jotain Nordean kokoista pankkia kiinnosta, että yksittäinen kansalainen siirtää päivittäisasioinnin toiseen pankkiin, joten rullaaminen jatkuu tasan niin pitkään, että joku valveutunut läheinen pistää homman poikki.
Luottamusbisnestä tosiaan, mutta kuka Suomessa on alaan perehtymättömän ihmisen luottamuksen arvoinen?
Finanssisektorin arvonluontiin liittyen tässä on varsin viihdyttävä reilun tunnin pätkä, missä PE-ukot käyvät läpi, että millä tavalla he mielestänsä luovat arvoa portfolioyhtiöihin.
