Finanssisektori sijoituskohteena

Eräs lähestymistapa varainhoidossa, etenkin yksityisten varakkaiden ihmisten “wealth managementissa”, on tuoda turvallisuudentunnetta. Kaikilla ihmisillä ei ole niitä samoja autismin kirjosta saatuja analyyttisiä taitoja kuin monella meillä täällä foorumilla. Sen sijaan siellä taustalla on ihan oikea ihminen tunteineen ja kokemuksineen. Kun iso varallisuus on saatu, sille haluaa toki tuottoa. Sitä ei kuitenkaan tarvitse tuplata joka vuosi, vaan sitä halutaan myös suojella. Kaikilla ei kestä hermo indeksinkään volatiliteettiin, vaan halutaan vakaata menoa tai ainakin jonkun, joka rauhottelee.

Lisäksi ne luottamussuhteet saattavat kehittyä myös syvällisemmiksi, joissa käytetään hyödyksi esimerkiksi verkostovaikutuksia, kun ollaan hankkimassa loma-asuntoa Espanjasta tai lippuja änärin finaaliin.

Joka tapauksessa, jos itse olisi varainhoitaja, sijoittaisin kaiken S&P 500-indeksiin vaatimattomalla 0,4% vuosittaisella kiinteällä palkkiolla. Lähettäisin asiakkaille kerran viikossa tämän kuvan ja sanoisin, että hyvin porskuttaa eteenpäin. Sitten kyselisin hieman perheestä ja juttelisin lätkästä.

35 tykkäystä

Yksinkertaistettuna varainhoidossa voi luoda arvoa kahdella eri akselilla. Toinen on palvelu ja toinen on tuote. @MoneyWalker pingaus.

Tuotepuoli on meille aktiivisijoittajille tutumpi ja se tarkoittaa, että luodaan tuotteita jotka tarjoavat hyvää riski-/tuottosuhdetta. Aktiivirahastoissa tämä tarkoittaa käytännössä indeksin voittamista (järkevällä riskillä!), sillä passiivi on aina vaihtoehtona listatulla puolella. Vaihtoehtoisissa tilanne vähän eri, mutta joka tapauksessa tuotteiden pitää olla riski-/tuottosuhteeltaan hyviä.

Palvelupuoli on sitten huomattavasti laajempi ja tähän liittyy myös paljon väärinymmärryksiä. Palvelupuoli tarkoittaa eri sijoittajille eri asioita ja tässä on kyse paljon muustakin kuin pelkästä suhteellisesta tai absoluuttisesta tuotosta. Aloittelevalle yksityissijoittajalle tutun pankkihenkilön neuvo siitä, että aloittaa sijoittamaan 50e/kk rahastoihin on eräänlainen varainhoidon muoto ja tämä sijoittamisen aloittamiseen kannustava neuvo voi olla hurjan arvokas (toki edellyttäen että asiakkaan riskiprofiilin kartoitus on tehty oikein yms.). Vähän varakkaammalle sijoittajalle hyvin hajautetun ja hänen riskiprofiiliinsa sopivan salkun rakentaminen voi olla erittäin arvokasta.
Toisessa päässä isompaa family office salkkua hallinnoiva perheyhtiö saa pankkiirilta palvelua mm. verotukseen, varallisuuden siirron sukupolvelta toiselle suunnittelua, pääsyä tiettyihin tuotteisiin (vaikka laadukkaisiin altteihin) ja totta kai tukea perheen riskinsietokyvyn mukaisen sijoitussalkun rakentamiseen.

Kannattaa myös muistaa, että kaikille maailman ihmisille sijoitusmarkkina ei ole intohimo. @_TeemuHinkula tätä sanoittikin tuossa ylempänä jo tosi hyvin! Meille foorumilaisille markkinan seuraaminen on harrastus ja nautimme siitä. Enemmistölle kansasta sijoitusasiat ovat vieraita ja monille jopa pelottavia. Pahimmillaan markkinan/salkun kyttääminen voi olla todella stressaavaa ja nämä asiat halutaankin ulkoistaa varainhoitajalle (vähän kun lakiasiat ulkoistetaan juristille). Ei tarvitse edes olla missään UHNW (ultra high net worth) varainhoidossa, jotta sinulla on käytössä se tuttu pankin yhteyshenkilö, joka voi pitää sinua kädestä, kun markkinalla myrskyää ja auttaa pitämään pään kylmänä/tekemään fiksuja (tai ainakin fiksumpia!) päätöksiä.

Onkin helppo sanoa, että myös palvelulla on mahdollisuus luoda todella merkittävää arvoa ihan kaikissa asiakassegmenteissä, kunhan se toteutetaan oikein. Tämä toimiala on paljon muutakin kun sitä ylituoton jahtaamista :slight_smile:

Sitten tullaan tähän @Pohjolan_Eka haastoon!

Asia josta ollaan samaa mieltä on se, että enemmistölle sijoittajista (jopa isolle osalle ammattimaisista sijoittajista) paras ratkaisu olisi minimoida kulut ja sijoittaa hajautettuun indeksiin.

Tämän toteutuminen kaikille sijoittajille ei erinäisistä syistä ole mahdollista. Esimerkiksi varainhoitotaloilla on myös oma liiketoiminta huolehdittavana (ei ole taloudellisesti järkeä tarjota palvelua ilman korvausta). Osa sijoittajista haluaa rakentaa monimutkaisia salkkuja ja maksaa kovia hintoja pääsystä huippumanagereihin (meidän eläkeyhtiöt). Osa ei taas tiedä tämmöisen vaihtoehdon olemassaolosta. Tähän väliin on myös hyvä muistuttaa, että aika harvalla toimialalla kaikki kuluttajat päätyvät ylivertaisesti parhaaseen tarjolla olevaan ratkaisuun. Kuriositeettinä on hyvä muistaa, että meillä Suomessakin on yksi puhdas indeksivarainhoitotalo, joka on kustannuksiltaan tosi edullinen. Heidän taival on ollut aika kivinen ja liikevaihto taitaa olla muutamia miljoonia. Miksei tämä ylivertainen value-prop ole johtanut tilanteeseen, että rahaa tulee ovista ja ikkunoista? Miksi fiksutkin sijoittajat kiikuttavat rahojaan muualle? :face_with_monocle:

Näissä on aina syytä pohtia myös vaihtoehtoiskustannusta. Esimerkiksi tämä aiemmin mainittu 50e/kk säästämisen aloittava henkilö ei tiedä mikä on osake tai indeksirahasto. Mielestäni hänelle tuo 50e/kk pankin keskinkertaiseen rahastoon on itseasiassa tosi hyvä lopputulema, sillä ilman tätä pankin henkilön apua, raha olisi pankkitilillä. Indeksisijoittaminen omin avuin Nordnetin kautta ei ole tälle henkilölle realismia. Tässä tapauksessa indeksille häviäminen on tosi pieni kustannus suhteessa lopputulokseen. Sama homma myös liittyen näihin ”henkisiin asioihin”. Jos saat pankkiirilta mielenrauhan raha-asioihin liittyen ja salkku on järkevästi rakennettu pitkää aikaväliä ajatellen, niin joku 1% varainhoitopalkkio on enemmän kuin käypä korvaus tästä.

Kuitenkin, valitettavasti myös tälläkin toimialalla on asiakkaiden kannalta tarjolla huonoja, hävyttömän kalliita ja asiakkaille sopimattomia ratkaisuja. Pahimmillaan kulut voivat nousta ihan hurjalle tasolle ja tämmöinen ratkaisu ei tietenkään sovi kenellekään.

Summa summarum, myös tällä alalla (kuten kaikilla muillakin) on varmasti varaa parantaa ja ylilyöntejä/väärinkäytöksiä tapahtuu. Kuitenkin isossa kuvassa toimialalla tehdään mielestäni ihan oikeita asioita ja myös regulaatio ohjaa vahvasti tähän suuntaan.

30 tykkäystä

Varakkaat asiakkaat ovat historiassa olleet varainhoitotaloilla fokuksessa ja yksityissijoittajat (tässä tapauksessa pienemmän varallisuuden sijoittajat) ovat jääneet pankkien hoidettaviksi. Digitalisaatio on viimeisen 10v aikana laskenut rimaa miten alhaisen AUM asiakkaita voi ottaa sisään kannattavasti ja esimerkiksi Aktiahan puhuu uudessa strategiassaan “private bankinging demokratisoinnista”.

Myös varainhoitoon panostaminen on ollut kaikille pankeille länsimaissa iso fokus viimeiset 15v ja tämä yhdessä digitalisaation kanssa on osaltaan parantanut varainhoitopalveluiden saatavuutta.

Ihan mielenkiintoinen ajatus tämä ei-ammattimaisten sijoittajien varainhoitopodi, pistetään korvan taakse!

10 tykkäystä

Evlin vuoskaria lukiessa heidän tj sanoitti ihan hyvin tuon varainhoitajan lisäarvon:
image
Vuoskari: https://evli-website.files.svdcdn.com/production/Evli.com/Documents/IR/FI/2024/Vuosikertomus-2024-Evli-Oyj.pdf?dm=1739897610

9 tykkäystä

Varainhoitohan on sijoitusalkun hoitamisen ulkoistaminen. Varsinkin jos sen tekee täydellä valtakirjalla.

Säästyy aikaa ja hermoja.

Kuluja tässäkin on ja kilpailuttaminen kannattaa. Kilpailuttamisen ja salkun seuraamisenkin voi ulkoistaa.

Nykyään järjestellään monenlaisia porche koeajoja ja viininmaisteluja ja pahimmassa tapauksissa niissä yritetään myydä luottokorttia asuntorahaston kylkeen.

3 tykkäystä

Kauppalehdessä taas kerran hyvää juttua varainhoitajien kasvunäkymistä kasvavien perinnönjakojen johdosta:

Ohessa poimintoja artikkelista:

”Perintöjä tulee yhä useammalle suomalaiselle, ja perinnöt ovat myös aiempaa suurempia. Tämä luo varainhoidolle lisää kysyntää”, Lehtimäki sanoo.

Akt ian toimitusjohtaja Aleksi Lehtonen näkee, että varallisuuden siirtymä uusille sukupolville korostaa tarvetta räätälöidyille varainhoitopalveluille**.**

”Varainhoitajilla on tässä mahdollisuus vahvistaa omaa roolia neuvonantajina ja sitä kautta auttaa asiakkaita suunnittelemaan hyvinkin pitkäjänteisesti varallisuuden hallintaa ja sen kasvattamista”, Lehtonen kertoo.

Miten varainhoitajat aikovat päästä osallisiksi suomalaisten perintörahoista? Evlin Maunu Lehtimäen mukaan potentiaaliset asiakkaat tekevät valintansa erilaisten tekijöiden perusteella.

”Keskeisiä asioita ovat varainhoitajan tunnettuus, luotettavuus ja tavoitettavuus”, Lehtimäki uskoo.

Väestön ikääntyminen ja entistä suuremmat perinnöt näkyvät jo nyt varainhoitajien arjessa lisääntyvänä kysyntänä.

Kysyntää luovat Evlin Lehtimäen mukaan myös yrittäjyys ja yrityskaupat sekä varautuminen työuran jälkeiseen aikaan.

”Myös yleinen tietoisuus sijoittamisesta ja säästämisestä on kasvanut merkittävästi 20–30 vuodessa, osittain digitalisaation ja sosiaalisen median ansiosta”, Lehtimäki sanoo.

Tiedossa on, että etenkin nuoret hoitavat mieluusti asioitaan sähköisesti mobiililaitteilla, jolloin on mahdollista valita itse aika ja paikka palvelujen käytölle.

Evlin Lehtimäen mukaan suomalaiset kaipaavat silti myös luotettavaa ihmistä, kenen kanssa keskustella välillä myös kasvotusten, kun kyse on omista rahoista.

”Pelkkä kone ei riitä. Puhtaat robottivarainhoitopalvelut ovat toki lisääntyneet, mutta eivät niin merkittävästi, kuin joitakin vuosia sitten villeimmissä kuvitelmissa ajateltiin”, hän toteaa.

Helposti saavutettavien, reaaliaikaisten ja helppokäyttöisten digitaalisten palveluiden kehittäminen on tärkeää, mutta ainakin Lehtosen mukaan monille asiakkaille on vielä tärkeämpää laadukas henkilökohtainen palvelu tapahtui se sitten kasvotusten, puhelimitse tai etäyhteyden kautta.

”Toimiva tapa on monikanavainen ratkaisu, jossa digitaaliset työkalut yhdistetään henkilökohtaiseen neuvontaan. Tässä kokonaisuudessa elintärkeää on se, että kaikki tietoturvaan liittyvät asiat ovat kunnossa”, Lehtonen sanoo.

5 tykkäystä

Mut Sauli, varainhoitotilanne on rakenteellisesti epäreilu. Sulla on varainhoidon tai sijoitusmyynnin ammattilainen neuvottelutilanteessa, jossa heidän insentiivit on kaapata kaikki tuotettu lisäarvo pääomasta ja vastassa on pitkälti täysin maallikko. Missä tilanteessa maallikko voittaa ton neuvottelun ja estää lisäarvon kaappauksen ja millä ihmeen logiikalla?

Oon jutellu satojen tavallisten ihmisten, eli sellasten jotka ei käy Stockmannilla/K-kaupassa/HKI keskustassa lounaalla ja yksikään tuntemani ihminen ei vielä ole onnistunut vaurastumaan (pankin) varainhoidon avulla. Tavanomainen lopputulos on, että siellä kymmenen vuotta säästetään historian kovimman nousukauden ajan johonkin OP-maltilliseen olemattomalla tuotolla ja sit romahduksen aikana nostetaan ne rahat paniikissa pois kun uutisissa sanotaan ettei pörssi enää ikinä nouse. Lisäarvoa tosiaan luotiin, mutta ei sille pääoman omistajalle.

Meillä on syntynyt valtava määrä asuntosijoittajia ja vastentahtoisia suoria osinkosijoittajia näistä huonoista kokemuksista, koska vaikka paras tilanne ideaalimaailmassa olisi, että kaikki varallisuus olisi ammattilaisten hoidossa ja mieluiten jotenkin fiksusti hajautettu pitkäjänteisesti eri omaisuuseriin, niin tosimaailmassa kun tavallinen ihminen menee sijoitusneuvotteluun, niin vastapuolen insentiivit on suositella maallikolle sitä kaikkein surkeinta korkeakuluisinta vaihtoehtoa.

Itsekin joudun toimimaan kymmenien läheisten ja tuttujen sijaissijoitusneuvojana ja kaikille joudun neuvomaan, että lyö kaikille varainhoitajille luuria korvaan ja laita numero blokkiin, koska tulet aina häviämään sen neuvottelun. Ja ei, strukturoidut sijoitustuotteet eivät ole parempia ja korkeamman tuoton sijoitustuotteita aloittelijoille kuin kustannustehokkaat indeksirahastot, vaikka tuttu pankki kuinka niitä mainostaisi maakunnan haarakonttorissa, missä olet asioinut 30 vuotta. Onneksi nykyään on markkinoille tullut luottettaviakin varainhoitajia, esimerkiksi ChatGPT, jotka pystyvät antamaan tunareille ja aloittelijoille erinomaista sijoitusneuvontaa ilman haitallisia taka-ajatuksia. Varainhoitajat kannattaa jättää varakkaille yksilöille (yli 200k€ likvidiä).

39 tykkäystä

Harvassa on ne tapaukset, jossa varainhoitaja tuo lisäarvoa, etenkään henkilölle, joka on omalla toiminnallaan kerännyt merkittävän omaisuuden. Suomessa rahastojen kulut muutenkin ovat aivan eksessiivisiä, vaihtoehtorahastoista puhumattakaan. Oikeastaan indeksirahastot ovat ainoa järkevä tuote, jota finanssisektori myy.

Mm Eq fund-of-fund P/E rahastorakenteet ovat erittäin kalliita ja syövät merkittävän osan alla olevien rahastojen tuotoista. Silti säätiöt ostavat näitä (alle 2,0x rahakertoimella), kun heille iskostettu kuva siitä, että alternatiivirahastojen tulisi olla 10-20 % allokaatiosta. Paremman riskikorjatun tuoton saa sijoittamalla pienyhtiörahastoon tai ETF:ään.

5 tykkäystä

On selvää, että mitä epäammattimaisempi sijoittaja olet, niin sitä isompi riski on saada heikkotasoista neuvontaa. Oikean varainhoidon piiriin tarvitaan edelleen paljon pääomia ja pienemmät asiakkaat saavat pääosin tyytyä siihen pankin ”perusneuvontaan”. Vaikka regulaatio (onneksi) on luonut selvästi aiempaa paremmat pelisäännöt toimialalle, niin esimerkiksi asuntorahastojen myyminen käytännössä riskittömänä tuotteena pitkin Suomenniemeä on ollut toimialalta selvä epäonnistuminen.

Vähän olen kyllä erimieltä tuosta näkemyksestä, että kaikkia alle private banking tasoisia asiakkaita vedetään nenästä. Olen tässä vuosien saatossa nähnyt ihan kohtalaisen määrän erilaisia asiakastyytyväisyystilastoja eri toimijoilta ja niissä keskimääräiset tulokset ovat olleet hyviä. Myös asiakasvaihtuvuus on toimialalla kohtalaisen pientä ja luulisi vaihtuvuuden olevan selvästi korkeampaa, jos koko toimiala perustuisi luottamuksen pettämiseen? :thinking:

6 tykkäystä

Evlin vuoskaria lukiessa taas hyvä muistutus, että se indeksin biittaaminen ei ole tällä toimialalla kaikki kaikessa :sweat_smile:

image

Vuoskari: https://storage.googleapis.com/inderes-widgets-prod-assets/evli/calendarEventAttachments/Vuosikertomus-2024-Evli-Oyj.pdf

13 tykkäystä

Omakohtaisen kokemuksen perusteella tässä on varmaan sellainen tekijä että hiha-arviona 99% pankkien suosittelemiin rahastoihin sijoittavista maallikoista eivät ikinä sisäistä että:

  • Passiivinen indeksisijoittaminen voittaa tilastollisesti aktiivisesti hallinnoidut rahastot aktiivisten rahastojen kulujen verran.
  • Pankeilla / varainhoitajilla on mielestäni eturistiriita siinä että niiden itse hallinnoimat kalliit aktiiviset rahastot ovat yleensä paras ratkaisu palveluntarjoajalle, ei asiakkaalle, ja asiakkaallehan totta kai tarjotaan lähtökohtaisesti sitä palveluntarjoajaa eniten hyödyttävää ratkaisua.
  • Parin prosentin ero rahaston kuluissa (ja siten tuotoissa) on pitkällä aikavälillä valtava summa rahaa koska korkoa korolle efekti.

Sen verran mitä olen tuttavapiireissä “maallikkosijoittajille” puhunut aiheesta, ei tietääkseni yksikään ole lähtenyt vaihtamaan aktiivista rahastoaan matalakuluiseen passiiviseen indeksirahastoon. Kai siinä muutos tai oma tietämättömyys pelottaa ja jos se pankin tarjoama rahasto jotain tuottaa niin ollaan tyytyväisiä siihen. Toki sitten jos se oma rahastosijoitus lähtee kyntämään kaakkoon niin sitten soitellaan pankille että mikä homma ja uhkaillaan pankin vaihdolla.

Mutta jos ihmiset ovat autuaan tietämättömiä siitä että se pankin myymä aktiivinen rahasto onkin vain lypsylehmä jolla asiakkaasta yritetään saada mahdollisimman korkeat hallinnointipalkkiot, ei tuo näy asiakastyytyväisyystilastoissa tai asiakasvaihtuvuudessa. Ja oma uskomus on että suurin osa näihin rahastoihin säästävistä / sijoittavista ei tule ikinä sisäistämään tätä.

17 tykkäystä

Hyvä vastaus!

** Passiivinen indeksisijoittaminen voittaa tilastollisesti aktiivisesti hallinnoidut rahastot aktiivisten rahastojen kulujen verran.*

Tästä ollaan totta kai 100% samaa meiltä.

  • Pankeilla / varainhoitajilla on mielestäni eturistiriita siinä että niiden itse hallinnoimat kalliit aktiiviset rahastot ovat yleensä paras ratkaisu palveluntarjoajalle, ei asiakkaalle, ja asiakkaallehan totta kai tarjotaan lähtökohtaisesti sitä palveluntarjoajaa eniten hyödyttävää ratkaisua.

Tästä osin samaa mieltä. Toki regulaatio pakottaa (onneksi) ohjaamaan asiakkaan hänen kannaltaan järkeviin ja riskiprofiilille sopiviin tuotteisiin. Tämä karsii pahimmat ylilyönnit pois (ns. “öljywarrantteja mummolle” osasto). Siinä olet taas täysin oikeassa, että kustannustehokkaan ETF:n sijaan asiakkaalle yleensä tarjotaan pankin oma rahasto, joka on tilastollisesti huonompi vaihtoehto. Muistakaa, että harvoilla pankeilla on laajaa indeksirahastotarjontaa omassa valikoimassa, eli ETF olisi se vaihtoehto omille rahastoille.

  • Parin prosentin ero rahaston kuluissa (ja siten tuotoissa) on pitkällä aikavälillä valtava summa rahaa koska korkoa korolle efekti.

Samat matikan kirjat ollaan luettu ja korkokorolle-efekti sisäistetty. Mielestäni tässä tullaan jo aiemmin esittämääni vaihtoehtoiskustannukseen. Onko näillä sijoittajilla todella aitona vaihtoehtona, että he sijoittavat oma-aloitteisesti kustannustehokkaaseen ETF-rahastoon, jos/kun pankki ei tätä tarjoa syystä tai toisesta (yleensä liiketaloudelliset syyt)? Varmasti osalle asia on näin, mutta väitän että tosi monille tuo pankin tarjoama vaihtoehto on ihan ok. Tästä myös päästään tuohon loppupäätelmääsi. Valtaosa sijoittajista ei tiedä mikä on indeksi, saati mitä sen voittaminen tarkoittaa. Valitettavan monille sijoittaminen nähdään eräänlaisena uhkapelinä (tai vähintään riskinottona). Jos sijoitukset ovat plussalla se on hyvä, jos tappiolla se on huono. Se onko tuotto 5% vai 7% ei lopulta ole heidän näkökulmasta kovin relevanttia, vaan se etumerkki (vaikka totta kai pitäisi olla koska kumulatiivinen efekti niin hirveän iso). Muistutan tässä myös siitä, että monille se tuttu ja turvallinen pankin henkilö luo sen luottamuksen tehdä näitä sijoituksia (varmaan syy mikset ole onnistunut käännytystyössäsi passiiveihin).

Joo täydellisessä maailmassa olisi kiva, että jokainen säästäisi kurinalaisesti joka kuukausi hajautettuihin ETF:iin kustannustehokkaasti ja mieluusti lisäisi panoksia dipeissä (eikä myy paniikissa kuten Eka sanoi :smiley:). Tätä kohtihan myös tässä kokoajan mennään (rahastojen kustannukset tulee kokoajan alas, sijoittaminen arkipäiväistyy, regulaatio tarjoaa parempaa sijoittajasuojaa yms.), mutta maailma ei vielä tältä osin ole valmis :construction:

24 tykkäystä

Francolta aamulla huippucase Ovaron historiasta! :mage:

Kaksi juttua finanssisektoriin liittyen. 1) Vaikka tällä ei olekkaan suoraa linkkiä avoimiin kiinteistörahastoihin, on tämä varoittava esimerkki mitä voi pahimmillaan käydä kun arvonmäärityksessä on ilmaa ja sijoittajat haluavat myydä omistuksensa. Prosessi voi kestää toooooooosi pitkään ja lopputulos voi olla sijoittajille ruma. Joo, Ovaron mökit olivat pitkin Suomenniemeä, kun taas valtaosa asuntorahastoista on keskittynyt kasvukeskuksiin. Joka tapauksessa tämä syytä pitää mielessä, kun lukee tuota casea.

  1. En tiedä kuinka moni muistaa, mutta aikanaan 2017 silloisesta Oravasta käytiin melkein huutokauppaa ja myös EAB yritti muuttaa Oravan rahastoksi (Elite Varainhoito Oyj on antanut indikatiivisen tarjouksen Orava Asuntorahasto Oyj:n muuttamisesta Eliten tytäryhtiön hallinnoimaksi erikoissijoitusrahastoksi - Inderes). Ihan hyvä että tämä ei mennyt läpi, koska rahaston purkaminen olisi ollut vielä rumempi prosessi mitä tuo Ovaron oman taseen myyntiprosessi on ollut :smiley:

PS: keksisikö joku tälle ketjulle paremman nimen? :thinking:

11 tykkäystä

KTI:n juuri julkaistussa erikoissijoitusrahastokatsauksessa oli hyvää asiaa myös ulkomaisista kiinteistörahastoista. Tässä pari nostoa Saksasta.

image

Kaikille avoimet rahastot =Publikumsfonds

Suomessa kiinteistörahastot on aika uusi tuote, mutta Saksassa niillä on pitkä historia. Kaikille avoimien kiinteistörahastojen nettoarvo (NAV) oli 120 miljardia vuoden 2024 lopussa. Toisin kuin Suomessa yli puolet rahastojen sijoitussalkuista koostuu toimistokiinteistöistä ha asuntojen osuus on vain 5 %.

Saksassa rahastot oli isoissa ongelmissa finanssikriisissä, kun sijoittajat veti rahojaan pois rahastoista. Noin kolmannes rahastoista keskeytti lunastukset. Lopulta vajaa 20 rahastoa likvidoitiin, koska rahastot eivät pystyneet toteuttamaan lunastuksia niille asetetussa kahden vuoden määräajassa. Pääosa kumminkin pystyi jatkamaan toimintaansa. Finanssikriisistä on hyvä muistaa, että kiinteistösektori sai paaaljon tukea, kun korot lähti rajuun laskuun.

image

Suomessa sama edessä?

image

Aika jännä kyllä tuo sääntely, mikä rajoittaa myyntiä alle arviokirjojen.

Saksalaiset rahastot ovat olleet kohtuulliset merkittävä ostaja myös Suomen markkinassa, joka osaltaan on vaikuttanut nykyiseen pääomien puutteeseen. Tässä linkki koko katsaukseen. Iso suositus ylipäätään KTI:n katsauksille kaikille kiinteistömarkkinaa seuraaville.

19 tykkäystä

Hiukan kertausta Samlan tilanteeseen. Hotelli pyörii ja Zelenskyi kävi yöpymässä. Hyvät uutiset olivat siinä.
Muuten lähihistoria on ollut melkoista nuorallatanssia.

Fiva aikaisemmin huomauttanut muiden Samla-rahastojen välisistä sijoituksista Hotels-rahastoon. Korjaavat toimenpiteet ovat olleet (tietenkin) uuden rahan ja sijoittajien hankkiminen sekä juniorilainat Samla Hotels -rahastoon. Tiedä sitten sitten huomasiko Lajunen infota asiaa sijoittajille ihan tässä muodossa.

11 tykkäystä

Tässä on Salen kirjoitus varainhoitoyhtiöiden arvottamisesta akateemisen tutkimuksen pohjalta. :slight_smile:

Varainhoitoyhtiöiden arvonmääritystä on tutkittu myös akateemisesti säännöllisesti. Käsityksemme mukaan viimeisin relevantti tutkimus on ”the valuation of asset management firms” vuodelta 2019. Olemme tässä artikkelissa käsitelleet tutkimuksen päähavaintoja ja soveltaneet niitä Helsingin pörssin varainhoitajiin.

9 tykkäystä

Nämä ovat mielenkiintoista luettavaa (vaikka onkin jo yli 5 vuoden takaa).

Tosin itse näen tällaiset lähinnä yhtenä indikaattorina, mutta todellinen arvo varainhoitajissa on mielestäni paljon syvemmällä.

Itselleni keskeinen kysymys on varainhoidon tuoman arvonlisän muodostuminen ennen, nyt ja tulevaisuudessa. Kuten Evlin toimarikin yhtiökokouksen esityksessään totesi, passiivisen sijoittamisen valtavirtaistuminen on ollut selkeä trendi. Näkee selvästi, että tämä tuo perinteisille rahastoille ison haasteen tulevaisuudessa. Ainakaan itse en näe kovin montaa syytä sijoittaa aktiiviseen osakerahastoon etenkään suurten yhtiöiden osalta, kun tarjolla on vaikkapa kustannustehokas pohjoismaiden tai Euroopan indeksirahasto. Mahdollinen poiminnan tuoma hyöty tasoittuu kustannuksissa hyvin helposti. Ja etenkin kun vuosikymmenet ovat osoittaneet, miten vaikeaa voittajien veikkaaminen on ja miten pieni osa yhtiöistä lopulta tuo indeksin suurimmat tuotot pitkässä juoksussa. Tätä toki kaikki asiakkaat eivät hahmota, mutta aika ja todennäköisyys lienevät sen puolella, että tietämys passiivisesta vaihtoehdosta lisääntyy.

En ole rahoitusalan varsinainen asiantuntija, mutta markkinoiden rakenteen muuttuessa ja tekoälyn roolin kasvaessa listattuun osakemarkkinaan sijoittavaan varainhoitoon tulee varmasti kasvavaa painetta. Sen vuoksi jokin muuttuja arvonmäärityksessä, joka ottaa huomioon AUM:n uniikkiuden, jopa niukkuuden, olisi tervetullut osa. Ajattelen esimerkiksi Capmanin portfoliota, jossa lähes ikuista ja niukkenevaa AUM:a on vaikkapa Capman Natural Capitalin (Dasos Capital) rahastoissa verrattuna vaikkapa buyout-rahastoihin, joihin pitää aktiivisesti löytää uusia kohteita ja väijyä exit-markkinaa. Näen itse jo näillä yhden yhtiön sisäisillä osilla kovin erilaisen arvon.

Toinen keskeinen asia arvoa luovassa varainhoidossa on brändi. Kyse on niin syvästi luottamusbisneksestä, että sekä varainkeruussa tunne on vahvasti läsnä, jolloin ihmisillä ja yhtiön historiallisella maineella on suuri merkitys. Voisi vain kuvitella, missä tilanteessa vaikkapa eQ olisi viime vuoden lukujen jälkeen, jos yhtiö olisi suhteellisen tuore toimija. Eli arvioisin tällaista institutionaalista asemaa kohdeasiakkaiden joukossa yhtenä keskeisenä mittarina osana arvonmääritystä. Osalla varainhoitajia on myös korkeampi sosiaalinen pääoma, hyviä henkilösuhteista ja verkostoja varakkaisiin yrittäjiin, säätiöihin jne.

Tästä olisi kiva saada joltain asiantuntijalta vertailu, joka ottaisi huomioon nämä laadulliset tekijät. Tämä varmasti vaatisi syvemmän tutkimuksen tekemistä kohdeasiakkaiden joukossa.

12 tykkäystä

Yhdysvaltojen pikkupankit vertailussa varallisuudella mitattuna. :face_with_monocle:

https://x.com/VisualCap/status/1906798889094549852


Tviitissä ollut linkki:

https://www.visualcapitalist.com/ranked-the-25-largest-u-s-banks-by-assets/

2 tykkäystä

Nyt kun meillä jokainen analyytikko arpoo miten mahdolliset tullit vaikuttavat heidän seuraamiin yhtiöihin, niin ajattelin kommentoida yleisellä tasolla myös sijoituspalveluyhtiöitä. Suoria vaikutuksia ei luonnollisesti ole, kun mitään ei viedä tai tuoda Atlantin yli (tai minnekään muuallekaan). Kuitenkin epäsuoria vaikutuksia on paljon. Keskeinen epäsuora vaikutus on epävarmuuden kasvu asiakkaissa. Epävarmuuden kasvaessa asiakkaat muuttuvat yleensä passiivisemmiksi/varovaisemmiksi ja tämä nakertaa uusmyyntiä. Toinen merkittävä epäsuora vaikutus ovat totta kai pääomamarkkinat. Pääomamarkkinoiden lasku heijastuu suoraan hallinnoitaviin varoihin, mikä laskee sen tuottamaa palkkiovirtaa. Myös kurssilasku lisää varovaisuutta/epävarmuutta sijoittajien keskuudessa, mikä taas nakertaa uusmyyntiä. Luonnollisesti isompi markkinalasku vaikuttaisi negatiivisesti myös tuottopalkkioihin ja vähintäänkin lykkäisi näitä eteenpäin.

Eli summa summarum, vaikka tulleilla ei suoraa vaikutusta sektoriin olekaan, niin ei tämäkään sektori pääse tästä kuivin jaloin, jos tullit iskevät kunnolla reaalitalouteen ja sen kautta pääomamarkkinoihin. Mutta katsotaan nyt mihin tämä johtaa, pitää muistaa että tässä on Trumpin ensimmäisen 100pv aikana nähty myös päivänsisäiset tullit :smiley: :

29 tykkäystä

Suomalainen uudehko vaihtoehto talo Fundco julkaisi tosi kiinnostavan dekin PE-sijoituksista:
https://fundco.fi/wp-content/uploads/2025/03/PE-sijoittaminen-tanaan-Saatioversio.pdf (dekki jaettiin julkisesti linkkarissa, niin oletan sen olevan julkinen).

Vaikka dekki onkin kirjoitettu säätiösijoittajan näkökulmasta, sisältää se hurjasti kiinnostaa tietoa ihan jokaiselle sijoitusmarkkinan toimijalle. Ohessa pari kiinnostavaa poimintaa:


Yksi iso ajuri PE-rahastojen hyville tuotoille on juuri tämä laajempi sijoitusuniversumi.


Yksi ajuri PE-rahastojen markkinointiesitteiden tuottojen takana on myös erilainen kirjanpidollinen kikkailu.


Tässä ollaan tosi kiinnostavassa tilanteessa ja tästä aiheesta finanssilehdistö on myös kirjoitellut paljon. PE:ssä arvot ovat kestäneet hämmästyttävän hyvin viime vuodet ja osa toimijoista on kyseenalaistanut PE-rahastojen arvoja. Exittejä on jatkuvasti potkittu eteenpäin ja 2025 piti olla vuosi kun M&A aktiviteetti räjähtää. Tällä hetkellä näyttää siltä, että meillä räjähtää joku ihan muu kuin M&A aktiviteetti ja JOS markkina vetäisi taas jäihin, olisi tämä hankala tilanne PE-rahastoille, kun tölkkiä ei enää oikein voida potkia eteenpäin.

27 tykkäystä