Nyt kun viimeistään huomataan, että osa hommista pelittää ihan hyvin myös etänä vähenee lennot jotka ennen tehtiin vaan tottumuksesta. Sen verran kallista puuhaa, että firmat ottaa tuosta aiheutuvat kulusäästöt mielellään vastaan ja kiristävät politiikkoja.
3 tykkäystä
Tätä mietin itsekin. Hieman sivuaa aihetta, mutta jos miettii seuraavaa 10 vuotta eteenpäin, niin lienee todennäköistä, että ilmastotietoisuus kasvaa, kun milleniaalit kasvavat aikuisiksi ja pääsevät valtaan. En yllättyisi, jos ilmastobuumi kasvaisi entisestään yritysmaailmassakin, ja viherseinien, aurinkopaneelien ja energiapositiivisten konttoreiden ohella alettaisiin laskemaan myös hiilijalanjälkeä - etenkin, kun positiivisen hypen ohella etäyhteydellä säästetään riihikuivaa käteistä, joten kaikki hyötyvät.
Tuntuu, että korona herätti myös digibuumin sillä mallilla, että kukapa tietää, miltä etäyhteydet 10 vuoden päästä näyttävät - onko siinä vaiheessa enää tarvetta edes lähteä hoitamaan sopimusneuvotteluja kasvotusten, jos etäyhteysteknologiat saadaan vietyä scifi-tasolle.
Ilmailu ei tietenkään ole mihinkään katoamassa, mutta vaikeaahan se on, jos ne lypsylehmät syvine taskuineen (firmat ja valtio) päättävät tiukentaa taskujen nyörejä. Näitä monen tonnin last minute -bisnesluokan matkailijoita ei mitkään kasvavat turistimäärät taida kompensoida.
6 tykkäystä
Juuri näin. Koronan pahentuessa ei viruksen käyttäytymisestä tiedetty paljoa. Nyt uusien tutkimusten pohjalta voi sanoa, että koronatilanne tulee jatkumaan ellei pahene loppu vuotta kohti. Tuo ei puolestaan tiedä hyvää yhdellekään lentoyhtiölle, jonka ansainta perustuu pitkälti henkilöliikenteeseen.
Viaplayssa oli mielenkiintoinen dokkari Matrix-tyyppisestä tietoverkosta, johon ihmiset kytkeytyvät juuri kuten elokuvissa. Jos tuollainen tietoverkko ja kansoja yhdistävä verkko aikanaan tulee, niin tuo tekee tarpeettomaksi varsinkin tietotyöläisten matkustustarpeet ja vaikuttaa osaltaan lentoliikenteeseen, kun kuluttajat hakevat maksullisia kokemuksia tuon verkon kautta. Vaikka tuollainen verkko vaikuttaa tässä vaiheessa utopistiselta, olisi myös nykyisenlaista Internetiä pidetty vastaavasti utopistisena aikaisemmin, kun taas nykyihmiselle Internet on jo perus arkikauraa. Veikkaan, että 15-30 vuotta eteenpäin, niin tuo alkaa olemaan todellisuutta, luo osaltaan lisää uudentyyppisiä työpaikkoja etenkin viihdeteollisuuden, uuden tyyppisten tietotöiden ja työn osalta laajemminkin.
Onhan tässä vaikka mitä uhkakuvia ja kaikki lienevät yhtä mieltä siitä, että koko ala on historiallisen suuren murroksen edessä. Itseäni pohdituttaa:
-
Miten lentokoneet on merkitty yhtiöiden taseisiin, melko varmaa on, että entisenlaisia lentoarmadoja harva yhtiö tulevaisuudessa tarvitsee. Tuleeko isoja poistoja, kun käytännössä osa koneista romutetaan!? Joku paremmin kirjanpitoa tunteva voisi tämän minulle selittää. Uusia koneita ei tällä hetkellä tilata vaan lentokonetehtaiden tilauskannat lienevät karua luettavaa.
-
Lentäjäkoulutus vähenee, entinen joka pojan ja tytön unelma-ammatti ei ehkä tulevaisuudessa olekaan sitä. Ennätyksellinen määrä lentäjiä lienee tälläkin hetkellä lomautettuna ja työttömänä.
-
Tukia saaneiden lentoyhtiöiden kädet ovat sidotut, mitä tulee yritysjärjestelyihin. Esim. Finnairin kohdalla on muistaakseni kolmen vuoden mittainen kielto hankkia yli 10% osuutta toisesta ilmailualan yrityksestä.
-
Edellä ketjussa onkin jo mainittu business-matkustamisen tärkeys lentoyhtiöille, kukaan minun tuntemistani ihmisistä ei lentoasema/lentokone-putkessa mielellään elä vaan koronakriisin pakottamat etätyöt ovat tuoneet kunniallisen tavan tehdä töitä toisella tavalla.
En vaan millään saa tästä itselleni kestävää sijoituskeissiä ja pyrin edelleen kirjoituksellani itseäni siitä vakuuttamaan 
6 tykkäystä
Tämä on puhtaasti case jossa voi ottaa riskillä näkemystä että tämänhetkinen alan arvostus on kellarissa koska pandemia, mutta lentoliikenne ei maailmassa tähän lopu, joten varovainen sijoitus niihin firmoihin jotka ovat lentämässä vielä vuoden-parinkin päästä voi tuoda tuottoja. Ja annin jälkeen Finnair on mukana kuvioissa vielä pitkään.
Jos ostaa, kannattaa varautua että pääsee holdaamaan ainakin puoli vuotta ja matkalla voi tietty tulla halvempiakin ostopaikkoja. Tosin Finnair on nyt alle koronapohjiensa kun taas ala yleisellä tasolla on noussut noin 10% koronapohjista, tietty vaihdellen firmasta riippuen. Annin kurssisekoilun jälkeen Finnair oli verrokkiensa kanssa suunnilleen samoissa arvostustasoissa vs. koronapohjat mutta lappuja on sen jälkeen dumpattu aika surutta josta tämä tänhetkinen kurssi.
Ja siis numeroina, Finnairin koronapohjat oli noin 0,55e splittikorjattuna, annin jälkeen oltiin hieman alle 0,6 hinnoissa joka vastaisi aika hyvin verrokkien “+10% koronapohjista” tasoja. Nyt on luisuttu siitä jo 0,52…0,53 nurkille samalla kun matkustusrajoituksia on purettu ja koneet alkaneet lentää…
Vastaavasti lentokoneita rakentelevat firmat ovat myös lirissä, mutta niitäkin pitää vielä tulevaisuudessa rakentaa ja todennäköisyys että valtiot antaisivat Boeingin tai Airbussin mennä konkkaan on tasan nolla. Niiden bisnes todennäköisesti toipuu viiveellä, mutta ei lentokoneidenkaan rakennus lopu tähän.
7 tykkäystä
Kohtaan 1: “Lentokoneiden, kiinteistöjen ja muiden standardin piiriin kuuluvien vuokrasopimusten tulevien vuokramaksujen nykyarvo kirjataan taseeseen omaisuuseräksi (Finnairin taseessa nimellä “käyttöoikeuslaivasto” ja “muu käyttöoikeusomaisuus”) ja korolliseksi vuokravelaksi.” (Finnairin oikaistut taloudelliset tiedot vuodelta 2018 | Arvopaperi)
1 tykkäys
Finnairin kurssikehitys meni sellaiseksi sekoiluksi, että itse luovuin leikistä. Suurimmat syyt olivat kuitenkin lähes samat kuin NukkeNukuttajalla ylempänä. Business-matkustusta nostaisin erityisesti esiin. Sen osuus lentoyhtiöiden tuotoista oli 75%, mutta viimeisimpien ennusteiden mukaan sen toipuminen vie vuosia ja jää silloinkin 25% pandemiaa edeltäneestä tasosta.
Vaikeat vuodet on Finnairillakin edessä. Kiinan nopea toipuminen auttanee kuitenkin Finnairin hyvän toipumisen alkuun jo tänä vuonna. Ellei siis virus ryöpsähdä uudestaan jommassa kummassa päässä, eli Suomessa.
2 tykkäystä
Samoin minäkin luovuin Finskistä ja otin pienet tappiot vastaan urhoollisin mielin. En vain jaksa nähdä lentoliikennettä enää sellaisena sijoituskenttänä, että sinne on enää paluuta. Jos ja kun tämä koronatilanne jatkuu ja kenties pahenee, kuinka pitkään sijoittajilla riittää uskoa uusiin anteihin ja kuinka pitkälle valtio on valmis rahoittamaan Finnairia ainakaan nykymuodossa?
Voi olla, että jäljelle jääneet eurooppalaiset lentoyhtiöt alkavat vähentämään konekalustoaan vähenevän lentoliikenteen vuoksi ja alkavat perustamaan entistä tiiviimpiä alliansseja tai tulee suoraan yhtiöiden sulautumisia.
Mutta se on ainakin varmaa, että tällä hetkellä kannattaa miettiä kahteen kertaan, sijoittaako Finnairiin vaiko ei. Jos harkintaa tekee, niin kannattaa ainakin tutustua netin kautta paljon koronaan, asiantuntijaennusteisiin ja yleisiin uutisiin virukseen liittyen. Tuota kautta voi jokainen puolestaan tehdä ratkaisunsa Finnairin suhteen.
2 tykkäystä
Mmm… verta parketilla ja luovarointeja. Mites se menikään “Buy the fear, sell the greed.”
Pikavoittoja tosin ei taatusti ole tarjolla ja pohjien ajoittaminen on tunnetusti vaikeaa.
Itse en uskaltaisi johonkin “markkinaehtoisesti” pyörivään low cost lenskarifirmaan varmaan sijoittaa, mutta Finnair kelpasi koska iso valtio-omistus ja valtio katsoo sen strategiseksi omistukseksi. Lisä-annit ja lisädiluutio on riski joka on olemassa, mutta aika iso kuoppa saa tulla loppuvuonna että sitä tarvitaan lisää. Konkkariski on mielestäni tasan nolla koska valtio.
10 tykkäystä
Ei ole oma ajatus mutta jos tota bisnesmatkailua ajattelee vähän peliteorian kannalta niin se tulee palaamaan mikäli siitä on pienintäkään hyötyä.
Oletetaan firmalla A ja B on myyntitykit jotka yrittävät myydä tuotettaan asiakkaalle. Tällä hetkellä molemmat tekevät sitä etänä Zoomin avulla ja homma toimii ihan ok.
Jos kuitenkin jossain vaiheessa tulee rokote joka mahdollistaa paikan päälle menemisen, niin miten käy:
- Molemmat myyvät etänä koska se on sanotaan 90% yhtä tehokasta kuin paikan päällä
- Vain toinen myyjistä jää kotiin ja antaa 10% etumatkan kilpailijalle
- Molemmat menevät paikan päälle koska kilpailu on veristä
Sama logiikka tulee pätemään kaikkeen yritysten toimintaan jossa matkustamisella saa etua kotiin jäämiseen nähden.
10 tykkäystä
Hyvä näkökulma. Lounasta tai muuta vastaavaa on vaikea tarjota etänä. Paikallinen läsnäolo korostuu; etulyöntiasemassa ovat ne, joilla on maantieteellisesti kattava myyntiverkosto.
1 tykkäys
Kakku pienenee selvästi mutta kakun jakajia on vähemmän. Euroopan ja amerikan lennot vähenee pysyvästi mutta Aasiassa kasvu jatkuu sekä bisneksessä että turismissa.
Tämä siis oma arvaus, finskiä kyydissä ilmaislappujen verran.
5 tykkäystä
Osalleen myös kultturellista. Länsimaat voinevat enemmän tyytyä etätapaamisiin, mutta Aasiassa on vahva kulttuuri jossa kaupan tekeminen on myös suhteiden luontia. Sen en usko siirtyvän tällä aikataululla (edes sukupolvessa) etäälle.
Noho ketjussa oli tästä uudesta normaalista. Lidlistä tarjottavat ja kaikki sosiaalisuus loppuu, ollaan vaan kämpällä parhaiden kaverien kanssa.
Ihan naurettavia argumentteja molemmat. Lentomatkailu ei lopu eikä työmatkailu, piste!
7 tykkäystä
Tästä unohtuu nyt se tosiasia, että etänä niitä tapaamisia voi ottaa huomattavasti enemmän vrt. kaikki livenä.
B2B-myynnin kentältä oma kokemus onkin, että useampikin firma on tehnyt kasvua koronasta huolimatta juurikin tapaamisten määrän nostamisen kautta. Hitrate puolestaan on laskenut, koska etänä ja taas se korona.
Etä on myynnin uusi normaali ja live-tapaamiset tulee mukaan arvokkaammissa caseissa ja loppuvaiheessa myyntiprosessia.
Tässä vähän eksytään nyt kauas finskistä, mutta varmasti siis näkyy sielläkin jossain määrin. Ne caset joiden perässä lennetään on toki lähtökohtaisesti isompia diilejä, joten vaikutus ei liene ihan samassa suhteessa kuin vaikka ajokilometreissä.
2 tykkäystä
Menee ennusteet uusiksi.
H1 liikevoitto -265,4 miljoonaa. Q2 oli -174,3 miljoonaa. Ohjeistus, että Q3 samanlainen tappio kuin Q2, eli Q1, Q2 ja Q3 liiketappio on piirun alle 440 miljoonaa euroa. Tähän vielä Q4 päälle, joka ei voi mitenkään olla vielä voitollinen.
Inderes ennusti koko vuodelle 321 miljonaa tappiota.
10 tykkäystä
Eiköhän tämä nyt osunut Q2n osalta aika lailla ennusteisiin - liikevaihto itseasiassa selvästi yli ennusteiden, mutta ohjeistus on sitten se ongelma…
Finnairin Q2:n luvuilla ei ole enää kurssin kannalta suurempaa merkitystä, ne osuivat ennusteisiin riittävällä tarkkuudella. Q3:n ohjeistus on kyllä suuri pettymys. Tappiota rullaa edelleen Q2:n tahtia, noin 2 MEUR/päivä (tästä noin puolet lienee kassavaikutteista operatiivista kulua), kun taas omissa ja markkinoiden odotuksissa oli jo selvä supistuminen liikevaihdon parantumisen mukana. Negatiivisen kassavirran (peruttuja lippuja on myös 100 MEUR vielä maksamatta) takia nettovelka rullailee edelleen ylöspäin pelottavan kovaa tahtia. Käytännössähän tämä syventää kuoppaa, josta yhtiön pitäisi päästä ylös kiipeämään, vaikka likviditeetti toki annin jäljiltä riittääkin ensi vuoteen. Eikä nuo matkustusrajoitukset nyt näytä olevan selvästi löystymään päin, kun pandemia vaan ottaa kierroksia maailmalla. Kovat on ajat.
12 tykkäystä