Nuo pitkät elpymisajat taitavat olla lähinnä IATA:n analyysin peesissä. Toki yksittäiset lentoyhtiöt voivat palautua omiin normaaleihin jo paljon aiemmin. Finskillä se tarkoittaa Aasian lentoja ja Euroopassa akselia Lontoo-Amsterdam-Pariisi-Frankfurt-München. Ne kun palautuu jonkinlaiseen kuntoon, niin ollaan jo hyvällä pohjalla.
Mikäli kesä-syksy 2021 tulee vielä hyväksytty rokote, niin voitaisiin jopa nähdä ennennäkemätön joululentobuumi.
Onko olemassa jokin peruste sille, miksi Finnairin osakkeen ei tulisi tehdä uusia pohjia? Tämän vuoden paras sijoituspäätös saattoi olla hankkiutua eroon Finnairin osakkeissa alkuvuonna. Nykytilanteessa on todella haastava löytää syitä sijoittaa lentoyhtiöihin. Heikkojen näkymien lisäksi siitä syystä, että toivoisi Suomen tilanteen säilyvän mahdollisimman hyvänä eikä sitä tavoitetta auta lentoliikenteen lisääminen niihin maihin, joissa koronariski on ilmeinen.
Lisäksi näen mahdollisena, että tällä koronalla on pidemmän aikavälin vaikutuksia yhtiön kannattavuuteen.
Kaikkien korkeariskisten kohteiden joukosta en vain näe lentoyhtiöitä houkuttelevina nykytilanteessa. Toivotaan kuitenkin, että niitä positiivisia ajureita alkaa näkymään eikä yhtiö ajaudua nykyistä pahempiin vaikeuksiin. Rokoteuutisia odotellessa kurssia laskenee vielä jonkin aikaa.
Tottakai kurssi on tällä hetkellä täysin realistinen vs. bisneksien tilanne juuri nyt.
On totta ja saneeraus (kapasiteetin pysyvä leikkaus) lienee realismia
Tuskin tänä vuonna ja jos tilanne on nykyinen vielä vuodenvaihteessa ilman mitään toivoa paremmasta niin sitten tämä voi olla ajankohtainen pelko
Ja kyllä, tässä vaiheessa lentoyhtiöiden lappujen ostelu on riskillä “pohjapilkintää” tilanteessa jossa ns. veri virtaa kaduilla.
Pari lentoa lisää Finnairin kyydissä ja paluu Saksasta oli n 50% täyttöasteella ja meno takaisin n 70%. Business paikat (n. 20kpl) 10-15% täyttöasteella.
Koneena normaalista poiketen kaikilla lennoilla Embraer 190 (Norra) eli todennäköisesti Norran E kuskeilla kiirettä riittää. ATR laivastossa taas rauhallisempaa. Embraerissa n. puolet vähemmän paikkoja kuin A321, jolla Euroopan vilkkaita reittejä normaalisti lennetään. Todennäköisesti Saksa (pitkään suht matalat virus luvut) kuitenkin täyttöasteelta parhaimpia reittejä.
Vuoden 2019 loppupuolella oli aika vahva yleinen näkemys, että lentoliikenne tulee kasvamaan tasaisesti kaikissa muodoissaan (lyhyet matkat/sisäiset, pitkät lennot, rahti jne.). Boeingin ja Airbussin tilauskirjat oli loppuunmyyty useiksi vuosiksi eteenpäin.
Ei tämä virus tule tätä tilannetta muuttamaan pysyvästi. Kunhan tästä mennään vuosi kaksi eteenpäin, niin pikku hiljaa kivutaan taas kohti uusia ennätyksiä. Mitä liikematkustamiseen tulee, niin kyllä sille on edelleen tarvetta. Ei näitä virtuaalineuvottelusoftia covidin myötä ole keksitty ja kyllä niitä on käytetty aikaisemminkin. Varmasti niiden käyttömäärät jää pysyvästi korkeiksi, mutta enemmänkin niillä korvataan puheluita IMO.
Ensi kesänä voidaan tarkemmin jo tarkastella, miltä maailma näyttää. Eiköhän joku rokote ole silloin käytössä tai sitä vähintään aloitellaan. Hygieniasta huolehtiminen myös jatkossa jää toivottavasti pysyvästi ihmisille opiksi, myös lentomatkoilla.
Varmasti on tarvetta mutta oma näkemykseni on että kaikki mikä on mahdollista tehdä nyt etänä opitaan tekemään etänä. Myyntityössä luulisi olevan huomattavasti tehokkaampaa käydä 10kertaa enemmän kontakteja vaikka sitten vähän huonommalla onnistumisprosentilla. Merkittävät kustannus-säästöt lennot, hotellit, ravintolat ja kestitykset firmalle. Merkittävä työajan säästö. Vähemmän raskasta matkustusta työntekijöille.
Tähän päälle ilmastonmuutos ja sen tiedostaminen firmoissa.
Turismin kasvuun uskon kyllä vahvasti.
Oma mielipide taas on se että tuo vaikutus nähdään kotimaan myyntikäynneissä. Jossain yrityksessä ei 300-500e matkalasku tunnu juurikaan missään ja se voi sisältää jonkin verran “ei niin välttämättömiä” tapaamisia asiakkailla jotka voisi hoitaa etänä mutta kasvotusten on totuttu tekemään.
Ulkomaan matkustamisen kulut taas on sen verran isot että uskon niitä karsitun jo aiemmin. Eli ne keikat joihin lennetään paikan päälle, on oletukseni pohjalta sen verran tärkeitä/isoja/rahakkaita, ettei niitä ihan heti lähdetä siirtämään verkkotapaamisiksi. Jonkin verran toki mutta en usko suureen muutokseen kun pöly hälvenee.
Myynnissä, etenkin asiantuntijapalveluiden ja isompien kokonaisuuksien ostamisessa, luottamus rakentuu oman kokemuksen perusteella aivan eri tavalla kasvotusten. En olisi vielä hautaamassa kasvotusten tapahtuvaa asiakkaiden kohtaamista. Vertauksena: tilataan tavaroita kotiin puhelinsoitolla, mutta et välttämättä ostaisi sitä taloa tai kattoremppaa näkemättä tekijöitä. En epäile etteikö etänä aleta asioita tekemään enemmän, mutta ei siinä määrin että ne diilit joita varten aiemmin lennettiin tapaamaan ostajaa muuttuisi mitenkään radikaalisti tulevaisuudessa.
Nimenomaan. Nyt pitää osata erotella kotimaan pienen mittakaavan myyntityö ja myynti kansainvälisessä ympäristössä. Myyntityö on henkilökohtaiseen tutustumiseen ja sitä kautta luottamukseen perustuvaa. Isoissa kaupoissa on monta vaihetta ja paljon ihmisiä mukana. Sitä valmistellaan tietysti taustalla eri tavoin, mutta kyllä aina lopulliset väännöt ja sopimukset tehdään F2F.
Toisaalta yritystoiminnassa matkustetaan paljon muunkin kuin myynnin vuoksi; esim. asiantuntijat matkustaa vaikkapa huoltojen vuoksi.
Omassa duunipaikassa vaikka paikan päällä visiitit ovat minimoitu, silti isoimmat asiakkaat jotka maksavat vuosittain tukevia summia käydään paikan päällä useamman jampan voimin tervehtimässä sen kerran vuodessa jotta varmistetaan että tyyny on hyvin ja voidaan luottaa että sopimukset jatkuvat. Joo, nämä yleensä optimoidaan niin että Jenkkiasiakkaat kierretään yhdellä reissulla ja Aasialaiset sitten toisella - yhdellä kertaa kaikki yhden markkina-alueen tapaamiset. Tämä vielä linkataan ajan puolesta johonkin isoon messutapahtumaan, eli ensin kierretään asiakkaita ristiin rastiin pari viikkoa, sitten käydään messuilla hakemassa vielä vähän lisää bisnestä ja lopuksi usein vielä kaikki tai osa porukasta pitää päälle viikon tai kaksi lomaa saman kaukolennon hyödyntäen ennen paluulentoa. Eli joo, ei lennetä edes takaisin suomesta kaukomaille kymmentä kertaa eri asiakkaiden luokse, mutta silti ei puhettakaan että asiakastapaamista ei olisi ainakin sen kerran vuodessa.
Onhan se ehkä mahdollista että seuraava “turnee” vaihdetaan etävideokokouksiksi mutta “onneksi” tämän vuoden jenkkireissu tehtiin jo tammikuussa ja seuraavaan on siis vielä aikaa. Aika lailla riippuu siitä onko asiakkaiden firmoissa edelleen “ei tapaamisia ellei ihan pakko”-rajoitteet päällä vai ei.
Aasian keikka oli suunniteltu Computexin ympärille ja se peruuntui tältä vuodelta, tosin on vielä mahdollista että loppuvuonna sinne suuntaankin mennään.
Itse en usko tähän. Mikä intressi lentoyhtiön CEO:lla olisi firman strategiasta tiedottamisen sijaan maalailla piruja seinille tai viestiä kauhuskenaarioista ihan vaan alan yhdistyksen peesissä? Qantas on kuitenkin semmoiset 10 kertaa Finskiä isompi pulju, joten voisi kuvitella siellä olevan muutama pätevä analyytikko ja asiantuntija tekemässä firmalle omia arvioita ja suunnittelemassa strategiaa.
Lähinnä ymmärtäisin, jos bisnesongelmien liioitteleminen tarjoaisi/kasvattaisi valtion tukiaisia alan firmoille.
Totta kai tilanne saattaa elää nopeastikin, mutta eiköhän Qantasin CEO jaa tietoa parhaan kykynsä ja näkemyksensä mukaisesti. Ilmailualan asiantuntijana luultavasti paremmin perillä toimialasta kuin yksikään foorumilainen.
Jos lukee kyseisen artikkelin, jo nykyisellään koronan myötä Qantasin strategia on elänyt siten, että Bojoja on eläköity ennenaikaisesti. Tuskin tuota A380-laivueen säilömistäkään 3 vuodeksi ihan tuulesta on temmattu.
Hieman ihmettelen sitä, että monet täällä ketjussa tuntuvat jakavan huomattavasti alan yhdistysten ja toimitusjohtajien arvioita optimistisempia näkemyksiä. Onko tähän muuta tukea kuin mutu-fiilis, että myyntitykit lentelevät asiakkaiden luokse tulevaisuudessakin, ja että korona on aiheuttanut lomamatkapatoumaa kansassa? Mistäköhän johtuu, ettei näiden tahojen ja asiantuntijoiden näkemyksiä haluta uskoa? En tietenkään halua maalailla piruja seinille, mutta toisinaan tässä ketjussa haiskahtaa hieman itsepetos.
Meitsi arvostaa, että Jamppa1 toi 70 %:n täyttöastekokemuksen ohella hyvin esille myös sen tosiseikan, että kyseessä oli Bussin sijaan pikku-Emppu.
Itse istun tämän suhteen edelleen katsomossa ja odottelen, josko ainakin sinne 40 sentin pintaan valuttaisiin.
Edit. Hetkonen, sehän on valunut jo 43 senttiin. Päivitettäköön näkemystä, että jos valutaan 30 sentin pintaan, niin otan erän ihan puhtaasti ATL-syistä. Oma mutu-tuntumani on ollut se, että 40 senttiä olisi oikea hinta tälle lapulle huomioiden ennennäkemättömät riskit ja täysin sumuiset näkymät hamaan tulevaisuuteen. Kolmosella alkavat hinnat alkaisivat aidosti kiinnostamaan tällaista pessimistiäkin. Tällainen hinta tarjoaisi nähdäkseni aidosti positiivisen odotusarvon. Jos ja kun homma saadaan edes sinne päin sujumaan, ja korona saadaan rokotteen avulla kuriin vuoden sisään, niin jostain tuosta 40 sentin pinnasta olisi sitten sellainen 25-50 %:n upsidepotentiaali sinne 50-60 sentin maastoon. Jollei toisaalta lähdekään sujumaan, niin liekö riskinä diluution myötä valuminen sinne 30 sentin maastoon tai jopa sen alle?
Kaveri lensi tänään Helsingistä Ivaloon. Kone, A319, oli ollut täynnä.
Eiköhän totuus ole jossain “tuolla ulkona”, eli kaikkien veikkausten välissä (tai ulkopuolella). Mutta pari huomiota, jotka voivat selittää arviointieroja:
Quantasin tapauksessa pitää huomata Australian ja Uusi-Seelannin hyvin erilainen koronastrategia, kuin meillä täällä Euroopassa. Ulkomaille liikkumista ja sieltä palaamista rajoitetaan omiltakin kansalaisilta todella rajusti (suurin osa maastapoistumishakemuksista hylätään). Tämä varmasti vaikuttaa siihen, miten palautumista arvioidaan kun rokotetta ei ole ja pandemia ei ole kadonnut. Ylipäätään eri maanosissa suhtaudutaan lentämiseen eritavalla. Jenkeissä lentäminen (maan sisäinen) vertautuu meidän Onnibusseihin ja juniin jne…
Eri instassit arvioivat palautumista eri oletuksiin perustuen. Osa tuntuu ottavan huomioon koronapelon lisäksi mahdollisen taantuman (eli varsinkaan alemmalla keskiluokalla ei olekaan enää varaa matkustaa) ja osa taas ei. Se, tuleeko tuo taantuma, ja millä voimalla, tuntuu olevan mysteeri kaikille, joten ymmärrettävästi myös lentoyhtiöille. Sen diskonttaamiseen ennusteisiin sovelletaan siis varmasti eri lukemia. Liikematkustamisen voluumeihinkin vaikuttaa paitsi a) firman into lennättää väkeä, myös b) sellaisten elinvoimaisten firmojen määrä, jotka voivat näin tehdä.
Lentoyhtiöitä on hyvin erilaisia. On agressiivisesti (yksityisellä) velkarahalla olleita, valtionyhtiöitä ja sitten siitä välistä olevia (esim Finnair). Näiden poliittiset intressit ja rahoituksen saatavuus eroavat paljon toisistaan.
Kuluttajakäyttäytyminen. Täsmälleen tämän tyylisestä (ja saman kokoluokan) tilanteesta ei ole kokemuksia. Kuten täälläkin foorumilla huomaa, nojatan näissä “palautuu heti 110%” vs “ei palaudu” ikinä -argumenteissa omiin anekdootteihin.
Lentoyhtiöiden kurssikäyttäytyminen on sitten vielä ihan oma lukunsa tänä “covid bargain hunting” aikana Sherwoodin metsässä. 
Noista kun lähtee sitten tekemään ennusteita niin ei ole ihme, että niissä on pientä hajontaa.
Hyvin suurella todennäköisyydellä irtisanomisia on tulossa ja osa koneista lentää muuttolintujen tavoin lämpimään ja kuivempaan etelään Suomen kylmää talvea pakoon.
Norran ATR- ja Embbu-kalustolla tosin on vientiä tällä hetkellä.
200milj euron hybridilaina lasketaan liikkeelle tällä viikolla. Korko asettunee noin 10% pintaan. Kalliilta kuulostaa mutta halvemmalla varmaan irtoaa rahaa kuin omistajilta tällä hetkellä. Mitä mietteitä tästä?
Näköjään pistäneet yhden A350n myyden (ja takaisinvuokranneet) jolla turvattiin lisää kassaa, ja kurssi kiittää. Tämähän alkaa kohta olla taas plussalla 
Ja odotettu YT-setti on tulossa
Ikävää henkilöstölle, mutta tilanne on mikä on.
Olemassaolosta Finnair taistelee, luulis nyt henkilökunnan ymmärtävän. Eivät minusta kyllä nyt sääliä kaipaa.
Toimet kuuluvat olla kuten olemassaolosta taisteltaisiin vaikka todellisuudessa tuki takana on melkoisen vahva. Omat toiveet ovat alan tervehtymisessä ja kapasiteetin leikkaantumisessa, josta pidemmällä aikavälin Finnairin omistajat pääsisivät nauttimaan.
Hiukan meinaa itseä alkaa fomottamaan mutta vielä olen pitänyt mieleni. Mielenkiinnolla odottelen että tarjoutuuko tässä vielä se ns. tuhannen taalan paikka, jota en itse näe että olisi vielä ollut…
Huoltovarmuus ja valtion 54% omistus kova selkäranka kyllä.
Juuripa tuo on se syy miksi itse tähän lähdin katsomaan jos tästä saisi vähän tuottoa kun on nuijittu kellariin. Isompi upside kuin downside keskipitkällä juoksulla jos vain toiminta saadaan skaalattua “uuden normaalin” mukaan ennenkuin kassa loppuu (joka pakottaisi uuteen antikiekkaan joka sattuisi ns. leukaan). Konkkariski aika lailla nolla.