Firetys - eläkkeelle omin varoin ja -aikatauluin

Ehkä isoimmat ongelmat syntyy niiden ihmisten mielissä, jotka ihmettelee toisesta, että miten tuo toinen noin voi elää. Eihän tuossa ole minun mielestä mitään järkeä. Mahtaa olla kurjaa. Sisällä oleva analyytikko/kriitikko/asiantuntija (mitä sanaa nyt haluukaan käyttää) ihmettelee toisten valintoja ja peilaa niitä omiin subjektiivisiin mieltymyksiin ja mielipiteisiin.

Jokainen on omanlaisensa persoona ja tykkää elää omalla tavallaan. Eihän me nykyaikana lähtökohtaisesti enää ihmetellä sitäkään, jos joku toinen tykkää pojista, kun itse tykkää tytöistä. Tai päinvastoin. Ja onneksi on näin. Jonkun mielestä yhden huoneen asunto on “itsemurhayksiö” ja toinen ei koskaan halua muuttaa yksiötä isompaan asuntoon. Kaikki on kiinni ihmisen henkilökohtaisista mieltymyksistä, jotka voivat vaihdella yksilöiden välillä laidasta laitaan. Kahdelle eri yksilölle voi sopia ihan päinvastaiset elämäntavat.

Jos joku haluaa säästellä hautaan asti, ja se tuntuu hänelle oikeimmalta ja tyydyttävimmältä elämäntavalta, niin ei siinä ole todellakaan mitään väärää tai ongelmaa. Ei nuukailusta silloin tarvitse päästä eroon.

Jos henkilö sitten toteaiskin jossain vaiheessa, että nyt on aika lopettaa nuukailu, niin sekään ei ole ongelma. Vaan mielenkiintoinen oppitunti, jossa oppii lisää itsestään.

20 tykkäystä

Ja mikä parasta, sitä voi vaihtaa kesken elämän. Materialismista minimalismiin tai päinvastoin,jälkimmäinen toki vaatii että taloudelliset edellytykset ovat kunnossa.

3 tykkäystä

Tätä en itsekään ole koskaan ymmärtänyt, kun päivitellään hautaan asti nuukailua. Mitä jos säästeliäs kaveri saa mielihyvää rahakasan tuomasta turvallisuuden tunteesta, tai perinnön jättämisestä? Silloin tietää että oma ja lasten selusta on turvattu taloudellisesti. Tällöin “eläminen” eli säästöjen syöminen ja kulutus tuhoavat saavutetun tunteen turvallisuudesta. Ikään kuin ihmisillä olisi velvollisuus tuhlata ja kuluttaa.

21 tykkäystä

*Nuukailun ja tuhlailun välillä on kultainen keskitie. Oma filosofiani FIREen liittyen pyrkii välttämään kustannuksia, jotka voi kiertää tai välttää. Jokainen säästetty / vältetty € voidaan käyttää ansaintaan tai elintason nostamiseen. Esimerkiksi suhtautuminen velkaan. Itse elän ilman velkaa koska en halua maksaa korkoja. Miten voin autoilla ilman Kaskoa. Laadukas käytetty auto, jonka arvo /riskipositio ei vaadi täysarvovakuutusta. Vältän investointia tuottamattomaan arvoon ja juoksevia kuluja ottamalla vahinkoriskin itselle. Ajatteluni voisi kiteyttää ajatukseen siitä, että viisas selviää vähemmällä / edullisemmin…

4 tykkäystä

Itselleni firessä on ainakin tärkeintä kaksi ensimmäistä kirjainta FI eli financial independence, mahdollisimman aikainen eläköityminen ei ole niinkään oleellista. Pelkkä FI tuo vapautta elämään, vaikka jatkaisi samaa työtä.

Tässä tavoitteessa olen pitänyt oleellisena, ettei tekisi liikaa sellaisia hankintoja, joista tulee jatkuvia kuluja. Hyvänä esimerkkinä itselläni on auto: aiempi auto kustansi luokkaa 300€/kk, nykyinen 700€/kk. Yksittäisissä ravintolailloissa pihistely on epärelevanttia suhteessa tuollaisiin hankintoihin, joista tulee vuosiksi eteenpäin jatkuva kulu.

14 tykkäystä

Tase on tosiaan hyvä pitää kevyenä. Jos vertaa elämään vaikkapa 80-luvulla, niin meillä on nykyään paljon kaikenlaista vempelettä: astianpesukoneita, tietokoneita, padeja, kännyköitä, pleikkareita jne. Ja lapsiperheessä näitä on vielä monta kappaletta.
Joo, näistä ei ehkä tule suoranaista kuukausihintaa Netflixin tapaan, mutta näiden hajotessa päädyt joka tapauksessa ostamaan uuden => jatkuva kulu.
Tämä nyt karrikoidusti. Ei meistä moni taitaisi haluta palata elämään ilman näitä kulupesiä.

9 tykkäystä

Kyllä se itselläni meni niinpäin, että työelämässä elin perussäästäväisesti ja sen jälkeen aloitin tosissani nuukailun. Helpompi näin, ei työpäivän jälkeen huvittanut lähteä tarjoustuotteita metsästämään ja ulkomaanmatkatkin oli tehtävä sesonkiaikaan. Työelämässä tuntui tarvitsevan arjesta irtaantumista, lomalla piti lähteä pois kotipaikkakunnalta ettei vahingossakaan näkisi työpaikkaa ja työkavereita. Nyt kun ei ole enää arkea, ei tarvitse vapaa-ajan menojakaan kuin muutaman kerran vuodessa.

Kyllä nuukailu on addiktoivaa ja mielelläni teen sitä loppuelämän. Siitä kuitenkin puuttuu se kädestä suuhun elävän pienituloisen stressi. Kun jääkaappi hajoaa voin sen heti käydä ostamassa ilman että se on pois muusta kulutuksesta tai pitäisi velkaa ottaa.

30 tykkäystä

“On menossa varmaankin viides palaveri viikkoon, jossa samannäköinen mies vetää samankuuloista esitystä. Olen lopen kyllästynyt näihin kaikkiin turhanpäiväisiin palavereihin, joissa yksinkertaisista asioista tehdään mahdollisimman monimutkaisia pitkäpiimäisillä PowerPoint-esityksillä. Ei kai se näiden ihmisten vika ole, että he luulevat olevansa modernin työn sankareita vapaassa markkinataloudessa, vaikka oikeasti he istuvat omaa elinkautistaan työelämän avovankilassa nimeltä keskijohto.

En kestä enää. Minun on pakko päästä ulos ja äkkiä.”

Tämä on viimeaikoina kiteyttänyt tunnelmat työpaikalla. Työ olisi kohtuullisen helppoa ja ja se loisi mahdollisuuksia hypätä yhä suurempiin ja suurempiin saappaisiin. Mutta koska motivaatio on heikko, niin työ on vaikeampaa kuin sen tarvitsisi olla. Asioita tehdään ns. vasemmalla kädellä, lähes minimi panostuksella. Välillä saan toki itseni kiinni siitä, että jopa nautin paikoitellen työstä. Yleensä se menee ohi, kun lisää asioita lentelee työpöydälle ja sitä miettii miten niistä pääsisi eroon. Kenelle ne delegoisi ilman, että alaisiaan liikaa kuormittaa.

Jos nyt kuitenkin jaksaisin grindata eteenpäin, niin lopputuloksena saisin lisää rahaa, lisää murheita, lisää työtunteja ja lisää onnettomuutta. Nousisin jonkin pörssifirman johtoryhmään ja olisin huolissani. Tai sitten vain pelkästään kyyninen. Toki uhrauksen voisi perustella itselleen sillä, että osakepalkkiot ja kuukausiliksa kompensoisi tämän vuosikymmenen puurtamisen.

Tai sitten voisi pysähtyä tähän ja jättää tämän huonon näytelmän ja tehdä jotain muuta. Toimiston ikkunasta, kun katselee niin koen kateellisuutta ohi ajaville pyöräilijöille, kävelijöille ja muille jotka ovat menossa jonnekin, rennon näköisinä. Metron ikkunasta Kalasataman kohdalla keväisin jotkin onnekkaat ovat veneilemässä keskellä päivää! Menossa kalaan. Voisin olla se henkilö. En ole ainakaan vielä.

Firetetty on. Välillä kovempaa ja välillä vähemmän kovaa. Jonkin verran elintasoinflaatio on nostanut päätään sitä mukaa, kun tulotaso on noussut. Elämän haurauden tiedostaminen on saanut löysäämään ruuvia välillä paljonkin. Rahaa on käytetty erilaisiin elämyksiin ja matkoihin. Toisaalta olen huomannut, että ns. pakollisten menojen suhteen (asunto, liikkuminen, vaatteet, peruskulutus) tarpeet ovat varsin minimalistisia. Mieluummin vähemmän neliöitä, vaatteita, ruokaa, mutta vastapainoksi enemmän laatua. Asunto on pieni, mutta arvoalueelta Helsingistä. Ostin ensiasunnoksi kaksion. Annoin sen vuokralle ja muutin yksiöön vielä paremmalle alueelle.

Tärkein asia oli aloittaa aikaisin. Erään sattuman myötä avasin arvo-osuustilin opiskeluaikoina ja siitä lähtien osakkeita on ostettu kiihtyvällä tahdilla. Myöhemmin mukaan tulivat asunnot. Seuraava omaisuusluokka voisi olla pienten yritysten ostaminen. Tässä yhteydessä siirtyminen varsinaiseksi yrittäjäksi olisi luonteva askel.

Alkuperäiset kysymykset:
Mikä on tavoitteesi ja sen aikataulu?

Lopettaa perinteisessä palkkatyössä kahden vuoden sisään. Tai ainakin perinteisessä korporaatiotyössä. Jos olen viiden vuoden päästä edelleen jossain tekemässä powerpointtia, niin en tiedä mitä teen.

Missä menet tällä hetkellä tavoitteen suhteen?

Excelissä tavoite alkaa olla hiljalleen saavutettu. Ehkä vielä se kaksi vuotta maaliin ja silloinkaan ei olisi erityisen leveä tulovirta käytössä. Käytännössä asuntoja pitäisi muuttaa rahaksi ja sijoittaa rahat osakkeisiin. Tai tehdä muita liikkeitä, joilla tuo seinissä oleva pääoma muuttuisi kassavirraksi.

Oletko karsinut kuluja/mikä on säästöprosentti?

Olen aina pyrkinyt 50% säästöasteeseen. Aina, kun jotain rahaa tulee, niin puolet tuhlataan ja puolet sijoitetaan. Kun tulotaso nousee, niin sama suhdeluku pysyy eli kulutettava rahamäärä nousee. Samaa periaatetta on noudattanut mm. fire-yhteisön JL Collins.

Minkälaista elämää eläköitymisen jälkeen?

Aika menee ja tulisi menemään erilaisen liikunnan parissa, pääasiassa eri kestävyyslajien parissa. Sijoitusten hallinnointia (erityisesti asunnot), läjäpäin lukemista, matkailua, luonnossa kulkemista ja lasten kasvatusta. Pidemmän päälle yrittäjyys ja ehkä jonkinasteinen yhteiskunnallinen toiminta kiinnostaa, kuten non-profittien varainhankinta / tukeminen.

38 tykkäystä

Minkälainen tase on tällä hetkellä ja minkälaisella on tarkoitus eläköityä?

Näin se yleensä menee.
Lisää raatamista > Lisää töitä ja vastuuta > Lisää raatamista.

Ja loputon kehä on valmis. Työ ei tekemällä lopu, eikä oravanpyörä polkemalla. Kun muut huomaavat, että olet valmis ottamaan kaikki paskanakit hoidettavaksesi, niin niitä on tarjolla loputtomasti.

Riittävän korkealle, kun etenee, on käytännössä aina töissä. Pitää olla tavoitettavissa viikonloppuisin, vastata sähköposteihin iltaisin, roikkua työpaikan Teamsissa kellon ympäri jne.

Sitten ehkä joskus viisikymppisenä herää siihen, että elämä meni ohi.

Ehkä siksi firetys onkin suosiossa. Nuoremman sukupolven arvot ovat muuttuneet, eikä työ enää ole kaiken keskiössä.

17 tykkäystä

Eikä materialismi. Nuoremmat näkevät nyt mihin se johtaa kun ovat suurten ikäluokkien perintöjä saamassa. Valtavia omakotitaloja kattoa myöten täynnä täysin tarpeetonta roinaa menneiltä vuosikymmeniltä. “tuon ansaitsemiseksi on painettu kuukausi töitä, tuon eteen vuosi, tuon ylläpitokulut on xx…”. Eikä millään ole mitään arvoa kun kaikki ok-talot on täynnä sitä samaa. Ihan varmasti ajattelee, että miksi nämä ihmiset ovat käyttäneet elämänsä tällaiseen.

23 tykkäystä

Suurten ikäluokkien lapset ovat pääosin luokkaa 50-60 vuotiaita, jotka tuskin ovat kovin ihmeissään vanhempiensa irtaimiston kanssa. Jokaisella tietysti omat sukurasitteensa, omakotitalossa ja varsinkin maaseudulla asuvan käyttöesineet (esim. laitteet, työkalut) toki voivat olla “tarpeetonta roinaa” autottomalle kerrostaloasujalle, omalta kohdaltani en kyllä tunnista, että sen aikakauden ihmiset olisivat jotain sairaalloisia hamstraajia. Ainahan saamansa perinnön voi halutessaan lykätä jollekin kuolinpesiä ostavalle, tai vaikka kieltäytyä kokonaan.

5 tykkäystä

Luulen, että harva on sisäsyntyisesti työorientoitunut suorittaja. Se ainakin tuntuu olevan niin, että nämä ihmiset päätyvät siihen hiljalleen. Kun tarpeeksi tulee ylennyksiä, vastuuta ja rahaa, niin kyseistä kuviota alkaa pitämään normaalina asiantilana. Kerätään experience pointteja, jotta pääsee seuraavalle tasolle. Välillä sitten Lapin hangilla tai Toscanan maaseudulla tuo illuusio meinaa särkyä ja sitä voi hetken pohtia, jos voisi olla enemmän tätä ja vähemmän jotakin muuta…eli omaa arkea. Sitten se menee ohi. On taas uusi viikko ja uusi to-do lista. Ja jollakinhan ne lasten harrastukset pitää rahoittaa.

On varmaan niin, että materian merkitys on muuttunut. Ainakaan kaikkea ei tarvitse nykyään omistaa, vaan voi lainata rahaa vastaan. Mutta on edelleen cool olla menestynyt taloudellisesti. Myös vaihtoehtojen kirjo koetaan laajempana ja siksi on useampia, hyväksyttäviä tapoja elää. Lisäksi nykyisten rahoitusmarkkinoiden & instrumenttien (esim. kk-säästö ETF) olemassaolo mahdollistaa vaurastumisen ihan eri tavalla kuin pari sukupolvea sitten. Nämä seikat voivat ainakin edesauttaa siinä, että firetys mielletään yhdeksi vaihtoehdoksi ns. perinteisen elämänvalintojen rinnalla. Ja enpä minäkään haaveilisi näistä, jos ei olisi vaihtoehtoja. Mutta, kun niitä on.

10 tykkäystä

Sosiaalinen paine on kova voima. Kyllähän sitä vähän huonommallakin autolla pääsisi perille, mutta mitähän naapuri ja sukulaisetkin ajattelisi. Lapsille pitää olla merkkivaatteet ja jääkiekkoharrastukset, ettei heitä kiusata. Ja töissä kun ollaan, hyväpalkkaisessa, pitää olla omakotitalo hyvältä alueelta. Kyllähän sitä itse voisi vähän huonommin, mutta X ja Y… Siinä pitää olla vähän selkärankaa olla erilainen, jos haluaa valita erilaisia ratkaisuja kuin muut, vaikkei työstä niin nauttisikaan.

11 tykkäystä

Materialistin elämänohje: “Käy töissä että saat rahaa jolla voit ostaa jotakin mitä et tarvitse ja voit tehdä vaikutuksen ihmisiin joista et välitä”.

34 tykkäystä

Amerikassa ei enää pääse eläkkeelle. 75v nainen kommentoi että keho ei jaksa enää seisomista 8h päivässä. Tämä ainakin lisää motivaatiota kasata iso sijoitussalkku.

5 tykkäystä

Ja olettaa että salkkuyhtiöissä työskentelevät jaksavat painaa hautaan asti tuottoja omistajille tehden? Entä jos ei jaksa ja työhön sopivia nuoria ei ole tarjolla? Piensijoittajan ongelmat ovat ihan samat kuin eläkeyhtiöidenkin, pienemmässä mittakaavassa vain.

Tämä on kyllä hemmetin surullista. Koko ikä “low paying jobs” ja ei varaa jäädä eläkkeelle edes 80 ikävuoden lähestyessä. Puolella amerikkalaisista ei ole lainkaan (eläke)säästöjä, toteaa Dr. Phil tuossa.

Suomessakin eläkeiän nostoja lienee vääjäämättä edessä. 75 vuoden eläkeikä on täysin mahdollinen parin vuosikymmenen päästä, niin suuri epäsuhta eläkejärjestelmässä on.

Paitsi jos tekoäly parantaa tuottavuutta ja elintasoa niin paljon, ettei työvoimaa enää samassa määrin tarvita, jolloin teoriassa eläkeikä voi jopa laskea nykyisestä. Mielestäni ideaalitilanteessa viisikymppisten ei enää tarvitsisi tehdä töitä, vaan pari kolme vuosikymmentä työelämässä riittää. Firetyksellä moni saavuttaa tuon tavoitteen nyt itsenäisesti.

4 tykkäystä

Melkoinen ajatus, että pitäisi olla työelämässä 75 vuotiaaksi asti, mikäli sekään edes riittää. Omalla kohdallani se tarkoittaisi, että 12 vuotta takana ja lähes 40 edessä - kamalaa :grin:

Ja mitä se tarkoittaa työntekijöiden kannalta ja etenkin fyysistä työtä tekevien duunareiden kannalta. Konepajoilla kun katsoo missä kunnossa on keskimääräinen eläkkeelle jäävä levyseppähitsaaja niin vaikea kuvitella että sellainen mies tekisi 10 vuotta lisää niin, että siitä on firmallekin jotain hyötyä.

2 tykkäystä

Hei olet vielä kohtalaisen nuori. Tutustu korkoa korolle-ilmiöön, jota myös yhdeksi maailman ihmeeksi kuvataan. 100 tai 200 € kuukaudessa 30 vuoden aikana tuottaa huikean potin. Verkosta löytyy laskureita, joilla voit eri tuottoasteilla tavoitteesi loppusumman ja tuottotavoitteen asettaa. Tsemppiä