Mutta on myös uudempaa pohjadataa: Generation-divisioona investoi viime vuonna 96M€ ja 2021 104M€ vesivoimaan (Fortum taloudelliset tiedot 2022, s. 147 Investoinnit käyttöomaisuuteen).
Patoturvallisuus nielee jonkin verran euroja, samoin kalatiet yms. ja on siellä muutama muukin osa siellä vesivoimalaitoksessa turbiinin lisäksi mitä säännöllisesti pitää ja kannattaa uusia. Esim. generaattori, luukut, muu sähkö- ja automaatio. Esim. tässä niitä luetellaan:
EDIT: sanomattakin selvää, että tämä ennusteeni oli vain nopea lineaarinen ekstrapolaatio. En tiedä onko ollut jotenkin keskimääräistä isommat investoinnit viime vuonna vai ei. Patoja nyt ei ainakaan ihan joka välissä tarvi tilkitä, ja osa laitteistostakin on luokkaa 50v käytössä FP&H poisto-ohjeistuksen mukaan:
Näihin turbiiniremppoihin taitaa vielä kuulua sellainen hyvä puoli, että siinä käyttöiän aikana tekniikka on hieman kehittynyt ja samasta padosta saadaan enemmän tehoa irti.
Suurin kysymysmerkki vesivoimaloiden osalta lienee luonnonmonimuotoisuuskysymykset, jos jossain kohtaa ilmastotaisteluun herätään kunnolla ja sitten vielä tähän, niin kalateiden tekemiseen voisi kymmeniä miljoonia mennä. Pitäisi toki mennä huomattavia summia jo nyt, että edes kalasto saataisiin elpymään.
Fortum ajaa myös kohti hiilineutraaliutta. Mielenkiintoista nähdä miten yhtiö sitten taklaa energiahaasteet talvellakin, kun ei voi ilmalämpöpumppuja käyttää energiatehokkaasti. Esim. leppävaarassa sijaitseva kaukonlämmöntuotantoon rakennettu ilmalämpöpumppulaitos pakkasilla on sama kuin suoralla sähköllä lämmittäisi vettä (käsittääkseni ei kovilla pakkasilla käytössä).
Mielenkiintoista sitten nähdä miten paljon pääsevät hyötymään sähkönhinnan vaihteluista, kun vaikuttaisi heilläkin paljon lisääntyvän sähkönkäyttö lämpöpumppujen parissa.
En ole kyllä tarkemmin tutustunut miten paljon hiilineutraalia energiaa heillä tällä hetkellä on ja mitä muutoksia tuo voisi aiheuttaa.
Lämpöpumpulla, erityisesti näillä voimalaitoskokoluokan pumpuilla, saa vielä -30 asteen pakkasillakin revittyä 2x lämpötehoa samalla sähköenergian kulutuksella kuin mitä suoralla sähkölämmittämisellä. Melko harvassa on etelän jättipakkaset, mutta voisi tupakka-askimäärityksellä sanoa, että -20 asteen pakkasiin asti on tuottavaa, -20-25 välissä hyöty nollassa ja sen kylmemmässä kannattaa sulkea, kun ottaa huomioon kaikki häviöt systeemissä.
Keskilämpötiloja Kaisaniemestä mitattuna. Näyttäisi olevan pumput pyörimässä valtaosan ajasta.
Sähkökattilat tukee lämpöpumppuja. Esim tänä kesänä käyttöön otettava 2x 50 MW sähkökattilat tukee Suomenojan lämpöpumppuja. Matalan sähkönhinnan aikaan tuotetaan suoraan sähkökattiloilla kaukolämpöä ja näillä myös lämmitetään vesiakkuja joita vidaan purkaa huipputuntien aikaan.
Teollisuusmittakaavan lämpöpumppujen hyötysuhde riippuu mm. käytetystä lämmönlähteestä. Esim datakeskuksien yhteydessä ulkolämpötilalla on kohtalaisen pieni vaikutus, kun taas jätevesipuhdistuslaitoksien yhteydessä olevien pumppujen hyötysuhde voi laskea melko alas kovilla pakkasilla. Jäteveden lämpöä ei juurikaan enää hyödynetä tehokkaasti, jos veden lämpötila laskee 4-7 asteen paikkeille.
Niin kauan kuin vesivoiman tuotantokustannuksiin ei kohdistu nousupainetta, ja suojaukset pelittävät näiden nykyisten ehkäpä uudeksi normaaliksi muodostuvien, tahi sitten ei, vuosittaisten suhdannevaihteluiden yli niin seuraavat kaksi vuotta lähinnä nostellaan osinkoja, näillä hinnoilla varsinkin.
Konsensusennuste odottaa Fortumin maksavan seuraavan kolmen vuoden (2023-2025) aikana kumulatiivisesti 3,00 euron osingon (OPe: 3,20 euroa)…
…Fortum oli suojannut Q1:n lopussa noin 45 prosenttia vuoden 2024 tukkumyynnistä keskihintaan 43€/MWh. Vuoden 2025 myyntisuojauksista ei ole tässä vaiheessa tietoa…
Niin, pitihän tässä omaakin tilannetta hieman tarkastella ja parannella, sillä Pohjois-Skandinavian ja Lapin tulvat ovat laskeneet, vesivarastot normalisoitumassa ja etenkin vesivoiman poikkeuksellinen pakkotuotanto hiipuu nopeasti. Tämän viikon vielä tuulee mukavasti, mutta ennen pitkää sähkö alkaa taas maksamaan jotain ja sijoittajat suuressa viisaudessaan uskovat Fortumiin hitusen enemmän.
Kuka niin väitti? Harvoin sitä vesivoimaa turbiinit punaisena tuotetaan ja vielä harvemmin sitä tulvaporttien ohi juoksutetaan syyttä. Vesivoima on jo pitkään ollut enempi arvokkaamman säätövoiman roolissa.
Pakkotuotantoa tai ei, mutta Suomen jokivoimaloihin ei hirveästi vettä varastoida, vaan se juoksutetaan tavalla tai toisella läpi. Sähköä ei kuitenkaan ole yhtään sen enempää tuotettu kuin viime keväänä
Mielenkiintoista sen sijaan nähdä miten vesitilanne kehittyy Norjassa. Onko muuta kapaa jo niin paljon, että varastot pursuavat talven alla
Toukokuu on aina vesivoiman huippukuukausi. Käytännössä sähköä tuotetaan niin paljon kuin pystytään ja loput on tietenkin pakko päästää porteista läpi. Se, mikä tässä tilanteessa on poikkeuksellista on huippukorkeiden sähkönhintojen kääntyminen näinkin pitkäksi ajaksi ja näin nopeasti nollahinnoiksi.
Viime vuonna kotimaisen vesivoiman tilanne tasaantui kesäkuun alussa ja niin käynee nytkin. Kun sähkö alkaa taas maksaa jotain kääntynee myös Fortumin kurssi. Ilmaista sähkö ei tule (valitettavasti) olemaan jatkossakaan.
Norjan tilannetta on mielenkiintoista seurata loppukesästä/syksyllä.
Laitoksille, jotka pystyvät tuottamaan säätövoimaa tämä on hyvä asia. Varttitaseessa sähkön hintaan tulee terävämpiä piikkejä ylös ja alas ja näistä korkean hinnan piikeistä on helppo kerätä voitot talteen esim. vesivoimalla. Aiempaan verrattuna sähkön tuntikeskihinta voi pysyä samana, mutta myytyjen megawattituntien keskihintaa saadaan ylös, kun keskitetään tuotantoa noille korkeammille hinnoille.
Sama pätee myös moderneihin polttovoimalaitoksiin, joiden automaatio on riittävän korkealla tasolla mahdollistaen osallistumisen säätösähkömarkkinoille.
Tuulivoiman tuottajiin siirtyminen varttitaseeseen ei käsittääkseni vaikuta juuri mitenkään.
Ei toukokuussa vesivoimaa huipputunneittain tuoteta juuri sen enempää kuin keskellä talveakaan. Tuotanto on vain tulvahuippujen takia tasaisempaa läpi vuorokauden, kun muina aikoina sitä keskitetään kulutushuippuihin ja esimerkiksi yötä kohden tuotantoa vähennetään, jolloin kulutus on muutenkin matalammalla
En ymmärrä minkä takia tästä jaksetaan jauhaa Hesaria myöten ja puhutaan tulvatoukokuun ilmaisesta sähköstä ym. höpöstä. Paljon suurempi vaikutus on OL3lla, aurinkovoimalla ja lisääntyneellä tuulivoimalla. Pelkästään näistä on tullut uutta kapasiteettia aika lailla saman verran mikä on koko vesivoimatuotannon teoreettinen huipputeho Suomessa
Näissä laskelmissa kannattaa ottaa huomioon tulevaisuudessa tuleva uusi kysyntä.
Esim dieselin (2.4Mt/v) korvaaminen p2x prosessien kautta synteettisesti tarkoittaisi noin 60% suomen sähkökulutuksen lisäystä.
Tässäkin asiassa enemmän vaikuttaa aikataulu ja adoptio jne. Jokainen saa vapaasti spekuloida itse.
Nämäkin prosessit haluaisivat korkeat käyttöasteet, niitä ei ajeta pelkästään halpoina tunteina. Vesivoima auttaa tässä. Ja siitä voimasta saadaan varmasti kelpo hinta.
Hauska nähdä että energian hinnat palasivat normaaliin kuten aikanaan energiakriisi kanavilla puhuin. Suomessa taas pohjolan halvinta sähköä.
Kursivoidut suojaustaso- ja tuotantoennusteet ovat omia arvauksiani. Suojaustasot eivät tosin nouse tämänhetkisillä hinnoilla.
Osinko odotan hiukan enemmän. Palautusprosentti 68 olisi haarukan alapäässä, kun taas keskimääräinen 75 % (60…90 % jakolupaus) antaisi 1,46 vertailukelpoisesta EPS:stä n. 1,1 €.
Kyllä tuo varttitase vaikuttaa tuulivoiman tuottajiinkin. Tuulituotanto myydään markkinoille tuotanto-/sääennusteiden perusteella. Jos tuulirintama tulee myöhässä, joudutaan omaa tasetta korjaamaan muulla tuotannolla tai kulutuksella. Loppu säätövoima voidaan myydä markkinoille. Yhteenvetona, varttitase lisää mahdollisuuksia säätökauppaan, mutta aiheuttaa myös riskejä omaan operatiiviseen toimintaan.
Alkuosasta ihan samaa mieltä, että varttitaseen ei pitäisi vaikuttaa keskihintaan, mutta volaliteetti lisääntyy.
Fortum ja Korea Hydro & Nuclear Power Co., Ltd. (KHNP) ovat allekirjoittaneet aiesopimuksen ydinvoimayhteistyöstä 30. toukokuuta 2023. KHNP on eteläkorealainen ydinvoimalaitosten omistaja ja operaattori sekä ydinvoimateknologian toimittaja.
Aiesopimus kattaa ydinvoimalaitoksiin, uusiin reaktorimalleihin sekä nykyisten ydinvoimalaitosten turvalliseen ja tehokkaaseen käyttöön liittyvää yhteistyötä ja tiedonvaihtoa. Aiesopimuksella yhteistyötä laajennetaan uusien ydinvoimalaitosten mahdollisuuksien arviointiin. Ensimmäinen Fortumin ja KHNP:n välinen aiesopimus allekirjoitettiin vuonna 2018.
“Fortum arvostaa suuresti pitkäaikaista yhteistyötä KHNP:n kanssa. Uskomme, että yhteistyöstä on hyötyä molemmille osapuolille”, sanoo Fortumin toimitusjohtaja Markus Rauramo.
“KHNP:llä on hyvät valmiudet ydinvoimalaitosten uudisrakennushankkeissa, ja Fortum on yksi Pohjois-Euroopan suurimmista ydinvoimayhtiöistä. Toivomme, että kumppanuuden myötä molemmat yhtiöt voivat kasvaa keskinäisen yhteistyön kautta”, sanoo KHNP:n toimitusjohtaja Jooho Whang.
Fortum jatkaa työtään maailman sähköistämiseksi hyödyntämällä ydinvoima-alan kokemustaan ja osaamistaan tiiviissä yhteistyössä kumppaneidensa kanssa ydinvoimalaitosten turvallisuuden ja luotettavuuden parantamiseksi entisestään eri puolilla maailmaa.
Tämä aiesopimus on osa Fortumin marraskuussa 2022 käynnistämää selvitystä uuden ydinvoiman tulevaisuuden edellytyksistä. Kaksivuotisen ohjelman aikana Fortum tutkii laaja-alaisesti kaupallisia, teknologisia, yhteiskunnallisia, poliittisia ja lainsäädännöllisiä edellytyksiä sekä pienydinvoimalle että suurille reaktoreille Suomessa ja Ruotsissa. Tutkimuksessa tarkastellaan myös uusia kumppanuuksia ja liiketoimintamalleja. KHNP:n lisäksi Fortum on tehnyt aiesopimukset brittiläisen Rolls-Royce SMR:n, ranskalaisen EDF:n sekä suomalaisten Outokummun ja Helenin kanssa.
Vesivoima on jo pitkään ollut enempi arvokkaamman säätövoiman roolissa.
